En jaksa kavereiden ongelmia

Ettekö osaa kommunikoida sivistyneesti kavereiden kanssa ja kertoa, että olisi mukava jos joskus voitaisiin pitää vaikka posiitiviä päiviä jolloin puhutaan vaan positiivisistä asioista? 

Vierailija kirjoitti:

Tämä on nykyaikaa. Ennen oli ihan normaalia, että vastavuoroisesti kuunneltiin toisten kuulumisia ja tarvittaessa autettiin ja pähkittiin yhdessä mitä tehdä jne. Mikä se kivempaa kuin paatostaa bestiksen kanssa! Kaipaan noita aikoja. Ei tarvittu mitään terapiaa, kun juteltiin keskenämme päivittäin.

 

Nykyään pitää vaan olla kivaa heh heh hee. Hymyillään instakuvissa ja oikeasti elämä on ihan paskaa kun ei ole ketään kenen kanssa jutella oikeista asioista saati ongelmista. Ihmiset eivät jaksa viittä minuuttia keskittyä kuuntelemaan yhtään mitään. No edestään jokainen löytää siinä kohtaa, kun itse tarvitsisi ystävän empatiaa tai kuulevaa korvaa. Sitä ei vain ole ja sitten ahdistutaan ja masennutaan.

En usko että tässä tuollaisesta oli kyse. Vaan siitä että toista käytetään omiin tarpeisiin ilman vastavuoroisuutta ja liikaa. Ystävät eivät ole sitä varten. Maksettu terapeutti sitävastoin on.

Minulla on läheinen ,joka on ns ongelmalähtöinen ihminen. Ei ole montakaan päivää viikossa , kun hän aloittaa päivän jollakin asialla, joka on hänellä ongelma tai muuten negatiivisvoittoinen.

Kyllä , olen sanonut siitä hänelle. En jaksa kuunnella. Usein tulee sanottua ,että suurin piirtein niin pieni asia kuin nuppineulan putoaminen lattialle, on sinulle iso ongelma. Tämä tietysti on kuvaannollinen ilmaisu.

Okei, on oppinut vuosien kuluessa , että minulle on turha kaiken maailman asioista tehdä ongelmaa, joille hän ei voi mitään

On oppinut aikas hyvin

Itse taas olen superpositiivinen.

Minkäs ihminen luonnolleen voi. Muuten ihan ok tyyppi..