Lue keskustelun säännöt.
Kumpi parempi, kertokaa?
16.12.2006 |
" ihan hyvin" menevä ydinperhe-parisuhde, ei suurta rakkautta ja riitoja toki välillä?
VAI
Kahden avioliitossa elävän erot ja yhteiselämän aloittaminen uusperhekiemuroineen?
Mietin vaan onko se loppujen lopuksi sen arvoista?
Kommentit (12)
Kyllä minä mieluiten olisin pitänyt perheeni kasassa ja äidin ja isän saman katon alla kuin kärsinyt täysin ääliömäisistä aikuisten ihmissuhdekuvioista kaikkine sivuilmiöineen. Miettisitte aikuiset ihmiset mitä suustanne päästätte. Ap:hän sanoi, että kyseessä on ihan " ok" suhde, ei siis ilmeisesti mikään alkoholistiväkivaltakuvio, joka on taas aivan eri asia, silloin pitää erota ja äkkiä. Mutta jos on kyseessä vain se että pitkä suhde on päässyt väljähtämään eikä itse viitsi nähdä vaivaa sen parantamisen eteen vaan mieluummin vaihtaa uuteen jännään rakkauteen, niin hyi h:ti, hävetkää ja lujaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maailmassa on miljoonia ihmisiä, joiden kanssa saattaisi tulla hyvinkin kiihkeä ja onnistunut suhde, mutta kun ihminen nyt vaan sattumalta tapaa jonkun jossakin jonain päivänä. Itse voi tehdä siitä tapaamastaa Sen Oikean, ei muuten.
t: Sen Omansa jo 10 v sitten löytänyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikissa pitkissä suhteissa tulee vaiheita, jolloin kaikki on ' vain' ihan hyvin. Miten sitten saada sitä vielä vähän paremmaksi on vain itsestä kiinni. Rakakus on tahdon asia. Se tosiasia ei muutu miestä vaihtamalla vaan samat asiat ovat ennenpitää edessä kuitenkin.
Eri asia jos ei ole rakkautta ollenkaan tai sitä ei ole alunperinkään ollut, on vaikeita ongelmia kuten alkoholismia, pettämisiä, väkivaltaa...
Vierailija:
Se tosiasia ei muutu miestä vaihtamalla vaan samat asiat ovat ennenpitää edessä kuitenkin.
Sen takia velkataakka niskassa ja lapsi tehtynä. *Huokaus*
Onneksi tietää jo että kyllä se vaihtamalla paranee...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[/quote]
Sen takia velkataakka niskassa ja lapsi tehtynä. *Huokaus*
Onneksi tietää jo että kyllä se vaihtamalla paranee...
[/quote]
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä panostaisin siihen pitkään suhteeseen ja alkaisin aktiivisesti etsiä uutta kipinää avioliiton sisällä. En jaksaisi lapsia toisen ex-avioliitosta enkä haluaisi, että lapsieni vanhemmat asuisivat erillään. Ihastua voi, mutta arki tulee uudessa suhteessakin ennemmin tai myöhemmin. Itselläni oli " kunnes kuolema meidät erotti" vanhemmat ja olen siitä tosi iloinen.
Itsellä on tällä hetkellä se väljähtämään pääsyt suhde ja olen pohtinut jatkoa... Emme riitele paljon siis tosi harvoin ja kaikki on muuten kunnossa mutta se RAKKAUS... Vieläkö sitä on...hmm sitä olen miettinyt!!!
Itsellä jälkimmäinen vaihtoehto on toiminut loistavasti, enkä kadu!