Eilinen 45min - uraihmisten vanhemmuus hukassa
Mun mielestä oli äärimmäisen hyvin tiivistettyä asiaa. Itse olen kokenut vanhemmuuden ja työn yhdistämisen haasteelliseksi, varsinkin kun työnantaja ymmärtänyt perheellisyyteni kauniisti periaatteessa - muttei käytännössä. Minne on hävinnyt ns. normaalit työajat ja yhteinen päivällinen koko perheen kesken sen jälkeen. Miksi pitää joustaa, joustaa ja joustaa! Eikö se olisi kaikkien etu että tehdään työpäivä hyvin ja sen jälkeen annetaan aika kodille & perheelle. Kaikki voisivat niin paljon paremmin...
Kommentit (11)
Kyllästyin joka päivä selittelemään että lähden neljältä lapsia hoidosta hakemaan. Siis 8-16 työpäivä oli sovittu, mutta aina oltiin tunkemassa hommia just silloin.
Nyt olen kotiäiti (lapset osapäiväkerhossa/eskarissa). Aion mennä töihin kun siltä tuntuu ja sittenkin katson että työnantaja arvostaa työpanokseni lisäksi myös perhettäni.
Mutta helppoa ei tämänkään päätöksen kanssa eläminen ole ollut; selitellä saa...
Vanhemmat saisi käydä enää töissäkään, heti meidät leimataan uranaisiksi ja -miehiksi!
Mutta selittäköön viisaat, miten tavallisesta perheestä tullut akateemisesti koulutettu, isot opintolainat omaava, keskituloinen perhe pystyy asumaan Helsingin seudulla, jos molemmat eivät käy töissä?
Kyllä pystyy, sosiaalituilla ja vuokraloukussa, mutta onko kohtuutonta vaatia 100m2 omistusasuntoa, kun lapsia on 2? Se maksaa vähintään 200 000¿ ja tarkoittaa sitä, että kummankin on käytävä töissä + opintolainat ja asuntolainat mahdollisesti päälle eli pelkästään meidän perheen kiinteät kulut on n.2000¿,niitä ei yhden keskituloisen palkalla makseta!
Olemme siis " uraohjuksia" - töissä klo 8-16 + n.40minuutin työmatkat päälle. Varmaan lapsemme asiantuntijoiden mukaan kärsivät, mutta onko meillä jotain vaihtoehtoa? Valitettavasti ei ole, ellei aiota ryhtyä sosiaaliturvan varaan.
Itse oma-aloitteisesti rupesivat puhumaan mulle haastattelussa että kun sulla on niitä lapsia, niin muista että me ollaan perheiden asialla ja jos työntekijä ja sen perhe voi hyvin niin firmalla menee hyvin. Ja lisäksi korostivat, että jos lasten takia myöhästyy töistä sitä ei saa eikä tarvitse hävetä, koska pomokin myöhästelee aamukiukkuisten lastensa takia :)
Mutta on suuri kotimainen teollisuusyritys ja kyseessä konttorityö.
7
sen verran vaan täytyy puolustella, että minusta tämä työajan " epämääräisyys" palvelee myös perhettä: Ainakin minun työpaikassani joustavuus työajoissa tarkoittaa, että voin perhesyistä tehdä työni silloin kuin itselle parhaiten sopii, tietyyn rajaan. Toki se tarkoittaa sitten myös työmatkoja, jotka ovat pois perheeltä. Mutta kun töissä on käytävä, niin ei tämä nyt niin kamalaa ole.
Enkä nyt itseäni uraäidiksi kutsuisi. Ulkopuolisista näytän ehkä siltä, kun työni on niin " hienoa" että matkustelen ja näyn välillä tiedotusvälineissäkin...
Mutta kyllä olen kans sitä mieltä, että jokainen on vastuussa omasta elämästään ja perheestään. Työnantajia on erilaisia mutta ei sitä viimeistä vastuuta voi heille kaataa.
Valtaosa lapsistahan voi kaikilla kriteereillä paremmin kuin menneinä vuosikymmeninä ja lasten turvallisuuteen ja hoivaan kiinnitetään nykyään huomattava määrä huomiota (70-luvussa matkustettiin takapenkillä ilman turvavöitä ja hoitajana toimi 15-vuotias " naapurinlikka" , ym.).
Minusta tuo ohjelman pätkä oli " floppi" , jos mikä 45min. ohjelmalta.
Aihe, johon on niin helppo tarttua heppoisin tiedoin.
Kyseessä ei ollut tavalliset työssäkäyvät vanhemmat, vaan puhe oli sellaisista vanhemmista, jotka ovat aina töissä tai milloin missäkin ja lapsi/ lapset oman onnensa nojassa.
Sellaisia vanhempia saa ja pitääkin syyllistää!
Vierailija:
Minua taas ärsyttää vanhempien jatkuva syyllistäminen! :(
Vanhemmat saisi käydä enää töissäkään, heti meidät leimataan uranaisiksi ja -miehiksi!Mutta selittäköön viisaat, miten tavallisesta perheestä tullut akateemisesti koulutettu, isot opintolainat omaava, keskituloinen perhe pystyy asumaan Helsingin seudulla, jos molemmat eivät käy töissä?
Kyllä pystyy, sosiaalituilla ja vuokraloukussa, mutta onko kohtuutonta vaatia 100m2 omistusasuntoa, kun lapsia on 2? Se maksaa vähintään 200 000¿ ja tarkoittaa sitä, että kummankin on käytävä töissä + opintolainat ja asuntolainat mahdollisesti päälle eli pelkästään meidän perheen kiinteät kulut on n.2000¿,niitä ei yhden keskituloisen palkalla makseta!
Olemme siis " uraohjuksia" - töissä klo 8-16 + n.40minuutin työmatkat päälle. Varmaan lapsemme asiantuntijoiden mukaan kärsivät, mutta onko meillä jotain vaihtoehtoa? Valitettavasti ei ole, ellei aiota ryhtyä sosiaaliturvan varaan.
Opiskelin kunnan virkamieheksi ja virkamies perinteisimmässä muodossaan haluan olla. 8-16 työajalla. Terv. akateeminen hallintotieteilijä
Se on yksinkertaista paperilla muttei aina onnistu todellisuudessa.
Ap
Haluaisin olla TAVALLINEN, TAVALLISESSA työssä käyvä TAVALLINEN äiti.
että minunkin esimieheni sen näkisi ja miettisi toimintaansa.