Jätä alle 5v. kotiin ja lähde kasomaan lasten elokuvaa
Monen monta kertaa ollaan katsottu innolla mainoksia uusista lasten elokuvista joita mainostetaan lapsille lasten ohjelmien lomassa ja joista voisimme nauttia koko perheen voimin. Ollaankin monesti suunniteltu että nyt lähdetään koko perhe (isi, äiti ja 3 alle 5v. lasta) elokuviin ja vietetään yhdessä erilainen, kultturellinen päivä.
Se olisi ihanaa, mutta melkein kaikissa lasten elokuvissa tulee vastaan sana K-7, eikä siitä jousteta. Ja lasten pettymys on ollut todella kova. Vaihtoehdoksi on sitten jäänyt antaa lasten odottaa teatterissa esitetyn elokuva Dvd versiota. Dvd:ltä ollaan sitten katsottu näitä " kiellettyjä" lasten leffoja ja lapset ovat olleet aivan haltioissaan.
Yhdessä niitä elokuvia ollaan katsottu ja jos jokin on jäänyt lpsia mietityttämään, ollaan juteltu asiasta. Mutta ei kotona katsottu dvd ole sama juttu kuin leffateatterin hämyisessä salissa isolta valkokankaalta nähty elokuva. Myös pienille lapsille elokuvateatterikokemus on unohtumaton jota muistellaan pitkään.
On erittäin hyvä että Suomessa valvotaan mitä on hyvä näyttää lapsille ja mitä ei, mutta monesti tuntuu että nyt sitä taas holhotaan oikein mennen tullen ja viedään perheiltä oma päätäntävalta. Paholainen pukeutuu Pradaan tai Marie Antoinette-elokuviin saa viedä pienet lapset, kenties siksi että suurin osa lapsista ei ymmärrä elokuvan kieltä, mutta animaatiot ovat kiellettyjä. Näinkö sitten opetetaan lapsia kultturelleiksi kansalaisiksi, kieltämällä lapsilta lasten elokuvat?
Tällä hetkellä -sallitut- elokuvat ovat Autot, Totoro, Kaunotar ja Kulkuri sekä Viiru ja Pesonen (esitetään vain Espoossa). Autot elokuva oli sen verta puuduttava ettei lapsetkaan jaksaneet katsoa sitä kuin puoleen väliin asti. Kaunotar ja Kulkuri on dvd:llä kotona ja moneen kertaan katsottu. Jäljelle jää joko matkustaa 20km Espooseen tai tutustuttaa lapset japanilaisen piirretyn saloihin. Ehkä sitten käymme katsomassa nuo elokuvat kun ei muita vaihtoehtoja ole.
Yksi mainittavan arvoinen lasten elokuva oli Utelias Vili josta lapset tykkäsivät todella paljon ja jaksoivat katsoakin koko elokuvan. Aikuisille elokuva oli hieman pitkäpiimäinen, mutta lasten kokema ilo oli sitäkin suurempi juttu.
Elokuvateattereihin pitäisikin saada samanlaisia päivänäytöksiä kuin vauvakino tai babybio joissa näytettäisiin myös alle 5-vuotiaille sopivia elokuvia jos kerran animaatioiden ikärajoissa ei voida joustaa. Näin lapset eivät häiritsisi aikuisten elokuvanautintoa vaan saisivat kokea yhdessä saman ikäisten kanssa jänniä elämyksiä.
Kommentit (8)
Kävin vastikään katsomassa Yli Aidan -elokuvan (K7) 7-vuotiaamme kanssa ja kyllä siinä oli niin paljon väkivaltaa - vaikka animaatio olikin - että ikäraja oli mielestäni ihan aiheellinen.
Lisäksi ikärajasta on minusta se hyöty, että lapselle voi jotenkin realisoida hänen kasvamistaan: Meillä 7-vuotias oli todella ylpeä kun hän pääsi kahdestaan äidin kanssa katsomaan " kiellettyä" elokuvaa, eikä 5-vuotias pikkuveli päässyt mukaan. Lapsi iloitsi asiasta toista viikkoa ja jaksoi kertoa asiaa jokaiselle vastaantulleelle aikuiselle moneen kertaan.
Mieheni oli vastikään työnsä puolesta koulutuksessa, jossa kouluttaja oli ollut aikaisemmin töissä elokuvatarkastamossa joka siis päättää näistä ikärajoista. Kouluttaja oli painottanut nimenomaan ikärajojen tärkeyttä ja ollut myöskin selkeästi sitä mieltä, että elokuvan katsominen " aikuisen kanssa" ei oikeasti ole juurikaan turvallisempaa kuin elokuvan katsominen yksin, koska lapsi ei ymmärrä kaikkea näkemäänsä ja vaikka se hänelle selitettäisiin niin se ei lainkaan auta siihen, että lapsi esim. näkee yöllä painajaisia tai pelkää pimeässä tai jotain muuta. Itse olen kyllä tuon henkilön kanssa ihan samaa mieltä.
