Haluaisin olla tyytyväisempi, rennompi...
Haluaisin olleita tyytyväisempi ja perheelleni rennompi ihminen, mutta en tiedä miten sen saavuttaisin jos minun toiveillani ja tarpeillani ei ole lainkaan tilaa. Erikseen pyysin mieheltä, että hän auttaisi minua illan viimeisessä tunnissa kun molemmilla lapsilla on loputtomiin asiaa ja toinen aina huutelee ja on jotain vailla kun yritän toista peitellä sänkyyn, jolloin se peiteltävä harmistuu kun ei saanut hetkeksikään luvattua äidin huomiota ja alkaa tyytymätön vaatiminen kahdesta suunnasta. Yritän olla lempeä ja kärsivällinen mutta lopulta on sanottava tiukasti että nyt odotat, en tule nyt vaan kohta, odota äläkä huutele (sisaruksen) päälle, ja sitten alkaa kun "kukaan ei välitä musta ja miks kaikki aina sanoo että mä teen kaiken väärin ja äiti miks sää huusit jne". Ja kyllä, korotin ääntä, en vihaisesti vaan epätoivoisesti kun tuntuu ettei sanomaani kuulla.
Ei edes ole ihan pienistä lapsista kyse, mutta aikuisen huomion jano ja tarve jakaa päivän kokemuksia ennen nukkumaanmenoa(kin) on edelleen olemassa, ja varmaan ihan mustasukkaisuuttakin jos tietää äidin olevan keskittymässä siihen sisarukseen. Erikseen pyysin, että hei voitko auttaa mua tän kanssa, kun mä en repeä kahtia ja koen tämän stressaavana. Ei ole mikään uusi juttu, tästä on puhuttu ennenkin. Mies meni puoleksi tunniksi istumaan vessaan ja sitten vaipui kooman kaltaiseen tilaan puhelimensa kanssa sohvalle, samalla kun minä huutelen kahden huoneen välillä "odota! nyt ei ole sinun vuoro! minä tulen kohta! nyt jos ei ole hätätilanne niin odota hetki!" ja yritän laittaa allergiasilmötippoja ja etsiä villasukkia ja kuunnella sitä yhtä juttua joka oli päivällisellä tosi tärkee mutta jonka unohti kertoa ja kertoa mistä löytyy uusi hammastahnatuubi ja saako koiralle antaa hammasnamin ja antaa iltapusut ja peitellä ja kuunnella miten open vaihtuminen syksyllä jännittää jne. jne. jne.
Mut mies odottelee minua viettämään "parisuhdeaikaa" lasten nukahdettua ja mun tekisi mieli lähinnä kurkkua päin hänen naamaansa, joten taidan mennä nukkumaan. En ole niin kärsivällinen ja joustava kuin haluaisin olla.
Ei tee mieli kurkkua vaan kirkua. Mitä en siis aio tehdä.
Ap.