Riita asuinkuvioista
Meillä on kaksi yhteistä lasta ja sen lisäksi meidän kanssa asuu myös kaksi lasta edellisestä suhteesta joka toinen viikko. Lasten toinen vanhempi asuu melko kaukana (koulu myös) ja lapset eivät siis voi itsenäisesti kulkea kouluun. Alun perin lasten piti jäädä tässä kohtaa asumaan enemmälti toiselle vanhemmalleen, ja olla meillä joka toinen pitkä viikonloppu.
Oon jo pitkään puhunut, että mahtaako puoliso kuitenkaan haluta, kun hetki tulee, luopua viikko-viikosta. Että jos kuitenkin ostetaan isompi ja lähempää eksää/koulua. Hän vakuutteli että tää on jo sovittu ja ostettiin tää meidän talo sillä ajatuksella että kaikille lapsille on tilaa, mutta ei oo tarvetta omille huoneille jokaiselle, eikä ole 4 lapsen vakituista tavaramäärää.
Vaan nytpä se puoliso päätti että kyllä lapset jää tänne asumaan viikko-viikko ja hän kuskaa niitä sitten kouluun. No ei tähän meidän taloon mahduta enää mitenkään, ja puolisolle ei tule kysymykseenkään, että ostetaan isompi talo. Lapset kohta sen ikäisiä, että omat huoneet ihan ehdottomat kaikilla.
Ei aavistustakaan miten tässä edetään, kun kumpikaan ei halua joustaa.. Eri osoitteetko tässä sitten kutsuu?
Kommentit (48)
No tää ny tästä sitten seuraa kun on eronnaita ja karanneita ja uusperheitä. Nauttikaa ny, sitä saa mitä tilaa.
Niin, omat huoneet ehdottomat sinun mielestä...
No nytpä se puoliso yksin päätti viikko viikko systeemin. Saatko sinä päättää mitään? Ettekö päätä mitään yhdessä? Kai toki se puoliso myös pesee pyykkiä ja tekee kotitöitä, ettei yksin päätä olla osallistumatta pyykkivuorien hoitoon tai imurointiin, ruuan tekoon yms.
Vierailija kirjoitti:
Onko puolisosi siis näiden aiemmasta suhteesta olevien vanhempi, joka ei halua luopua vuoroviikkovanhemmuudesta? Sinänsä ymmärrettävää mutta olisi kiinnostavaa tietää miksi muutto ei tulisi kyseeseen. Toisaalta lapsille ei tarvitse olla omaa huonetta. Kunhan on oma rauha, johon vetäytyä.
Kannattaa nyt kuitenkin jutella ilman mitään erokortteja. Onhan tuo nyt heppoinen peruste erota, jos muuten asiat on hyvin. Eikä se ero muuttaisi mitään. Tuskin puolisosi hankkisi isompaa kotia sen jälkeen, vaan voi olla että tilaa on jopa aiempaa vähemmän.
On juu. Ongelma lienee hankala markkinatilanne, ei olla montaa vuotta tässä asuttu, joten lainaa on vielä paljon, ja tarvitaan sitä vielä paljon enemmän, että saataisiin isompi talo, sitten vielä kalliimmat asumiskustannukset päälle.
Eikä minulle ongelma siis olekkaan ne lapset vaan se, että jokaisella on se oma nurkka siellä sun täällä, vaatteille, pyyheille, lakanoille, leluille, saati harrastusvälineille ei ole sellaisia tiloja, jotka tarvittaisiin, eteinen on aivan liian pieni ja keittiön kaappeihin ei meinaa sopia ne valtavat padat ja kattilat ja lautaspinot. Oma päähän tässä hajoaa, kun siivoaminen on yhtä tuskaa ahtaissa tiloissa, ja tavaroille ei ole järkeviä paikkoja. Tän eteen on paljon jo tehty, järkevöitetty ja lisätty säilytystilaa ja karsittu tavaraa, mutta ei sitä tilaa vaan ole loputtomasti. Mielestäni myöskään mikään oma nurkka ei riitä, kun lapsista tulee teinejä, ja toisessa nurkassa on 4v ja toisessa 15v.