Animaatioissahan on nykyisin ihan hirvittävät määrät väkivaltaa. Se että väkivalta ei ole " oikeata" , vaan " vain" piirrettyä ei poista sitä tosiasiaa, että lapsen mielikuvitus kyllä osaa muuttaa animaation ihan yhtä todelliseksi kuin oikeiden ihmisten väkivallan.
Minun mielestäni pieni lapsi ei tarvitse väkivaltaa eikä liian aikainen elokuvien näkeminen ole lapselle mitenkään tarpeellista tai välttämätöntä. Lapsen kasvun kannalta on hyvä, että hän saa vähitellen tutustua maailmaan oman ikätasonsa mukaisesti eikä häntä liian aikaisin tutustuteta asioihin, jotka eivät hänen ikäiselleen kuulu. Kyllä niitä sallittuja elokuvia löytyy ihan riittävästi - eihän siellä elokuvissa joka viikko tarvitse käydä! Elokuvien lisäksi voi käydä teatterissa, nukketeatterissa, lasten konserteissa, lastentapahtumissa, jääshowssa jne...
Minusta siinä ei ole mitään järkeä, että lapsille näytetään elokuvia, joiden aiheet tms. ovat liian pelottavia tai ahdistavia, saati että elokuvissa olisi väkivaltaa. Omalle kohta 4-vuotiaalle pojalleni en edes bambia viitsisi tästä syystä vielä näyttää (äidin kuolema). Erään tutun samanikäinen on parivuotiaasta lähtien katsellut kovasti Leijonakuningasta ja sitten vanhemmat ihmettelevät, miksi lapsi pelkää, että äiti kuolee. Tai naapurin kolmivuotias pelkää öisin nukkumaanmenoa, kun on pelästynyt Muumien mörköä. Meillä katsellaan edelleen mm. myyrää, Puuha Peteä ja Nalle Puhia. Ja Autot -elokuva oli pojalle niin mieluisa (pojan ensimmäinen elokuvakokemus), että joulupukilta on toivottu elokuvaa DVD:nä :)
olisi sekin aiheuttanut järjettömän kohtauksen). Katsottiin siis loppuun ja (lahjaksi saatu) dvd meni hyllylle ainakin 2 vuodeksi. Kyllä harmitti ja päätin että visusti pidän katsottavat lasten kehityksen tasolla (esim. ikärajoja seuraamalla).
Meillä 3-vuotiaan kanssa on yritetty paria sallittua leffaa käydä katsomassa ja melkein heti on lähdetty pois, koska teatterissa äänet on niin kovalla ja jotenkin se koko tilanne pelottaa. DVD:ltä samat elokuvat kotisohvalla on ihan ok. Ei tulisi mieleen lähteä mitään K7 elokuvaa katsomaan edes 5-vuotiaan kanssa, uskon että ne ikärajat on ihan perusteltuja.
Ehtii sitä myöhemminkin. 3-vuotiashan on juuri niillä rajoilla, että edes jaksaa koko pitkän elokuvan katsoa ja elokuvateatterissa istua.
Onneksi teillä on perheessä 2 aikuista, joten tämä voisi olla niitä juttuja, jolloin kumpikin lapsi saa laatuaikaa yhden vanhemman kanssa. Isomman kanssa mennään leffaan ja pienemmän kanssa toinen vanhempi tekee sillä aikaa jotain muuta kivaa.
Muistakaa myös lasten teatterit - tiitiäisen satupuu, tontut suutareina, teatteri hevosenkenkä ja sampo sopivat koko perheen yhteiseksi kulttuurielämyksesksi.
Muuten vähän pelottaa vanhempien piittaamaton asenne ikärajojen suhteen.
Tokaluokkalaisen kummipojan äiti kertoi, kuinka joidenkin samanikäisten perheissä lapset saavat pelata jopa k18 pelejä. Alle kouluikäisiäni pystyn sentään valvomaan, mutta kun alkavat enemmän yksin kavereilla aikaa viettämään, niin todella toivon vastuullisuutta kaikilta vanhemmilta
ei kaksi, mutta silti, kun isoin saavuttaa leffaiän voidaan menoja lasten kanssa vähän jakaa.
Eli sallitun ikäisenäkin ehtii vielä monta vuotta lasten elokuvissa käydä.
Puuttumatta nyt aiheeseen muuten niin totean vain, että Totoro oli aivan loistava lasten elokuva - juuri sellainen kuin olla pitää. 3-vuotias jaksoi katsoa hyvin eikä ollut mitään liian jännittävää eikä ällöttävän makeaa etc.! Suosittelen lämpimästi Totoro-elokuvaa kaikille lapsiperheille!
krepu