Vaimo ja lapset jankkaavat koirasta
Meillä on kolme alle kouluikäistä lasta ja nyt vaimo on saanut päähänsä, että tähän pakettiin tarvitaan vielä koirakin. Minun nähdäkseni tuossa ei ole kuin huonoja puolia, sillä rahaa ja aikaa ei ole nytkään liikaa. Koirat maksavat, niiden ylläpito maksaa, vakuutukset maksavat, eläinlääkärit maksavat... Lisäksi koira pitää ulkoiluttaa joka ikinen päivä monta kertaa säällä kuin säällä, turkki pitää hoitaa, kynnet leikata ja ties mitä muuta. Olen yrittänyt näitä vaimolle selittää, mutta hän väittää hoitavansa koiran vaikka yksin. Eipä sekään tosin reilulta tuntuisi, että vaimo sen joutuisi yksin hoitamaan.
Nyt hän on sitten mennyt lupaamaan sen hemmetin koiran lapsillekin, jonka johdosta tätä asiaa jankataan päivittäin. Miten ihmeessä tästä nyt selvitään ilman isoa riitaa?
Kommentit (22)
Et anna periksi. Miksi pelkäät vaimoasi ja konfliktia hänen kanssaan?
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa muuta kuin että älä anna periksi. Meillä mies ja lapset jankuttivat koirasta ja annoin lopulta periksi. Nyt tuo koira on minun riesanani kun mies ei jaksa ulkoiluttaa (tai tekee vain lyhyitä lenkkejä) ja lapsille ei tuota hommaa voi antaa (reaktiivinen koira). Ihan kiva koira ja totta kai huolehdin siitä hyvin mutta suoraan sanottuna vituttaa.
Juuri tätä pelkääm itsekin! Tunnen kyllä vaimoni ja tiedän aivan satavarmaksi, että kun hänellä on huono päivä tai sää ei miellytä, niin se olen minä joka sitä koiraa kurasäällä lenkittää ja pesee vaikka miten ärsyttäisi. Ja kun asutaan vielä kaupungissa missä koiria räksyttää joka nurkalla, niin en minä sitä jaksaisi kuunnella yhtään lisää.
Vierailija kirjoitti:
Et anna periksi. Miksi pelkäät vaimoasi ja konfliktia hänen kanssaan?
En pelkää vaimoani, mutta oli aika epäreilua luvata lapsille se koira. Jos minä "voitan" niin minä olen se vanhempi joka pettää lupaukset eikä anna koiraa lapsille.
Heti kulta kun saat 500 euron palkan korotuksen
Meillä oli aikoinaan heppavillitys. Rahatkin olivat jo kasassa, kun ilmoitin, että kertakaan en sitten hoida hevosta ja sinne on noustava samoin kuin aamunavettaan ja oltava illalla samoin hoitamassa, sekä ulkoilutettava päivittäin. Siihen loppui into.
Sisareni lupasi lapsilleen koiran, mutta kuivaharjoittelua kolme kuukautta. Eli lenkkeiltävä ilman koiraa tuo aika ja hankittava tietoa koirista. Innostus ei riittänyt.
Ostakaa pomeranian! Maksaa 3000€, haukkuu kuin syötävä eikä pikkukoirana opi koskaan sisäsiistiksi 👌
20 vuotta pakkoulkoilua, ei vapaaehtoista.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aikoinaan heppavillitys. Rahatkin olivat jo kasassa, kun ilmoitin, että kertakaan en sitten hoida hevosta ja sinne on noustava samoin kuin aamunavettaan ja oltava illalla samoin hoitamassa, sekä ulkoilutettava päivittäin. Siihen loppui into.
Sisareni lupasi lapsilleen koiran, mutta kuivaharjoittelua kolme kuukautta. Eli lenkkeiltävä ilman koiraa tuo aika ja hankittava tietoa koirista. Innostus ei riittänyt.
Tässä on ideaa. Täytyykin kysyä josko joku tuttu antaisi koiran hoitoon joksikin aikaa, niin saattaisi sekin jo avata silmiä.
Ihanaa :D Teille tulee koira. Hyväksy päätös ja veto-oikeudella rotu. Olen varma, että kiinnyt siihen. Tämä on ehdottomasti paras vaihtoehtosi. "Happy wife - happy life"
Meillä mies ei ole suostunut mihinkään lemmikeihin pariinkymmeneen vuoteen jonka ollaan oltu yhdessä. Edes akvaariota ei saa hommata.
Saatteko tosiaan koiran hoitoon muutamaksi päiväksi?Ja sitten kuukauden virtuaaliharjoittelu eli ne lenkit satoi tai paistoi...Tuon voisi ainakin ehdoksi asettaa...
Sano sille vaimolle, että nyt on koejakso. Heräät joka aamu klo kuusi ja lähdet lenkille. Naapurissa tehtiin näin, kun vaimo halusi koiran. Tuon kokeilun jälkeen ei koiraa tullut.
Osta niille käärme. Ei tarvi ulkoiluttaa, syö kerran viikossa, on hiljainen ja viihtyy itsekseenkin.
Teidän hiilijalanjälki kolmen lapsen myötä on jo niin korkea ettei teillä voi olla enää mitään muuta kuormitusta, kuten koiraa, autoa tai taloa. Lisäännytte saman verran kuin afrikkalaiset, toivottavasti siis afrikkalaiseen elintasoon.
Sanot vain että ei käy ja asia on loppuun käsitelty. Koiran pitää olla koko perheen haluama ei ole kivaa asua elukan kanssa josta ei pidä eikä se ole eläimellekkään oikein jos sitä hoitaa suurimmaksi osaksi ihminen joka ei pidä siitä.
Tuo oli myös hyvä vaihtoehto että otatte hoitoon koiran. Mielellään joku vähän villi ja mahdollisimman nuori. Koiranpennut ovat suloisia mutta niiden kanssa asuminen on jotain ihan muuta.
Vierailija kirjoitti:
En osaa sanoa muuta kuin että älä anna periksi. Meillä mies ja lapset jankuttivat koirasta ja annoin lopulta periksi. Nyt tuo koira on minun riesanani kun mies ei jaksa ulkoiluttaa (tai tekee vain lyhyitä lenkkejä) ja lapsille ei tuota hommaa voi antaa (reaktiivinen koira). Ihan kiva koira ja totta kai huolehdin siitä hyvin mutta suoraan sanottuna vituttaa.
Meillä kävi aikoinaan samoin ja minun riesakseni se jäi.
Lähes kaikissa perheissä äiti hoitaa koiran yksin, lupasivatpa lapset - tai mies - ihan mitä tahansa.
Köyhään perheeseen ei koiraa kannata kulujen vuoksi ottaa.
En osaa sanoa muuta kuin että älä anna periksi. Meillä mies ja lapset jankuttivat koirasta ja annoin lopulta periksi. Nyt tuo koira on minun riesanani kun mies ei jaksa ulkoiluttaa (tai tekee vain lyhyitä lenkkejä) ja lapsille ei tuota hommaa voi antaa (reaktiivinen koira). Ihan kiva koira ja totta kai huolehdin siitä hyvin mutta suoraan sanottuna vituttaa.