Puoliso jäisi taatusti tähän asumaan, kun mielestään tänne lapsikaronkkansa kanssa tuntee sopivansa. Pystyisin ostamaan kuitenkin 3mh rivarin tai okt:n, tilaa ja mielenrauhaa, kun siellä asuisi 6 sijasta 3. Mutta tosiaan olisi kurja erota tämän vuoksi, muuten kaikki hyvin, ja sitten joutuisi omistakin lapsista eroon joka toiseksi viikoksi.
Vierailija kirjoitti:
No nytpä se puoliso yksin päätti viikko viikko systeemin. Saatko sinä päättää mitään? Ettekö päätä mitään yhdessä? Kai toki se puoliso myös pesee pyykkiä ja tekee kotitöitä, ettei yksin päätä olla osallistumatta pyykkivuorien hoitoon tai imurointiin, ruuan tekoon yms.
Tottakai osallistuu. Ei se kai talon kokoon ja muuttohaluttomuuten liity? Mielestäni en voi tai halua rajoittaa puolison oikeutta olla lastensa kanssa, mutta on tässä vähän sellainen olo että huijattiin asumaan tähän taloon.
Tosiaan yhdellä lapsella on oma todella pieni huone, kaksi on samassa (jaettu hyllyllä) ja yksi nukkuu vielä meidän kanssa. Laitetaankohan se sitten esiteinin sängynalle nukkumaan, kun menee pinniksestä sänkyyn, joka ei enää sovi meidän makuuhuoneeseen?
Sinun vaatimuksesi yltäkylläisestä tilasta ja asumisen standardeista ovat tyypillisiä itsekkään naisen minäminä-vaatimuksia. Kerää kamasi ja osta vaikka kartano itsellesi, ketään ei kiinnosta. Varmasti paras ratkaisu myös miehelle, on näemmä iskenyt kätensä paskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko puolisosi siis näiden aiemmasta suhteesta olevien vanhempi, joka ei halua luopua vuoroviikkovanhemmuudesta? Sinänsä ymmärrettävää mutta olisi kiinnostavaa tietää miksi muutto ei tulisi kyseeseen. Toisaalta lapsille ei tarvitse olla omaa huonetta. Kunhan on oma rauha, johon vetäytyä.
Kannattaa nyt kuitenkin jutella ilman mitään erokortteja. Onhan tuo nyt heppoinen peruste erota, jos muuten asiat on hyvin. Eikä se ero muuttaisi mitään. Tuskin puolisosi hankkisi isompaa kotia sen jälkeen, vaan voi olla että tilaa on jopa aiempaa vähemmän.
On juu. Ongelma lienee hankala markkinatilanne, ei olla montaa vuotta tässä asuttu, joten lainaa on vielä paljon, ja tarvitaan sitä vielä paljon enemmän, että saataisiin isompi talo, sitten vielä kalliimmat asumiskustannukset päälle.
Eikä minulle ongelma siis olekkaan ne lapset vaan se, että jokaisella on se oma nurkka siellä sun täällä, vaatteille, pyyheille, lakanoille, leluille, saati harrastusvälineille ei ole sellaisia tiloja, jotka tarvittaisiin, eteinen on aivan liian pieni ja keittiön kaappeihin ei meinaa sopia ne valtavat padat ja kattilat ja lautaspinot. Oma päähän tässä hajoaa, kun siivoaminen on yhtä tuskaa ahtaissa tiloissa, ja tavaroille ei ole järkeviä paikkoja. Tän eteen on paljon jo tehty, järkevöitetty ja lisätty säilytystilaa ja karsittu tavaraa, mutta ei sitä tilaa vaan ole loputtomasti. Mielestäni myöskään mikään oma nurkka ei riitä, kun lapsista tulee teinejä, ja toisessa nurkassa on 4v ja toisessa 15v.
Puoliso jäisi taatusti tähän asumaan, kun mielestään tänne lapsikaronkkansa kanssa tuntee sopivansa. Pystyisin ostamaan kuitenkin 3mh rivarin tai okt:n, tilaa ja mielenrauhaa, kun siellä asuisi 6 sijasta 3. Mutta tosiaan olisi kurja erota tämän vuoksi, muuten kaikki hyvin, ja sitten joutuisi omistakin lapsista eroon joka toiseksi viikoksi.
Sitä tavara määrää ei voi millään karsia vaan ne kaikki rojut on perhettä rakkaampia?
