Lue keskustelun säännöt.
Ainut lapsi -uskomukset
26.07.2023 |
Ainut lapseni oli jo viisi vuotias, kun ensimmäistä kertaa kuulin, että ainoana lapsena oleminen olisi joku ongelma ja erityisesti vanhempien sukupolvien mielestä. Minulle oli selvää karmean synnytyksen jälkeen, että lapsiluku jää yhteen. Olen kait jotenkin onnistunut välttämään näihin uskomuksiin törmäämisen aiemmin, mutta kertokaapa minulle nyt sitten, miten lapsi on pilalla siitä, ettei ole eikä tule sisaruksia? Onhan hänellä vanhemmat ja kaverit joiden kanssa yhtälailla opitaan toimimaan ja jakamaan jne. Tyttö on ihan normaali, fiksu ja antelias. Koko uskomus kuulostaa ihan älyttömältä.
Kommentit (21)
En tunne yhtään ainutta lasta joka ei jossain määrin kuvittelisi olevansa keskipiste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä? Miksi edes teet tällaisen aloituksen?
Monilapsisten perheiden vanhemmat ovat vain kateellisia.
Tutkimusten mukaan ainoilla lapsilla on paremmat kaveritaidot, sosiaaliset taidot, käytöstavat ja empasttisuutta kuin lapsilla joilla on sisaruksia. Tämä johtunee siitä että sisarus on läsnä, vaikka tekisi mitä. Ainoa lapsi eivoi pitää samanikäistä seuraa selviönä: siksi ne taidot kehittyvät.
Toinen asia on se, että sisarukset oppivat jakamaan: kyllä, mutta vain sisarustensa kesken. Ensin tulee oma napa sitten pidetään huolta, että sisarus saa. Se, saako joku oman ryhmän ulkopuolinen sillä ei ole väliä.
Kyllä se, että on ollut ainoa lapsi näkyy usein vielä aikuisenakin. Turha siitä on ap:n mieltä pahoittaa. Mutta hyvä jos tiedostat, että ongelmia voi tulla ja yrität ehkäistä niitä.
Teet niin tai näin, aina on joku jonka mielestä se on väärin. Varsinkin kun kyse on äitiydestä ja lasten hankinnasta.
Eli älä välitä mitä muut sanoo, vaan hankit just sen määrän lapsia kuin itse haluat/saat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ainoa lapsi enkä allekirjoita että olisin itsekäs. Päin vastoin lapsena jaoin mielellään herkut muiden kanssa kun ei ollut sisarusta jonka kanssa jakaa sipsipussi tai suklaalevy. Toisaalta ei kai noita voi verrata kun kaverit eivät hiipineet huoneeseeni ja varastaneet suklaapatukkaani tai syöneet viimeistä jäätelöä pakastimesta. Silti toivoin kauan,16vuotiaaksi asti pikkusisarta.
Vierailija kirjoitti:
Olen ainoa lapsi enkä allekirjoita että olisin itsekäs. Päin vastoin lapsena jaoin mielellään herkut muiden kanssa kun ei ollut sisarusta jonka kanssa jakaa sipsipussi tai suklaalevy. Toisaalta ei kai noita voi verrata kun kaverit eivät hiipineet huoneeseeni ja varastaneet suklaapatukkaani tai syöneet viimeistä jäätelöä pakastimesta. Silti toivoin kauan,16vuotiaaksi asti pikkusisarta.
Et tietenkään kun et itse huomaa sitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Miksi edes teet tällaisen aloituksen?
Monilapsisten perheiden vanhemmat ovat vain kateellisia.
Koska aihe on kiehtova. Tarviiko sitä aihe vapaalle muuta syytä. -ap
Meillä isovanhemmat olivat järkyttyneitä kun kuulivat että lapsemme jää ainokaiseksi.
Hänestä piti tulla heidän mukaansa yksinäinen ja sosiaalisesti estynyt.
Tyttö on nyt 11.v ja hänellä on enemmän kavereita kuin minulla ja miehelläni yhteensä. On kaveripiirissään suosittu, osaa ottaa kaikki kaverit huomioon ja kuunnella heitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tunne yhtään ainutta lasta joka ei jossain määrin kuvittelisi olevansa keskipiste.
Minä tunnen monia mukaan lukien aviopuoliso. Pahin narsisti jonka tunnen on suurperheessä kasvanut. Vissiin pitänyt taistella kaikesta tilasta, huomiosta, materiasta sisarusten kesken.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä ihmettä? Miksi edes teet tällaisen aloituksen?
