Tiesittekö että raskausaikana ei saa syödä kalaöljykapseleita??

Tuntuu kuitenkin älyttömältä, että raaka kala ja merilevä olisivat vahingollisia. Japanissa kun syödään noita ihan päivittäin.



Mulla on myös hieman hakusessa voiko mozzarellaa tai yrttiteetä, vihreää teetä nauttia?

kalaöljyähän nimenomaan suositellaan syötävksi raskausaikanaKIN ja varsinkin rv27-> koska sen jälk sikiö vie suht runsaasti rasvaa äitinsä aivoista.

nla-lääkäri ei puhunut noista myrkkyjäämistä vaan sanoi, että kun ei ole tutkittu tuotteen vaikutusta sikiöön tarpeeksi, siksi ei suositella. Minulta kielsi siis samalla kertaa helokkiöljy- ja E-Epa-kapselit, joita oli atooppiseen ihottumaan syönyt ennen raskautta.

Siis todellakaan en ala vetämään mitään pahaa liptonia. luulisi, että vihreätee on kuitenkin se terveellisempi vaihtoehto.

ennemmin luottaa heihin kuin "hörönlörön pöö"-tyyppiin.

onhan kalan syönnissäkin rajoituksia raskausaikana. Pitää välttää ainakin haukea ja vaihdella eri kalalaatuja. Kuitenkin pitäisi kaksi kertaa viikossa syödä kalaa, jotta sikiö saa hyviä rasvahappoja. Jos ei syö kalaa eikä kalaöljytuotteita, niin mitäs sitten? Onko kalanmaksaöljy turvallisempi vaihtoehto?

Jos haluaa oikein tarkka olla niin nauttii ns syvänmeren kaloista tehtyä kalaöljyä, ne on ainakin puhtaita. Voisi taas kuuluttaa sitä tervettä maalaisjärkeä, ihminen kun tarvitsee ns hyvää rasvaa, aivot, verenkierto, sydän jne ja jos ei 2-3x/vkossa syö hyvärasvaisia kalaruokia (jotka muuten ovat usein "likaisempia" lihaltaan, niin kyllä kalaöljykapselit on tarpeen.

Kalanmaksaöljyä sen sijaan ei saa syödä sen sisältämän a-vitamiinin vuoksi.

Terveisin hölönlörön PÖÖ!

Kala on aina ollut tärkeä osa ihmisen ravitsemusta, mutta tänä päivänä se on erityisesti nostettu esille arvokkaiden omega-3 rasvahappojensa ansiosta. Ihminen tarvitsee niitä päivittäin, muussa tapauksessa terveys on uhattuna.

Pehmeät rasvat jaetaan omega-perheisiin, joita merkitään numeroilla 3, 6, 7 ja 9. Elimistö pystyy itse muodostamaan omega-7- ja omega-9-rasvahappoja, muttei omega-6:ta ja omega-3:a. Niitä on saatava päivittäin ravinnosta tai ravintolisistä.

Välttämättömiksi kutsutaan niitä rasvahappoja, joita ihmisen elimistö ei pysty itse muodostamaan: omega-6-sarjan linolihappo (LA) ja omega-3-sarjan alfalinoleenihappo (ALA). Niitä kumpaakin saadaan kasviöljystä ja jälkimmäistä myös kalasta ja kalaöljyvalmisteista. Suomalainen saa 80 % omega-3:sta rypsiöljystä ja vain 20 % kalaöljystä. Saamme liikaa LA:ta suhteessa ALA:an. Maksa tekee ALAsta EPAa ja siitä edelleen DHA:ta. Ihmisen kyky muuttaa ALAa on kuitenkin kehno; vain alle 10 % muuntuu, joten kasviöljyn omega-3 on biologisesti vähätehoista verrattuna kalan omega-3.een. Kasviöljystä tulee yli kaksi kertaa enemmän omega-6- kuin omega-3-rasvahappoja, mikä vääristää näiden suhdetta ihmisen veressä ja kudoksissa. Väärä suhde lisää sairastumisen riskiä ja pahentaa alkaneiden tautien kulkua.

Tuoreen kalan maksa ja liha sisältävät 10-30 prosenttia omega-3-rasvahappoja, joista tärkeimmät ovat EPA ja DHA. Eniten niitä on rasvaisissa kaloissa (lohi, silli, siika, sardiini ja makrilli). Kuivat kalat (ahven, hauki, kuha, seiti ja tonnikala) sisältävät hyvin niukasti omega-3:a. Paistaminen tuhoaa omega-3-rasvahappoja. Friteeraus puolestaan lisää kalaruoan omega-6-pitoisuutta, koska friteerauksessa käytetään kasvirasvaa.

Kalanmaksa- ja kalaöljy ovat eri asioita. Edellistä valmistetaan kalan maksasta. Kalaöljyä tehdään kalan lihaöljystä, jota väkevöidään yleensä niin että se sisältää 30-70 prosenttia omega-3:a. Valmiit kapselit sisältävät siis vaihtelevan määrän omega-3:a. Peruskalaöljyissä on vain noin puolet omega-3:a, kun taas E-EPAa sisältävissä kapseleissa sitä on 70-90 prosenttia. Jälkimmäiset ovat terveysvaikutuksiltaan tehokkaampia.