Vierailija kirjoitti:
Sinun vaatimuksesi yltäkylläisestä tilasta ja asumisen standardeista ovat tyypillisiä itsekkään naisen minäminä-vaatimuksia. Kerää kamasi ja osta vaikka kartano itsellesi, ketään ei kiinnosta. Varmasti paras ratkaisu myös miehelle, on näemmä iskenyt kätensä paskaan.
No, naiset ajattelevat lasten parasta ja miehet vain omaa napaa.
Vierailija kirjoitti:
Sinun vaatimuksesi yltäkylläisestä tilasta ja asumisen standardeista ovat tyypillisiä itsekkään naisen minäminä-vaatimuksia. Kerää kamasi ja osta vaikka kartano itsellesi, ketään ei kiinnosta. Varmasti paras ratkaisu myös miehelle, on näemmä iskenyt kätensä paskaan.
Mielestäni paska olisi halunnut puolison lapsista eroon hinnalla millä hyvänsä, itse voisin maksaa huomattavasti enemmän talosta, johon puolisonkin lapset sopisivat. Jos se on paskan tuntomerkki niin sitten olen paska :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko puolisosi siis näiden aiemmasta suhteesta olevien vanhempi, joka ei halua luopua vuoroviikkovanhemmuudesta? Sinänsä ymmärrettävää mutta olisi kiinnostavaa tietää miksi muutto ei tulisi kyseeseen. Toisaalta lapsille ei tarvitse olla omaa huonetta. Kunhan on oma rauha, johon vetäytyä.
Kannattaa nyt kuitenkin jutella ilman mitään erokortteja. Onhan tuo nyt heppoinen peruste erota, jos muuten asiat on hyvin. Eikä se ero muuttaisi mitään. Tuskin puolisosi hankkisi isompaa kotia sen jälkeen, vaan voi olla että tilaa on jopa aiempaa vähemmän.
On juu. Ongelma lienee hankala markkinatilanne, ei olla montaa vuotta tässä asuttu, joten lainaa on vielä paljon, ja tarvitaan sitä vielä paljon enemmän, että saataisiin isompi talo, sitten vielä kalliimmat asumiskustannukset päälle.
Eikä minulle ongelma siis olekkaan ne lapset vaan se, että jokaisella on se oma nurkka siellä sun täällä, vaatteille, pyyheille, lakanoille, leluille, saati harrastusvälineille ei ole sellaisia tiloja, jotka tarvittaisiin, eteinen on aivan liian pieni ja keittiön kaappeihin ei meinaa sopia ne valtavat padat ja kattilat ja lautaspinot. Oma päähän tässä hajoaa, kun siivoaminen on yhtä tuskaa ahtaissa tiloissa, ja tavaroille ei ole järkeviä paikkoja. Tän eteen on paljon jo tehty, järkevöitetty ja lisätty säilytystilaa ja karsittu tavaraa, mutta ei sitä tilaa vaan ole loputtomasti. Mielestäni myöskään mikään oma nurkka ei riitä, kun lapsista tulee teinejä, ja toisessa nurkassa on 4v ja toisessa 15v.
Puoliso jäisi taatusti tähän asumaan, kun mielestään tänne lapsikaronkkansa kanssa tuntee sopivansa. Pystyisin ostamaan kuitenkin 3mh rivarin tai okt:n, tilaa ja mielenrauhaa, kun siellä asuisi 6 sijasta 3. Mutta tosiaan olisi kurja erota tämän vuoksi, muuten kaikki hyvin, ja sitten joutuisi omistakin lapsista eroon joka toiseksi viikoksi.
Konmaritus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No nytpä se puoliso yksin päätti viikko viikko systeemin. Saatko sinä päättää mitään? Ettekö päätä mitään yhdessä? Kai toki se puoliso myös pesee pyykkiä ja tekee kotitöitä, ettei yksin päätä olla osallistumatta pyykkivuorien hoitoon tai imurointiin, ruuan tekoon yms.
Tottakai osallistuu. Ei se kai talon kokoon ja muuttohaluttomuuten liity? Mielestäni en voi tai halua rajoittaa puolison oikeutta olla lastensa kanssa, mutta on tässä vähän sellainen olo että huijattiin asumaan tähän taloon.
Tosiaan yhdellä lapsella on oma todella pieni huone, kaksi on samassa (jaettu hyllyllä) ja yksi nukkuu vielä meidän kanssa. Laitetaankohan se sitten esiteinin sängynalle nukkumaan, kun menee pinniksestä sänkyyn, joka ei enää sovi meidän makuuhuoneeseen?
