Jos asuu vahvasti kaksikielisessä kaupungissa, oppiiko silloin helposti ruotsia?
Millaisia kokemuksia teillä on:
jos henkilö on asunut lapsuuden/nuoruuden sellaisessa kaksikielisessä kaupungissa, jossa asuu tosi paljon ruotsinkielisiä, kuten Vaasa, Kokkola, Pietarsaari, Parainen, niin oppiiko silloin helposti ruotsin kielen?
Ainakin yksi suomenkilinen henkilö, joka on kotoisin Raaseporista, kertoi, että hän oppi helposti lapsena ruotsin kielen, kun hänet laitettiin ruotsinkieliseen päiväkotiin, kun se oli kotia lähimpänä ja muutenkin siellä Raaseporissa kuulee ihan koko ajan ruotsia kun on ihmisten ilmoilla.
Sitten taasen eräs Vaasassa 3-kymppiseksi asti asunut henkilö kertoi,että hän ei osaa ruotsi juuri ollenkaan/niukasti ja siksi hänen oli pakko muuttaa lähihoitajan työn takia pois Vaasasta, koska kuulemma siellä edellytetään jokaisessa työpaikassa, että on osattava ruotsia.
Kommentit (20)
Ei opi.
Ainakin Pohjanmaan rannikolla kieliryhmät ovat niin klikkiytyneet ja erillään toisistaan, etteivät ole toistensa kanssa tekemisissä.
Riippuu ihmisestä. Minä opin hyvin helposti.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihmisestä. Minä opin hyvin helposti.
Millä paikkakunnalla olet asunut? Muutitko sinne vasta aikuisena vai oletko synytnyt siellä?
Pietarsaaressa ei pärjää suomella alkunkaan ..niillä on kruunutkin käytössä
Vierailija kirjoitti:
Ei opi.
Ainakin Pohjanmaan rannikolla kieliryhmät ovat niin klikkiytyneet ja erillään toisistaan, etteivät ole toistensa kanssa tekemisissä.
Joissain harrastuksissa saattaa kyllä kieliryhmät sekoittua. En nyt muista minkä paikkakunnan joukkue oli aikanaan samassa salibandysarjasa kuin minä ja se joukkue oli kyllä täysin kaksikielinen. Tosin heidän puhettaan oli hauska seurata sivusta, kun jokainen tuntui puhuvan omaa äidinkieltään eli keskustelu soljui täysin suomen ja ruotsin sekoituksena. Kaikki ymmärsivät toisiaan, mutta jatkoivat omalla kielellään.
Christiiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu ihmisestä. Minä opin hyvin helposti.
Millä paikkakunnalla olet asunut? Muutitko sinne vasta aikuisena vai oletko synytnyt siellä?
Tammisaari ja Porvoo. Kummassakaan ei voi välttää toista kieltä vaan se on arjessa aina.
Ei. Puolet elämästäni asuin 2 kielisessä kaupungissa, puolet suvusta ruotsinkielisiä, silti ruotsinkieltä en osaa kuin perusteet. Yritystä kyllä on ollut oppia, mutta kun ei vain opi.
Silloin oppii jos asuu pienessä yhteisössä, jossa puhutaan lähes pelkästään ruotsia. Esim. Pietarsaari, Närpiö, Maalahti, Korsnäs, jotkut Mustasaaren kylät. Lapset oppii ylihelposti kun ja jos kaverit on ruotsinkielisiä. Vaasassa ei ruotsia tarvitse osata eikä sitä joku juntti-laihialainen opi vaikka 30 vuotta asuisi. Kun ei tarvii. Tosin puoli Suomea luulee toisin koska julkisen sektorin viroissa sitä on osattava, kuten sairaalassa.
Vierailija kirjoitti:
Pietarsaaressa ei pärjää suomella alkunkaan ..niillä on kruunutkin käytössä
oLETKO TOSISSASI NOISTA KRUUNUISTA VALUUTTANA?
Riippuu ihan ympyröistä, joissa elää. Moni oppii vasta työelämässä jos on jossain palveluammatissa pakko, esim hoitoalalla. Itse oon käynyt kaikki koulut suomenkielellä ja vasta aikuisena jouduin ruotsinkin opetella kun ei täällä muuten voi sairaalassa olla töissä.
Altistutko kielelle päivittäin? Onko tilanteita, joissa sinun ehdottomasti pitäisi pärjätä vain ruotsin kielellä tai onko mahdollisuuksia harjoittaa kielitaitoa? Jos liikut vain suomenkielisissä piireissä, ei se toinen kieli tuosta noin vain jää päähän. Moni vieraskielisessä ympäristössä elävä ei koskaan opi kohdemaan kieltä, koska ei tietoisesti altista itseään kielelle kun liikutaan vaan pienen oman kielisen kommuunin sisällä.
Olen Paraisilta suomenkielisestä kodista. Koulut kävin suomeksi ja kaksikieliset kaverit puhuivat kanssani aina suomea. Menestyin kouluruotsissa hyvin, mutta oikeasti opin sujuvan ruotsin vasta muutettuani ruotsinkieliselle Pohjanmaalle ja saatuani ruotsin yhdeksi työskentelykielistäni. Lapset ovat ruotsinkielisessä päiväkodissa ja viisivuotias puhuu jo sujuvasti, kun lähes kaikki kaveritkin ovat ruotsinkielisiä. Oikeasti kielen oppii käyttämällä, ei passiivisesti vastaanottamalla.
Olin tyksissä potilaana ja vieressä oli yli 90 vuotias rouva ruotsinkielinen, ei löytynyt ruotsin taitoista hoitajaa vasta kun soittelivat toisille osastoille ja sieltä tuli nuori hoitaja tulkkaamaan.
En oppisi koska en halua oppia Ruotsia. En tosin muuttaisi koskaan kaksikieliseen kaupunkiin. Ruotsinkieltä mun ei tarvitse osata puhua eikä ymmärtää
Ei opi edes perheessä eli minä esimerkinä. Puhun huonosti ruotsia. Ja kusen ja kakin Freudenthalien päälle!
Elämäni ensimmäiset 19 vuotta Vaasassa. En osaa ruotsia. En ole edes käyttänyt ruotsia sitten yo-kirjoitusten yli 20 vuotta sitten.
Suomessa on pärjättävä Suomen kielellä jos ei ole töissä asiakaspalvelussa.
kommentteja?