Miten asunto-osakeyhtiömuotoiselle asunnolle käy perinnönjaossa, kun toinen vanhempi kuolee?
Eli asunnon omistajia ovat olleet vanhempani puoliksi. Nyt toinen on kuollut ja hänen osuudestaan tulee ilmeisesti kuolinpesän omaisuutta. Voidaanko tämä osuus jakaa vielä lesken eläessä ja mitä se käytännössä tarkoittaa? Jos ei jaeta, aikanaan omistajina on kaksi kuolinpesää +molempien vanhempien)?
Kommentit (7)
Ihan voidaan päättää, miten kuolinpesä jaetaan. Lesken asumisoikeus menee kuitenkin perillisten oikeuden edelle. Kannattaa myös muistaa, että leski on kuolinpesän osakas vain oman osuutensa myötä eikä peri puolisoaan, jos ei ole testamenttia.
Leski voi esimerkiksi ostaa toisen puolikkaan kuolinpesältä.
Kuolinpesän voi jakaa, mutta leski sitten omistaa silti siitä asunnosta sen 50% ja hänellä on oikeus asua siinä elämänsä loppuun asti.
Sinä ja muut perilliset omistatte sen puolikkaan ja maksatte perintöverot. Eloon jäänyt vanhempi porskuttaa asunnossa edelleen. Sitten kun viimeinen mohikaani kuolee, maksatte toisen oerintöveron. Asunnon pystyy tässä vaiheessa laittamaan lihoiksi.
Taloyhtiö perii ekana perikunnalta maksamattomat vastikkeet ja niille 20% koron
Lesken hallintaoikeus on loppuikäinen, ellei kuolinpesällä tai leskellä ole toista asuntoa.
Perilliset maksavat perintöveron, jota alentaa lesken odotettavissa oleva elinikä. Ite maksoin omakotitalon puolikkaasta perintöveroa pari tonnia.
Voitte jakaa asunnon omistussuhteet esim. niin (jos lapsia on kaksi), että leski omistaa asunnosta 50 % ja kumpikin teistä lapsista 25 %. Se ei kuitenkaan poista sitä, että leskellä on oikeus asua asunnossa. Leski myös vastaa asunnon juoksevista kuluista (esim. hoitovastike) kokonaan vastaavan asunnon käypään vuokraan asti. Jos asuntoon tulee isompia peruskorjauksia, voitte joutua maksamaan niistä omistusosuuttanne vastaavan osan.
Eikös sillä leskellä oo kuitenkin oikeus asua siinä asunnossa kuolemaansa asti, halutessaan 🙄?