Eiköhän ne järjestelyt ole sitten sille puolisolle pähkäiltäväksi, kun yksin päätti viikko viikko järjestelyt. Hän sitten päättää kun tila ei riitä ja on muutto edessä. En mä ainakaan päätäni paljoa vaivaisi asian suhteen, johon ei ollu sanavaltaa.
No, kolmen vuoden päästä se 15v on jo täysi-ikäinen eikä varmaan enää kauaa teillä asustele.
Miehen lapset nukkumaan olohuoneeseen ja teidän yhteisille lapsille omat huoneet. Miehen mielestä tuo on ok.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko puolisosi siis näiden aiemmasta suhteesta olevien vanhempi, joka ei halua luopua vuoroviikkovanhemmuudesta? Sinänsä ymmärrettävää mutta olisi kiinnostavaa tietää miksi muutto ei tulisi kyseeseen. Toisaalta lapsille ei tarvitse olla omaa huonetta. Kunhan on oma rauha, johon vetäytyä.
Kannattaa nyt kuitenkin jutella ilman mitään erokortteja. Onhan tuo nyt heppoinen peruste erota, jos muuten asiat on hyvin. Eikä se ero muuttaisi mitään. Tuskin puolisosi hankkisi isompaa kotia sen jälkeen, vaan voi olla että tilaa on jopa aiempaa vähemmän.
On juu. Ongelma lienee hankala markkinatilanne, ei olla montaa vuotta tässä asuttu, joten lainaa on vielä paljon, ja tarvitaan sitä vielä paljon enemmän, että saataisiin isompi talo, sitten vielä kalliimmat asumiskustannukset päälle.
Eikä minulle ongelma siis olekkaan ne lapset vaan se, että jokaisella on se oma nurkka siellä sun täällä, vaatteille, pyyheille, lakanoille, leluille, saati harrastusvälineille ei ole sellaisia tiloja, jotka tarvittaisiin, eteinen on aivan liian pieni ja keittiön kaappeihin ei meinaa sopia ne valtavat padat ja kattilat ja lautaspinot. Oma päähän tässä hajoaa, kun siivoaminen on yhtä tuskaa ahtaissa tiloissa, ja tavaroille ei ole järkeviä paikkoja. Tän eteen on paljon jo tehty, järkevöitetty ja lisätty säilytystilaa ja karsittu tavaraa, mutta ei sitä tilaa vaan ole loputtomasti. Mielestäni myöskään mikään oma nurkka ei riitä, kun lapsista tulee teinejä, ja toisessa nurkassa on 4v ja toisessa 15v.
Puoliso jäisi taatusti tähän asumaan, kun mielestään tänne lapsikaronkkansa kanssa tuntee sopivansa. Pystyisin ostamaan kuitenkin 3mh rivarin tai okt:n, tilaa ja mielenrauhaa, kun siellä asuisi 6 sijasta 3. Mutta tosiaan olisi kurja erota tämän vuoksi, muuten kaikki hyvin, ja sitten joutuisi omistakin lapsista eroon joka toiseksi viikoksi.
Sitä tavara määrää ei voi millään karsia vaan ne kaikki rojut on perhettä rakkaampia?
Juuri tuolla sanoin että on karsittu.
Ymmärrät varmaan, että 2 lapsella on huomattavasti vähemmän tavaraa kun 4. Kyllä puolisonkin lapsilla on oikeus harrastaa ja harrastusvälineiden meille sopia. Mielellään heillekin tarjoan parit lakanat, pyyheet ja oman vaatekaapin, lautaset ja muut. Ymmärrät varmaan että ruokaakin tehdään tuplaten silloin kun puolison urheilua harrastavat lapset ruokailevat meillä, ei mihinkään 2 litran kattiloihin. Ja mielellään heillä olisi myös paikka ruokapöydässä ja pari henkaria eteisessä..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinun vaatimuksesi yltäkylläisestä tilasta ja asumisen standardeista ovat tyypillisiä itsekkään naisen minäminä-vaatimuksia. Kerää kamasi ja osta vaikka kartano itsellesi, ketään ei kiinnosta. Varmasti paras ratkaisu myös miehelle, on näemmä iskenyt kätensä paskaan.