Kalan syöntisuositukset

Elintarviketurvallisuusvirasto suosittaa syömään kalaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Lääkelaitos taas suosittaa syömään päivittäin 150 grammaa rasvaista kalaa tai ottamaan 4-6 kapselia kalaöljyä ruuan lisänä. Yhdysvaltain Sydänliitto suosittaa sydänpotilaille vähintään gramman päivässä omega-3:a. Sekin merkitsee käytännössä kalaöljyn ottoa ruoan lisänä. Käytännössä harva noudattaa suosituksia, sillä tilastojen mukaan syömme kalaa keskimäärin alle 20 kiloa vuodessa eli alle 50 grammaa päivässä. Tällöin päiväannoksessa on tuskin 0,1g omega-3:a.

Kalan syöntirajoitukset ja vierasaineet



Vaikka kala sinänsä on terveellistä, sisältävät Itämerestä pyydystetty lohi ja silakka haitallisia ympäristömyrkkyjä dioksiineja ja PCB-yhdisteitä. Sisävesien petokaloista (hauki, ahven) taas voi saada orgaanista elohopeaa, joka on hermomyrkky. Näistä syistä lasten ja odottavien äitien kalan syöntiä rajoitetaan ja ihmisiä kehotetaan syömään vaihdellen eri kalalajeja.



Käytännössä lähes kaikki Suomessa myytävä kala on viljeltyä, eikä se sisällä yhtä paljon ympäristömyrkkyjä kuin villi kala. Kaloja ruokitaan nyt yhä enemmän viljalla perinteisen kalaperäisen rehun sijasta, mikä on vähentänyt kalan lihan omega-3:n ja lisännyt omega-6:n määrää. Nyt ei runsaskaan kalan syönti enää välttämättä korjaa korkeaa AA/EPA-suhdetta.

Kalaöljy edistää terveyttä



- ehkäisevät sydän- ja verisuonitauteja



- lisäävät yleistä vastustuskykyä



- suojaavat aivoja rappeutumiselta



- ehkäisevät mielenterveysongelmia



- parantavat ja ylläpitävät näkökykyä



- voitelevat niveliä.



Omega-3-rasvahapoilla on monia terveysvaikutuksia. Kalaöljyn ja sydäntautien yhteyttä alettiin tutkia 1940-luvulla eskimoilla. Vaikka he syövät runsaasti rasvaa, heillä esiintyy vain vähän sydän- ja verisuonitauteja. Eskimot syövät kymmenen kertaa enemmän omega-3-rasvahappoja kuin suomalaiset. Eskimoiden veressä on huomattavasti enemmän EPAa kuin omega-6-sarjan arakidonihappoa (AA). Silloin verisuonet eivät ahtaudu eikä kehity veritulppia. Maailman suurin kalaöljytutkimus, nimeltään JELIS, osoitti että runsas EPAn käyttö ravintolisänä (1800 mg päivässä) vähentää merkitsevästi sydänkohtauksia ja -kuolemia henkilöillä, joille on määrätty kolesterolilääkitys. Sama päivittäinen EPA-annos kykenee jopa puhdistamaan diabeetikkojen ahtautuneita kaulavaltimoita, jolloin veri virtaa helpommin aivoihin.



Viime aikoina on tutkittu omega-3:n vaikutuksia mielenterveyteen ja oppimisvaikeuteen. Tulosten mukaan omega-3-rasvahapot ehkäisevät ja hoitavat ahdistusta, aggressioita, väkivaltaista käyttäytymistä, itsemurha-ajatuksia, kaksisuuntaista mielialahäiriötä, masennusta, paniikkikohtauksia, persoonallisuushäiriötä ja stressiä. Erityisen tehokasta näyttää olevan E-EPA, koska se pääsee aivoihin paremmin kuin tavalliset kalaöljyt.

Omega-3-rasvahapot raskauden ja imetyksen aikana



Maailman Terveysjärjestö WHO suosittaa raskaana oleville naisille 2,6 grammaa kalaöljyä päivässä. WHO suosittaa odottaville ja imettäville äideille kalaöljyä ruuan lisänä, sillä äidin ja sikiön yhteinen omega-3:n tarve on niin suuri, ettei tavallinen ruoka sitä tyydytä. Omega-3:n käyttö odotusaikana ehkäisee äidin masennusta. Kalaöljyn käyttö odotusaikana lisää syntyvän lapsen vastustuskykyä allergioita ja infektioita vastaan, parantaa oppimis- ja keskittymiskykyä ja nostaa älykkyysosamääräänsä. Kalan syöntiä kehotetaan rajoittamaan raskauden aikana kalaan kertyvien ympäristömyrkkyjen vuoksi.



Kaupoissa on hyviä kalaöljyvalmisteita, joista vierasaineet on poistettu ja siksi ne ovat turvallisia myös pikkulapsille ja raskaana oleville naisille. Niillä on hyvä turvata jokapäiväinen omega-3-rasvahappojen saanti.

KIITOS!

luulis et niitä voi syödä