Kärsimys alkaa näkyä naamasta

Näkyy mulla, ja lääkityksen käyttökin näkyy. Kerran yksi debiili siitä kiusasi, sen jälkeen olen ihan tarkoituksella laittanut faceenkin turvonneita pallinaamakuvia. Sitähän se elämä on; kärsimystä.

Joo. Vuosikymmenen näytän ikäisiäni vanhemmalta. Syöpä on kiusannut pariin otteeseen.

Olen pahoillani, että olet sairastanut pitkään ja kroonisesti. On ymmärrettävää, että sairaus voi vaikuttaa ihmisen ulkonäköön ja itsetuntoon. On kuitenkin tärkeää muistaa, että olet paljon muutakin kuin ulkonäkösi. Usein ihmiset eivät huomaa toisen ihmisen sairautta tai ulkonäön muutoksia, vaikka henkilö itse ajattelisi niin. Ole armollinen itsellesi ja muista, että olet arvokas ja tärkeä juuri sellaisena kuin olet.

Vierailija kirjoitti:

Olen pahoillani, että olet sairastanut pitkään ja kroonisesti. On ymmärrettävää, että sairaus voi vaikuttaa ihmisen ulkonäköön ja itsetuntoon. On kuitenkin tärkeää muistaa, että olet paljon muutakin kuin ulkonäkösi. Usein ihmiset eivät huomaa toisen ihmisen sairautta tai ulkonäön muutoksia, vaikka henkilö itse ajattelisi niin. Ole armollinen itsellesi ja muista, että olet arvokas ja tärkeä juuri sellaisena kuin olet.

Lopeta nuo tekoälyvastaukset.

Kyllä näkyy. Valvominen, rankat lääkitykset ja hoidot. Ihan puhdas kärsimys.

Ole armollinen itseäsi kohtaan ja yritä olla välittämättä törpöistä ihmisistä. Itselläni on kanssa ollut sairaus, joka on ajoittain tehnyt turvotuksia kasvoihin. Ja kipeää on ollut huomata, miten eri tavoin ihmiset kohtelee ja suhtautuu siitä riippuen, onko hyvä päivä vaiko huono päivä ulkoisesti sairauden kanssa. Saa ihan erilaista asiakaspalveluakin joissain paikoissa. Joskus on jopa huudeltu kadulla jotain, väitetty päihteidenkäyttäjäksi ja alkkikseksi, vaikka tosiaan en käytä mitään päihteitä. Kerran jopa lääkäri rupesi kyselemään huumeidenkäytöstä, vaikka vain hyvin väsynyt olen ollut ja kasvot turvoksissa. Ikävä lääkäri se oli muutenkin.

On kyllä myös tullut vastaan sisältä kultaisia ihmisiä, jotka on aina olleet ennakkoluulottomia ja mukavia siitä riippumatta, miltä näyttää. Vaikka on ihanaa näyttää hyvältä ja huolitellulta, niin aina se ei ole mahdollista eikä pitäisi olla pääasia elämässä, vaan ihmisen sisin ja ne sisäiset voimavarat, joita joutuu sairastaessa itsestään kaivamaan. Ihmisarvo on aina vakio.

Raadollistahan elo onpi.