Zumenon nimisestä lääkkeestä kysymys

Meillä siis alotellaan tos joulun jälkeen valmistelut sitä ekaa PASsia varten ja sain lääkkeiksi pelkät zumenonit. Lääkäri oli sitä mieltä että muuta me ei tarvita kun mun oma hormonitoiminta on niin olematonta. Oli sitä mieltä että mulle PAS on helppo? kun ei ole omaa kiertoa. Tarkottikohan se sitä että kun ei tartte mitään estolääkityksiä tai mitään? En tajunnu oikein...



Minähän siis en ovuloi lainkaan itekseni ja menkatkaan ei tule ku teroluteilla. Käskyn sain että tammikuussa menkat niin että 15.päivän jälkeen olis heti ultra ja päästäs siirtoon.. Tämähän käy vallan hyvin meille. Eihän tuohon ole ku reilu kuukaus enää aikaa.. Ja jos vaan sitten kävis niin ihanasti että ensi vuonna tähän aikaan meillä olis pikkukakkonen talossa ja elävänä sylissä... (esikoinen menehtyi rv16+ kohtuun ja syntyi rv21+5)



Nuo zumenonit näyttää ihan teroluttien sisaruksilta? Mitä oireita ne teettää ja onko mahollista että ne teettää sit tiputteluvuotoa? Ja kuinka pitkään teidän on tarvinnu zumenonia syyä jotta limis on ollu hyvä?



Pakkasessa meillä on 4kpl juuri hedelmöittyneitä vauvanalkuja, kysyin niistäkin et kun mietittyttää se jakaantuminen jne, Lääkäri sitten sanoi biologin sanoneen että tässä vaiheessa kun solut on pakastettu hedelmöittyneinä mutta ei jakaantuneina on niiden sulatusriski pienempi. Eli selviävät sulatuksesta paremmin kun jakaantuneet. Kysyin sitten myös kahden alkion siirrosta, lääkäri sanoi että ei suosittele sitä minulle, koska kaksosraskaudessa on mun kohalla suuret riskit sekä vauvoille että minulle. Kysyin sit et jos kerta sulatetaan kuitenkin kerralla ne kaks samasta oljesta ni heitetäänkö toinen roskiin. Lääkäri siihen että ei tietenkään vaan jos on jakaantunut hyvin niin pakastetaan silleen jakaantuneena ja sit mahdollisessa seuraavassa PASsissa kokeillaan sit sillä...



Jännittää jo nyt tuo PAS, tuntuu että olis pikkuhiljaa meidän vuoro onnistua jossain (eihän täs lapsettomuudes kyl mitään vuoroja jaeta..) Elämä on vaan kahen viime vuoden aikana ollu erityisen rankkaa, enemmän on ollut niitä masentavia, surullisia päiviä kun niitä onnellisia ja iloisia... Eihän epäonni voi loputtomasti jatkua?