Lue keskustelun säännöt.
"Pötkötteletkö" päivällä?
13.06.2023 |
Siinäpä se - jos sinulla on arkipäivisin hetkiä jolloin et tee mitään tai esim. selaan vain puhelinta, luet kirjaa tai katsot ohjelmaa, teetkö sen istuen vai tykkäätkö heittäytyä sohvalle makuulleen? Omista vanhemmista isä makoili, äiti ei koskaan. Oma puoliso ei makoile (voi kyllä muuten röhnöttää rennosti eli ei ole kyse siitä että aina tekisi jotain). Minulla taas sohvan käsinoja vetää korvaa puoleensa jos tulee joutohetki, kuten nyt, päivän eka. Siitä makoilusta tulee vaan jotenkin syyllinen ja laiska olo, vaikka noin kokonaisuutena olen ihan aikaansaava ihminen ja touhuan yleensä enemmän kuin istuskeleva puolisoni. Onko normaalia tai hyväksyttävää jos aikuinen heittäytyy pitkälleen arjen hommien välissä?
Kommentit (20)
Lähes päivittäin. Ei kai sillä väliä istuuko vai pötköttääkö sohvalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En pötköttele, se ei vaan ole juttuni. Mutta istun kyllä paljon ihan vaan näin "möllöttämässä" kuten nyt tämän palstakirjoittelun äärellä.
Mieheni taas on juuri tuollainen pötköttelijä. Ihan hyvä pointti tuo kakkosvastaajalta, että eipä sillä oikeasti ole väliä istuuko vai pötköttääkö.
Makoilen nytkin sängyllä läppärillä. Taidan toimia kaikkien unihygieenikkojen ohjeiden vastaisesti, mutta nukun öisin myös todella hyvin.
Pötköttelen. Esim tänään työpäivä alkoi klo 11. Aamulla siivoilin ja valmistelin päivän ruokaa, mutta kyllä näiden jälkeen vielä pötköttelin sohvalla hetken ennen töihin lähtöä. Yleensä laitan vielä varalta herätyksenkin jos käy niin, että nukahdan.
Sitten taas aamuvuorojen jälkeen usein pötköttelen hetken heti kotiin päästyä ennenkuin alan ruuanlaittoon ja muihin päivän touhuihin 😀
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makaan etätöissä ruokatunnin sohvalla, millään ei jaksaisi nousta päätteen ääreen.
Joo... Mutta mies käyttää tilannetta välillä hyväkseen. Mutta oon kyllä kostoksi ihan lahnana ja käännyn sit sen puolelle sänkyä jos ei pyyhi. No, pari minuuttia sinne tai tänne ja jos tulee siitä onnelliseksi, niin eipä oo multa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Köpöttely ja pötköttely ovat sövön tuntuisia ilmaisuja.
Todellaki pötköttelen. Viikonloppuisin pötköttelen tuntikausia päivässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pötköttely on ihanaa jos on aikaa ja vielä parempaa jos siihen edes hetkeksi nukahtaa, nam.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Parin tunnin päikkärit on aina paikallaan.
Kiitos ihanat, otan tän synninpäästönä! Nyt pötköteltyäni palaan tahranpoistoon ja koululaisten huomisen lounaan laittoon.
Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makuuasennossa osaan vain nukkua. Otan kyllä mielelläni päiväunet, jos vain mahdollista, eli sikäli pötköttelen kyllä. Mutta en osaa lukea makuulla. Lojun kyllä sohvalla muuten sitten aika rennosti, nostan jalat rahille jne.
Ei minusta makuuasento laiskalta tuntuisi vaan päinvastoin tuntuu, että siinä pitäisi tehdä enemmän töitä, oikein aktiivisesti pitää käsillä ylhäällä kirjaa tms.
Heips, olen just tommonen pötköttelijä, itse käytän sanaa löhöön. Aina, kun en tee muuta kuin nytkin ,kirjoittelen tänne, tai todella paljon . Siis, teen sutjakkaasti kaikki hommat, kaikki ruuat teen itselleni ja puolisolleni aina alusta loppuun kotona ( joskin suuria satseja , kun olen niin mukavuudenhaluinen,tarttee tehdä sillin harvemmin) . Keittö jakaikki muutkin huoneet ovat aina putsikunnossa. Lenkkeilen ja kuntoilen muutenkin . Tänäänkin ajoimme suuren pihanurmikon ja huomenna käydään kalalla.
No mutta, kaiken muun ajan olen vaaka-asennossa, ihanaa! Ikää on vasta yli 70v , mutta tällainen olen ollut aina, paitis silloin ,kun kävin töissä 45 vuotta😂👍
Makoilu ja multitaskaaminen somessa ei ainakaan tee hyvää aivoille.
Ne rekisteröi kaiken toiminnan ja vaikuttaa siihen tiedostamattomaan itseen joka säätelee
elämää osin.
Pötköttelevä puoliso ottaa tosi paljon päähän silloin kun itse ei ole pötköttelijä ja hommaa on vaikka miten paljon. Talo on kesken ja mies tykkää vain pötkötellä heti kun tulee vähänkin sellaista aikaa, että ei ole ihan pakko tehdä jotain. Ärsyttää niin paljon. Ikinä ei ryhdy mihinkään puuhaan oma-aloitteisesti, vaan heti kun on pienikin rako, niin sänkyyn makuulle ja kännykkä käteen. Joka ilta ja vapaapäivinä pitkin päivää. Aina makuulle ja sänkyyn. Ei edes sohvalle, vaan sänkyyn. Jos olisin tiennyt tämän, niin en olis ottanut tuota miestä ollenkaan. Ei ollu nuorempana tuollanen. Nyt menny ihan kauhean veteläksi yhtäkkiä. Rakentanut taloa jo monta vuotta, mutta mikään ei etene, kun mikään muu ei kutsu häntä kuin oma sänky. Ottaa niin päähän. Niin älyttömästi. Raivostuu suorastaan kun menee sanomaan mitään. Saakelin vätys. Inhoan sitä.
Todellakin! Pötköttelen aina puuhailun välissä ja nautin siitä!