Katselin kaksi viikkoa sukulaislapsen syömisiä ja aloin miettiä, mitä
järjetön sokerimäärä pidemmän päälle aiheuttaa. Poika siis terve ja hoikka 9-vuotias, mutta:
-juomana aina sokerimehu tai limu, menee ainakin litra näitä päivässä
-aamu-/ja iltapala sokerijugurttia
-syö keksejä, sipsiä, valmispullia, suklaata, karkkia ym. joka päivä ja koko ajan ruokailujen välissä
-"kunnon ruokaa" menee aterialla 2-4 haarukallista, mitkään vihannekset, hedelmät tms ei maistu
Lapsi siis on hyvinkin hoikka ja terve, vanhempansa tuntuvat pitävän syömisiään ihan normaalina. Paras oli, kun sanoivat, että ei lapselle edes viitsi kokata, kun ei kuitenkaan syö. No ei kai, jos vatsa on jo täynnä herkkuja.
Lapsi siis syö hyvin pieniä annoksia ja määrällisesti vähän, mutta en voi olla miettimättä, mistä saa ravintoaineita. Olenko turhaan huolissani?
Kommentit (26)
Aiheuttaa pitemmän päälle ravintoaineiden puutetta, lihomista, väsymystä ja aivojen toimimattomuutta. Et ole turhaan huolissasi, oletko puhunut asiasta lapselle ja kertonut mitä kyseisestä ruokavaliosta voi seurata. Vanhemmat kun eivät näytä olevan kiinnostuneita.
Lomasyöminen ei ole sama asia kuin arkisyöminen.
Elät heidän kanssa päivittäistä arkea? Millaisessa tilanteessa vietit heidän kanssa pari viikkoa?!
OHO ! Luulin äkkiä lukien, että joku oli syönyt pari viikkoa sukulaislapsiasi ! Sen siitä saa kun ei ole huolellinen.
Kuvaillussa ruokavaliossa ainakin energiaa tarvittava määrä.
Lomalla toki oltiin, mutta olen kiinnittänyt samaan huomion jo ihan siitä asti, kun lapsi oli taapero. Kuuluu ehkä minulle siksi, että rakas sukulaislapsi kyseessä. Mielestäni lapselle tästä on vaikea puhua, koska tuon ikäisillä asia on vanhempien vastuulla.
Vanhempansa eivät tunnu tajuavan, esim. oltiin menossa ravintolaan syömään ja lapsi söi autossa sinne matkalla paketillisen suolakeksejä, sitten ravintolassa ei jaksanut syödä mitään ja vanhemmat päivittelivät kun on niin pieniruokainen.
Lapsi siis syönyt samaan tyyliin koko elämänsä. On hyvinkin hoikka ja täysin terve, fiksu jne. Mitään ulospäin näkyviä vaikutuksia ruokavaliolla ei ole.
Olit heidän kodissaan katsomassa lapsen syömistä 2 viikkoa? Vai olitte mummolassa/mökillä/yhteisellä lomamatkalla?
Vierailija kirjoitti:
Lomalla toki oltiin, mutta olen kiinnittänyt samaan huomion jo ihan siitä asti, kun lapsi oli taapero. Kuuluu ehkä minulle siksi, että rakas sukulaislapsi kyseessä. Mielestäni lapselle tästä on vaikea puhua, koska tuon ikäisillä asia on vanhempien vastuulla.
Vanhempansa eivät tunnu tajuavan, esim. oltiin menossa ravintolaan syömään ja lapsi söi autossa sinne matkalla paketillisen suolakeksejä, sitten ravintolassa ei jaksanut syödä mitään ja vanhemmat päivittelivät kun on niin pieniruokainen.
Lapsi siis syönyt samaan tyyliin koko elämänsä. On hyvinkin hoikka ja täysin terve, fiksu jne. Mitään ulospäin näkyviä vaikutuksia ruokavaliolla ei ole.
Kyllähän niitä ennen pitkää tulee.
En jaksa kuin ihmetellä että miten tässä maailmassa lapset liian usein siunaantuu täydellisille pelleille, joilla ei pitäisi olla vanhemmuutta.
Vierailija kirjoitti:
Olit heidän kodissaan katsomassa lapsen syömistä 2 viikkoa? Vai olitte mummolassa/mökillä/yhteisellä lomamatkalla?
Mitä helkkaria se tähän kuuluu? Tosin kesällä aika yleistä olla sukulaisten kans esim. yhteisessä kesäpaikassa pidempi jakso, omassa suvussa oikein perinne.
Vierailija kirjoitti:
Lomasyöminen ei ole sama asia kuin arkisyöminen.