Monilapsisten perheiden vanhemmat ovat vain kateellisia.
Koska aihe on kiehtova. Tarviiko sitä aihe vapaalle muuta syytä. -ap
Siis että miksi edes välität aloituksen vertaa. Sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syntymä on kuolemantuomio :(
Ei kukaan pysty hillitsemään sikiämistään.
Pikkusisko on aina ollut kateellinen ja pahantahtoinen. Menee innolla mukaan haukkumiseeni, mustamaalaamiseen ja keksittyjen juorujen levittämiseen. Saa voimaa epäonnistumisestani ja masentuu kun pärjään. Onneksi ei tarvitse olla tekemisissä, niin voi hänkin paremmin, kun ei tarvitse kateellisena piikitellä menestyksestäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm... antelias tyttö. Kuulostaa pahalta.
Vierailija kirjoitti:
Pikkusisko on aina ollut kateellinen ja pahantahtoinen. Menee innolla mukaan haukkumiseeni, mustamaalaamiseen ja keksittyjen juorujen levittämiseen. Saa voimaa epäonnistumisestani ja masentuu kun pärjään. Onneksi ei tarvitse olla tekemisissä, niin voi hänkin paremmin, kun ei tarvitse kateellisena piikitellä menestyksestäni.
En saanut kyllä sinusta nyt kovin hyvää kuvaa. Taidat kertoa nyt itsestäsi?
Vierailija kirjoitti:
Tutkimusten mukaan ainoilla lapsilla on paremmat kaveritaidot, sosiaaliset taidot, käytöstavat ja empasttisuutta kuin lapsilla joilla on sisaruksia. Tämä johtunee siitä että sisarus on läsnä, vaikka tekisi mitä. Ainoa lapsi eivoi pitää samanikäistä seuraa selviönä: siksi ne taidot kehittyvät.
Toinen asia on se, että sisarukset oppivat jakamaan: kyllä, mutta vain sisarustensa kesken. Ensin tulee oma napa sitten pidetään huolta, että sisarus saa. Se, saako joku oman ryhmän ulkopuolinen sillä ei ole väliä.
Laitatko aina linkin niihin tutkimuksiin, joista tietosi ammennat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pikkusisko on aina ollut kateellinen ja pahantahtoinen. Menee innolla mukaan haukkumiseeni, mustamaalaamiseen ja keksittyjen juorujen levittämiseen. Saa voimaa epäonnistumisestani ja masentuu kun pärjään. Onneksi ei tarvitse olla tekemisissä, niin voi hänkin paremmin, kun ei tarvitse kateellisena piikitellä menestyksestäni.
En saanut kyllä sinusta nyt kovin hyvää kuvaa. Taidat kertoa nyt itsestäsi?
Kerroin siskostani anonyymisti. En levittele hänestä juoruja kuten hän tekee minusta.
Ei jonkun ilmiön olemassaolo riipu siitä, onko itse nähnyt tai kokenut sitä. On myös hiukan subjektiivista arvioida itse omaa käyttäytymistään. Jos itse kokee, että on todella empaattinen ja muut huomioiva, niin perheellä ja kavereilla saattaa olla jopa päinvastaiset kokemukset.
Näin ainoana lapsena olen toki kuullut kaikenlaiset uskomukset ainoista lapsista.
Se, että ei osaa jakaa, on minusta outo uskomus. Ainoana lapsena en edes tajunnut pitää puoliani, kun en ollut oppinut riitelemään sisarusten kanssa karkeista tai huomiosta.
Maailman keskipiste en myöskään tunnusta olevani. Minähän olin aina se "alhaisin ja arvottomin"", siis lapsi. Aikuiset olivat aina arvokkaampia ja ensisijaisia. Lasten kuului lapsuudessani olla hiljaa ja odottaa vuoroaan.
Ongelmana näen sisarusten puutteen nyt, kun piti järjestää hautajaisia tai pitää hoitaa vanhenevan vanhemman asioita. Mielelläni tämän huolen ja työ jakaisin jo kun kanssa.
Mun nuoreni ja hänen serkkunsa ovat ainoita lapsia! Aivan täysipäisiä nuoria, ei hemmoteltuja, osaavat hoitaa asiansa. Ovat kunnollisissa ammateissa, on asunnot sun muut.
Meitä oli neljä, aina tapeltiin jne kuka sai isomman jne. EI sekään herkkua ollut!