Miksi häät ei voi olla vapaamuotoiset ja kivat?
Älkää vetäkö hernettä nenään. Mutta ei vain tykkää pönötysjuhlista enkä kiusallisesta ohjelmasta. No ei kai kukaan hääparikaan, mutta silti suurin osa häistä on jäykistelyä ja myötähäpeää.
Joten kysyn. Miksi häät ei voisi olla sellaiset, että ei ole yhtään puheita eikä hääleikkejä. Istumajärjestystä EI ole määritelty etukäteen eikä pöydässä tarvitse istua pitkään, pöydässä ei tarvitse istua ollenkaan. Eikä ole aikatauluja. Vaan kaikki tarjoilu on buffapöydästä ja tarjolla eli esillä pitkään. Ruoat on sellaisia, joita pystyy syömään myös seisten, jos ei halua mennä mihinkään pöytään. Halukkaille on ruokapöytiä tarjolla sen verran paljon, että paikkaa ei ole vaikea löytää koko perheelle. Kukaan ei joudu odottamaan ruokaa eikä toisaalta ole pakko syödä klo 17:00. Vaan voi käydä ottamassa buffasta kun ehtii seurustelulta ja kun hiukoo. Voi syödä pitkin iltaa tai vain kerran. Saa vapaasti jutella kenen kanssa haluaa, yksikään puhe tai leikki ei sitä keskeytä. Bändi soittaa musiikkia monta tuntia, mutta riittävän hiljaisella, jotta voi jutella. Tanssia saa ne jotka haluaa kun haluaa.
Olen ollut useissa tällaisia juhlissa, mutta mikään niistä ei ole ollut häät. Vaan jotain viisikymppisiä tai työpaikan juhlia. Eli tällaiset juhlat on mahdollista järjestää helposti kyllä. Miksi sitten häät ei koskaan ole tuollaiset? Niihin häihin menisin vieraaksi mielelläni, perinteisiin häihin en kun pönötys ja myötähäpeä ahdistaa.
Kommentit (7)
Edelliset häät missä oon ollut oli just tuollaiset. Tai no istumajärjestys oli. Mutta ruokaa oli koko ajan, ei leikkejä, ei puheita, bändi, tanssia.
Omat häätkin tavallaan, mutta ei oikein voi verrata kun oli vaan 5 vierasta, käytiin puistossa "pussikaljalla", sitten syömään ja pubiin.
Olen minäkin ollut hyvin vapaamuotoisissa häissä vieraana, vihkiminen tapahtui maistraatissa parin todistajan kanssa, itse juhla järjestettiin vanhan maatalon tiloissa, navettarakennukseen oli rakennettu tila tanssia varten, bändi soittamassa myöhemmin illalla. Ei muuten mitään erityistä ohjelmaa, ruokaa ja juomaa oli tarjolla ja jo kutsussa oli todettu, että rento pukeutuminen ja lahjoja saa halutessaan tuoda, mutta tärkeintä on viettää hauskaa yhdessä ja juhlistaa parin naimisiinmenoa parhaiden ystävien kesken. Oli aivan huiput juhlat.
Enemmän näissä appivanhempien osin maksamissa kermakakkuhäissä on ollut niitä pakollisia ohjelmanumeroita kankeine puheineen ja kiusallisine hääleikkeineen. Porukka istuu koko illan määrätyn järjestyksen mukaisesti pöydissä tuntemattomien kanssa ja kymmenen minuutin välein kilistellään jotain puhetta varten. Ulos ei voi mennä eikä hauskaa pitää, ettei ne juhlapuvut ja meikit ja kampaukset vahingossakaan mene vinoon tai sotkeudu.
olisiko ehkä toisella kierroksella rennompia häitä? ei toki kaikilla. Ensimmäisten häiden suunnitelmat saattaa vähän karata, kun seurataan liikaa mitä some tarjoaa ja mitä kaverit ovat tehneet ja halutaan tehdä se mitä "kuuluu" tehdä?
Monesti toisella kierroksella saatetaan päätyä asumaan omissa asunnoissakin, ekalla kierroksella varmaan harvinaisempaa ja "paheksuttavampaa".
Kuten joku jo taisikin sanoa, jokaisen häät voi olla sellaiset kuin hääpari tahtoo, eipä siihen mitään lakeja ja sääntöjä ole. Jokainen siis pitäköön rohkeasti omanlaisensa häät. Jos puolestaan pohdit sitä, miksei kaikkien maailman ihmisten häät voisi olla sinun makusi mukaiset, niin tiedät varmaan vastauksen itsekin ;)
Viime häät joihin osallistuin, oli juuri tuollaiset. Ihan parhaat häät ikinä!
Ateistipari, joten uskonnolliset rituaalit oli jätetty kokonaan pois, morsiamella oli upea tummanvihreä leninki (millään kliseehäiden pukeutumissäännöillä ei ollut väliä) ja vaikka häissä oli ohjelmaa ja aktiviteetteja, niihin osallistuminen ei ollut pakollista kenellekään vaan tarjosi lisäviihdettä niille, jotka asiasta innostuivat. Ruokaa ja juomaa riitti, musiikki oli mahtavaa ja tilassa oli myös rauhallisempia paikkoja joissa pystyi syventymään hyvään keskusteluun muiden vieraiden kanssa.
Meidän häät oli just tollaset. Ei pönätystä, ei juhlapuheita. Pidettiin häät kotona ja ihan lähipiiri vaan oli kutsuttu ja kaikki tiesivät että häämme ovat omanlaisemme.