Jos kaksi viikkoa antaa vanhemmat mennä noin, niin todennäköisesti arki ei paljoa eroa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olit heidän kodissaan katsomassa lapsen syömistä 2 viikkoa? Vai olitte mummolassa/mökillä/yhteisellä lomamatkalla?
Mitä helkkaria se tähän kuuluu? Tosin kesällä aika yleistä olla sukulaisten kans esim. yhteisessä kesäpaikassa pidempi jakso, omassa suvussa oikein perinne.
Ihan oleellinen kysymys. Ei kannata tehdä lapsen loman aikaisista ruokailuista yhtään mitään johtopäätöksiä. Ravintolasta ei saa sellaista ruokaa kuin kotona syödään.
Aina on ollut näitä huonosti valikoiden syöviä lapsia. Ihan täyspäisiä aikuisia heistäkin on tullut, ainakin niistä jotka tunnen. Eräskin ruokavaliolla peruna, ketsuppi, vehnä, sokeri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olit heidän kodissaan katsomassa lapsen syömistä 2 viikkoa? Vai olitte mummolassa/mökillä/yhteisellä lomamatkalla?
Mitä helkkaria se tähän kuuluu? Tosin kesällä aika yleistä olla sukulaisten kans esim. yhteisessä kesäpaikassa pidempi jakso, omassa suvussa oikein perinne.
Onneksi meidän suvuissa ei ole perinnettä, jossa seurataan sukulaislasten täysin väärää ruokailua, jopa siis 2 viikkoa. Joka on jo useimman aikuisen lomasta puolet.
Vierailija kirjoitti:
Lomalla toki oltiin, mutta olen kiinnittänyt samaan huomion jo ihan siitä asti, kun lapsi oli taapero. Kuuluu ehkä minulle siksi, että rakas sukulaislapsi kyseessä. Mielestäni lapselle tästä on vaikea puhua, koska tuon ikäisillä asia on vanhempien vastuulla.
Vanhempansa eivät tunnu tajuavan, esim. oltiin menossa ravintolaan syömään ja lapsi söi autossa sinne matkalla paketillisen suolakeksejä, sitten ravintolassa ei jaksanut syödä mitään ja vanhemmat päivittelivät kun on niin pieniruokainen.
Lapsi siis syönyt samaan tyyliin koko elämänsä. On hyvinkin hoikka ja täysin terve, fiksu jne. Mitään ulospäin näkyviä vaikutuksia ruokavaliolla ei ole.
Kuulostaa kyllä siltä, ettei vanhemmat tajua yhtään mitään ravinnosta, jos antavat lapsen syödä paketillisen suolakeksejä, vieläpä matkalla ravintolaan. Ja vaikka on tällä hetkellä hoikka ja terve, niin ellei ravinto muutu paremmaksi, ei takuulla ole sitä vanhempana, ja silloin voi olla jo hyvin vaikeaa muuttaa ruokailutottumuksia.
No siis.... Nykyään kakarat syö mitä sattuu. Kun äippä ei jaksa kokata, niin kakarat viedään mäkkiin/heseen tai pizzalle. Kun se äippä on joskus jaksanut tehdä ruokaa, näitä pikku riiviöitä paapotaan tähän tyyliin "Haluatko syödä haarukalla vai lusikalla?" "Haluatko juoda mehua vai limsaa?" "Haluatko syödä perunat kokonaisina vai pilkonko ne valmiiksi?" "Haluatko jälkiruuaksi suklaata vai jätskiä?"
Nykyvanhemmilla ei tunnu olevan mitään järkeä päässä.
Toi on siinä mielessä tosi harmi, että jos vanhemmat on ikäänkuin luovuttaneet asian suhteen, niin lapsi ei kyllä itse tajua omaa parastaan myöskään.
Olin samanlainen syömäri lapsena ja olen edelleen. Syön vähän kerrallaan mutta usein. Minulla on pieni vatsalaukku, jos syön paljon kerralla niin tulee fyysisesti huono olo, närästää ja röyhtäyttää.
Normaaliruokaa oli lapsena vaikea syödä, koska luonnollisestikaan koskaan ei ollut nälkä tai sitten päivälliseen oli niin pitkä aika, että ehdin syödä leivän ennen sitä.
Muulta osin en olisi huolissaan tuosta, mutta sokeripitoisia mehuja/limsoja/jogurtteja/keksejä ynms. en ostaisi itselle enkä lapsille välipalaksi.
Vierailija kirjoitti:
Lomasyöminen ei ole sama asia kuin arkisyöminen.
Täällä lihava ja laiska "äippä" hakee hyväksyntää. Tiedät itsekin että ihan arkisyömistähän on.
Aika pitkä syöminen kun 2 viikkoa katselit kun se lapsi vain söi.
Onhan tuo huolestuttavaa mutta ei ole sinun ongelmasi kuitenkaan.