Varattuna tahdon nähdä toista varattua
Hänen kanssaan tuntuu erilaiselta. Kuvittelen usein millaista meidän sänkypuuhat voisivatkaan olla. Aina kun näen hänet, alkaa tekemään mieli.
Mikä apuun?
Kommentit (38)
Elät vain kerran. Siinäpä sulle miettimisen aihetta. ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on pelkkää himoa, kannattaa unohtaa. Jos on jotain syvempää, kannattaa keskustella. Kenenkään kanssa puhuminen ei ole vielä pettämistä. Saatat keskustellessa huomata, ettei hän olekaan sinua varten ja palaat onnellisena puolisosi luo.
Kumppanin seläntakana toimiminen on pettämistä.
Pitääkö jokainen keskustelu raportoida? En edes muista kuinka monen naisen kanssa minglasin työpaikan kesäjuhlilla
Mun käy niin sääliksi tällainen touhu. Itsekin joskus harrastin, kun olin oikein onnettomassa vaiheessa elämääni. Nykyään kaikki se hävettää.
Ette ole kumpikaan onnellisia suhteissanne kun etsitte onnea muualta.
Nauti siitä tunteesta sen aikaa kun sitä kestää, älä tee muuta. Se tuo piristystä arkeen eikä satuta ketään.
En ymmärrä miksi et vain pane hänen kanssa. Sillä saisit selvyyden onko jotain enemmän vai pelkkä himo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haha täällä ihan sama juttu. Kait tää ihan normii on pitkäs suhtees
Ei ole normaalia.
On ihan normaalia ihastua toiseen pitkän suhteen aikana. Niitä tulee ja menee. Ei kannata tehdä mitään tyhmää, odottaa vaan että se menee ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haha täällä ihan sama juttu. Kait tää ihan normii on pitkäs suhtees
Ei ole normaalia.
On ihan normaalia ihastua toiseen pitkän suhteen aikana. Niitä tulee ja menee. Ei kannata tehdä mitään tyhmää, odottaa vaan että se menee ohi.
Jos on valmis jäämään paskaan suhteeseen jossa ei lempi leisku.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Tykkään ajatella toista, mutta silti perhe pitää minut nykyisessä suhteessani vaikka intohimoa ei ole.
Eli olet suhteessa pelkästään velvollisuudesta. Ei hyvä.
Varmaankin yli puolet on velvollisuudesta suhteessa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Tykkään ajatella toista, mutta silti perhe pitää minut nykyisessä suhteessani vaikka intohimoa ei ole.
Eli olet suhteessa pelkästään velvollisuudesta. Ei hyvä.
Varmaankin yli puolet on velvollisuudesta suhteessa
Surullista.
Mikä auttaa?
Paneminen hänen kanssa.
Easy as that.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama. Tykkään ajatella toista, mutta silti perhe pitää minut nykyisessä suhteessani vaikka intohimoa ei ole.
Eli olet suhteessa pelkästään velvollisuudesta. Ei hyvä.
Varmaankin yli puolet on velvollisuudesta suhteessa
Surullista.
Se se vasta surullista on jos joka ihastumisesta vaihtaa puolisoa. Aikuinen ihminen tietää että kaikissa pitkissä suhteissa on aikoja milloin joko tuntuu tylsältä tai sitten sen toisen pärstä vaan ärsyttää ihan kauheasti. Ja tietää myös sen että nämä menee yleensä ohi. Tämä on se asia mistä papit hääpuheissaan usein mainitsee. Että silloin kun ihmisiltä loppuu tahto, niin avioliitto kantaa sitä parisuhdetta. Tämä olen huomannut todeksi omassa elämässäni.
Sen lisäksi ihmisillä on ikäkausikriisejä, jolloin useat erehtyvät luulemaan sitä kipuilua parisuhteesta johtuvaksi, vaikka ovat tosiasiassa kypsiä itseensä. On aika tuskallista huomata että on pikaistuksissaan eronnut hyvästä puolisosta vain koska ei ole ollut tyytyväinen itseensä. Eli ne olot voi johtua siitä että on tarve muuttaa itseään.
Ette kyllä yhtään arvosta ja kunnioita puolisoitanne ja lapsianne.
Mäkin haluan nähdä puolisoani. Varattu hänkin, minulle.
Vierailija kirjoitti:
Sama. Tykkään ajatella toista, mutta silti perhe pitää minut nykyisessä suhteessani vaikka intohimoa ei ole.
Sama. Paitsi tuo toinen, jota ajattelen ei ole varattu. Saisin hänet, jos niin päättäisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haha täällä ihan sama juttu. Kait tää ihan normii on pitkäs suhtees
Ei ole normaalia.
On ihan normaalia ihastua toiseen pitkän suhteen aikana. Niitä tulee ja menee. Ei kannata tehdä mitään tyhmää, odottaa vaan että se menee ohi.
Jos on valmis jäämään paskaan suhteeseen jossa ei lempi leisku.
Ei alkuhuuma kestä missään suhteessa vuosikymmeniä. Varmasti suurimmassa osassa suhteita intohimo vähenee viimeistään 10 vuoden jälkeen. Ei se tarkoita että suhde on huono.
Koska pitävät toisistaan ja viihtyvät yhdessä?