Mielestäni paska olisi halunnut puolison lapsista eroon hinnalla millä hyvänsä, itse voisin maksaa huomattavasti enemmän talosta, johon puolisonkin lapset sopisivat. Jos se on paskan tuntomerkki niin sitten olen paska :)
Heittäydyt pahimmaksi marttyyriksi sitten jeesuksen. Tässä on nyt ihminen jos toinenkin laittanut sen oman elämänsä jäähylle. Vähän nyt sitä malttia.
Vierailija kirjoitti:
No, kolmen vuoden päästä se 15v on jo täysi-ikäinen eikä varmaan enää kauaa teillä asustele.
Se oli tulevaisuuden kauhukuva, pienin on nyt vajaa 1 ja vanhin 12. Eli 6-8 vuotta helposti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko puolisosi siis näiden aiemmasta suhteesta olevien vanhempi, joka ei halua luopua vuoroviikkovanhemmuudesta? Sinänsä ymmärrettävää mutta olisi kiinnostavaa tietää miksi muutto ei tulisi kyseeseen. Toisaalta lapsille ei tarvitse olla omaa huonetta. Kunhan on oma rauha, johon vetäytyä.
Kannattaa nyt kuitenkin jutella ilman mitään erokortteja. Onhan tuo nyt heppoinen peruste erota, jos muuten asiat on hyvin. Eikä se ero muuttaisi mitään. Tuskin puolisosi hankkisi isompaa kotia sen jälkeen, vaan voi olla että tilaa on jopa aiempaa vähemmän.
On juu. Ongelma lienee hankala markkinatilanne, ei olla montaa vuotta tässä asuttu, joten lainaa on vielä paljon, ja tarvitaan sitä vielä paljon enemmän, että saataisiin isompi talo, sitten vielä kalliimmat asumiskustannukset päälle.
Eikä minulle ongelma siis olekkaan ne lapset vaan se, että jokaisella on se oma nurkka siellä sun täällä, vaatteille, pyyheille, lakanoille, leluille, saati harrastusvälineille ei ole sellaisia tiloja, jotka tarvittaisiin, eteinen on aivan liian pieni ja keittiön kaappeihin ei meinaa sopia ne valtavat padat ja kattilat ja lautaspinot. Oma päähän tässä hajoaa, kun siivoaminen on yhtä tuskaa ahtaissa tiloissa, ja tavaroille ei ole järkeviä paikkoja. Tän eteen on paljon jo tehty, järkevöitetty ja lisätty säilytystilaa ja karsittu tavaraa, mutta ei sitä tilaa vaan ole loputtomasti. Mielestäni myöskään mikään oma nurkka ei riitä, kun lapsista tulee teinejä, ja toisessa nurkassa on 4v ja toisessa 15v.
Puoliso jäisi taatusti tähän asumaan, kun mielestään tänne lapsikaronkkansa kanssa tuntee sopivansa. Pystyisin ostamaan kuitenkin 3mh rivarin tai okt:n, tilaa ja mielenrauhaa, kun siellä asuisi 6 sijasta 3. Mutta tosiaan olisi kurja erota tämän vuoksi, muuten kaikki hyvin, ja sitten joutuisi omistakin lapsista eroon joka toiseksi viikoksi.
Sitä tavara määrää ei voi millään karsia vaan ne kaikki rojut on perhettä rakkaampia?
Juuri tuolla sanoin että on karsittu.
Ymmärrät varmaan, että 2 lapsella on huomattavasti vähemmän tavaraa kun 4. Kyllä puolisonkin lapsilla on oikeus harrastaa ja harrastusvälineiden meille sopia. Mielellään heillekin tarjoan parit lakanat, pyyheet ja oman vaatekaapin, lautaset ja muut. Ymmärrät varmaan että ruokaakin tehdään tuplaten silloin kun puolison urheilua harrastavat lapset ruokailevat meillä, ei mihinkään 2 litran kattiloihin. Ja mielellään heillä olisi myös paikka ruokapöydässä ja pari henkaria eteisessä..
Sinä olet jo päätöksesi tehnyt?
Kun on eronnut eli pettänyt lupauksen "kunnes kuolema erottaa" niin kärsi, prkl! Mitäs erosit. Ja miksi olet uusia lapsia hankkinut kiduttavaksi ja milloin aiot erota uudelleen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko puolisosi siis näiden aiemmasta suhteesta olevien vanhempi, joka ei halua luopua vuoroviikkovanhemmuudesta? Sinänsä ymmärrettävää mutta olisi kiinnostavaa tietää miksi muutto ei tulisi kyseeseen. Toisaalta lapsille ei tarvitse olla omaa huonetta. Kunhan on oma rauha, johon vetäytyä.
Kannattaa nyt kuitenkin jutella ilman mitään erokortteja. Onhan tuo nyt heppoinen peruste erota, jos muuten asiat on hyvin. Eikä se ero muuttaisi mitään. Tuskin puolisosi hankkisi isompaa kotia sen jälkeen, vaan voi olla että tilaa on jopa aiempaa vähemmän.
On juu. Ongelma lienee hankala markkinatilanne, ei olla montaa vuotta tässä asuttu, joten lainaa on vielä paljon, ja tarvitaan sitä vielä paljon enemmän, että saataisiin isompi talo, sitten vielä kalliimmat asumiskustannukset päälle.
Eikä minulle ongelma siis olekkaan ne lapset vaan se, että jokaisella on se oma nurkka siellä sun täällä, vaatteille, pyyheille, lakanoille, leluille, saati harrastusvälineille ei ole sellaisia tiloja, jotka tarvittaisiin, eteinen on aivan liian pieni ja keittiön kaappeihin ei meinaa sopia ne valtavat padat ja kattilat ja lautaspinot. Oma päähän tässä hajoaa, kun siivoaminen on yhtä tuskaa ahtaissa tiloissa, ja tavaroille ei ole järkeviä paikkoja. Tän eteen on paljon jo tehty, järkevöitetty ja lisätty säilytystilaa ja karsittu tavaraa, mutta ei sitä tilaa vaan ole loputtomasti. Mielestäni myöskään mikään oma nurkka ei riitä, kun lapsista tulee teinejä, ja toisessa nurkassa on 4v ja toisessa 15v.
Puoliso jäisi taatusti tähän asumaan, kun mielestään tänne lapsikaronkkansa kanssa tuntee sopivansa. Pystyisin ostamaan kuitenkin 3mh rivarin tai okt:n, tilaa ja mielenrauhaa, kun siellä asuisi 6 sijasta 3. Mutta tosiaan olisi kurja erota tämän vuoksi, muuten kaikki hyvin, ja sitten joutuisi omistakin lapsista eroon joka toiseksi viikoksi.
Sitä tavara määrää ei voi millään karsia vaan ne kaikki rojut on perhettä rakkaampia?
Juuri tuolla sanoin että on karsittu.
Ymmärrät varmaan, että 2 lapsella on huomattavasti vähemmän tavaraa kun 4. Kyllä puolisonkin lapsilla on oikeus harrastaa ja harrastusvälineiden meille sopia. Mielellään heillekin tarjoan parit lakanat, pyyheet ja oman vaatekaapin, lautaset ja muut. Ymmärrät varmaan että ruokaakin tehdään tuplaten silloin kun puolison urheilua harrastavat lapset ruokailevat meillä, ei mihinkään 2 litran kattiloihin. Ja mielellään heillä olisi myös paikka ruokapöydässä ja pari henkaria eteisessä..
Sinä olet jo päätöksesi tehnyt?
En, mutta toisinaan houkutus on suuri. Tiedän 10-vuoden päästä olevani kärttyinen katkera akka jos asumiskuviot jatkuvat näin, enkä halua tuhlata elämästäni vuosia sellaiseen..
Onko puolisosi siis näiden aiemmasta suhteesta olevien vanhempi, joka ei halua luopua vuoroviikkovanhemmuudesta? Sinänsä ymmärrettävää mutta olisi kiinnostavaa tietää miksi muutto ei tulisi kyseeseen. Toisaalta lapsille ei tarvitse olla omaa huonetta. Kunhan on oma rauha, johon vetäytyä.
Kannattaa nyt kuitenkin jutella ilman mitään erokortteja. Onhan tuo nyt heppoinen peruste erota, jos muuten asiat on hyvin. Eikä se ero muuttaisi mitään. Tuskin puolisosi hankkisi isompaa kotia sen jälkeen, vaan voi olla että tilaa on jopa aiempaa vähemmän.