Lue keskustelun säännöt.
Pariterapeuttien pitäisi osata epäillä narsismia
Turhautunut
11.06.2023 |
Todennäköisesti moni hulluus saisi lopun, kun pariterapeutit osaisivat asiansa. Narsistit kääntävät asetelman päälaelleen terapiassa ja se joka hakee pariterapiassa apua parisuhteeseen, leimataan jollakin tavalla epävakaaksi.
Narsisitit osaavat puhua ja selitellä, sanoa rakastavansa. Mutta kun ne sanat ja teot ei siellä kotona kohtaa.
Olen pariterapiassa halannut puolisoa, kun puoliso muka itki minun vuoksi. Täysin vedätetty näytelmä, jonka narsisti loi. Itkun generoi ensin siitä, mistä on kokenut vääryyttä (Alkoholisti-isä suhde) ja sitten käänsi itkun minuun. Pariterapeutti tulkitsi tämän empatian purkaukseksi ja käski minun halata puolisoa. Puoliso ei ole ikinä itkenyt vuokseni. Aina jonkun muun syyn vuoksi.
Jos puolisosi on se henkilö, jota teidän lähipiirissä ihaillaan ja sanotaan kuinka ihana puoliso sulla on, ihan paras kaikista ja sitten sinä et kotona pääse nauttimaan tästä puolison hyvyydestä vaan nautit niistä kylmästä käytöksestä ja riidoista, jotka syntyy ties mistä syystä, vaikka yrität kuinka itse olla auttavainen ja ystävällinen puolisoa kohtaan. Tällöin puoliso on narsisti.
Aina sanotaan, miten narsisitilla ei ole empatiaa, mutta käytännössä sen puuttuminen on vaikeaa, koska puoliso saattaa silti käyttäytyä hyvin auttavaisesti ja empaattisesti. Ne ovat opeteltuja tapoja ja narsisti saa näiltä ihmisiltä jotain myös takaisin, kehuja, lahjoja, jne. Ja näillä se narsisti elää.
Puolisona saat ottaa vastaan ne kaikki pettymykset.
Toki on välillä narsisitin kanssa niitä hyviä päiviä, minkä takia odotat puolisosi paluuta sieltä jostain. Mietit myös kun puoliso on niin ystävällinen muita kohtaan, niin samaa odotat joka päivä myös itseäsi kohtaan.
Kun lopulta tajusin nämä kuviot, olen käynyt kahdella psykologilla, 3 pariterapeutilla, yhdellä kriisikeskuksen työntekijän juttusilla, koska olin sekoamassa puolison ristiriitaiseen käytökseen ja pettämisiin, mitkä kielsi vaikka esitin todistusaineistoa. Kaikki hoitoalan henkilöt menivät puolisoni puolelle ja kyseenlaistivat kokemukseni ja "todistusaineistoni". Tämä sai minut vielä enemmän tuntemaan itseni hulluksi. En ole koskaan tuntenut itseäni yksinäisemmäksi ja hylätyksi. Mietin jossain vaiheessa itseni tappamista, mutta pääsin sen yli.
Kommentit (20)
Äitini mielestä isäni oli narsisti. Minun mielestäni taas äitini oli narsisti tai hänellä oli vähintään vahvoja narsistisia piirteitä.
Pariterapeutti oli toki äitini "puolella". Kysyin äidiltä haluaako hän minut kertomaan meidän perheen arjesta? Ei halunnut 😏
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pariterapiassa narsisti itki, kun en kunnioittanut häntä. Siis pettämisten, pitkien känniretkien, lompakolla loisimisen ja yhteisten lasten hoidosta kieltäytymisten seurauksena.
Itse toisteli "kunnioittavansa" minua. Sanat ja teot menivät pahasti ristiin.
Parisuhdeterapeuttien tehtävähän on saada parit pysymään yhdessä ja käyttämään maksimaalisesti heidän kalliita palvelujaan. Ei pelastaa ketään huonosta suhteesta.
Jokaisen onni ja rajojen vetäminen on yksin omalla vastuulla, ei narsistin eikä pariterapeutin.
Olin seurakunnan pariterapiassa mieheni kanssa. Ihan varmasti huomasi mieheni narsistiset piirteet ja täydellisen tunnekylmyyden ja vaativuuden. Heidän tehtävä on valitettavasti pitää liitto koossa ja olla tasapuolinen, jos tilanteeseen ei liity päihteitä tai fyysistä väkivaltaa.
Jälkeen päin lähes oksettaa sekin näytelmä, mitä siellä käytiin. Minä itken kerta toisensa jälkeen silmät päästäni ja mies istuu kylmänä vaatimuksiaan luetellen. Terapeutille asia on ok.
Onneksi on mennyttä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokaisen onni ja rajojen vetäminen on yksin omalla vastuulla, ei narsistin eikä pariterapeutin.
On kyllä, mutta mielestäni heillä on vastuu kertoa se, mitä itse ei huomaa. Usein ulkopuolinen huomaa paremmin kuin se sisällä oleva. Olisipa joku luotettava taho sanonut "tuo ei ole normaalia, vika ei ole sinussa, et voi auttaa tilannetta". Tuttavat kyllä yritti vihjailla, mutta ei pariterapeutti.
Meidän kohdalla piti vaihtaa terapeuttia juuri tuosta syystä. Toinen onneksi ymmärsi, mistä on kyse ja lähetti puolisoni psykiatrin vastaanotolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsistin kanssa ei mennä pariterapiaan vaan aletaan valmistella turvallista eroa.
Terapeuteista osa hymisee kommunikaatio-ongelmista, osa näkee narsismin. Narsistien uhrien sivuilla on lista terapeuteista, jotka tunnistavat narsismin. Mm. Jenni Kiviniemi tarjoaa muutaman etätapaamisen paketteja.
Vierailija kirjoitti:
Olin seurakunnan pariterapiassa mieheni kanssa. Ihan varmasti huomasi mieheni narsistiset piirteet ja täydellisen tunnekylmyyden ja vaativuuden. Heidän tehtävä on valitettavasti pitää liitto koossa ja olla tasapuolinen, jos tilanteeseen ei liity päihteitä tai fyysistä väkivaltaa.
Jälkeen päin lähes oksettaa sekin näytelmä, mitä siellä käytiin. Minä itken kerta toisensa jälkeen silmät päästäni ja mies istuu kylmänä vaatimuksiaan luetellen. Terapeutille asia on ok.
Onneksi on mennyttä elämää.
Seurakunnan pariterapiasta on samankaltainen kokemus. Vasta kun mies jätti sen kesken "puolueellisuuden" vuoksi (molemmat sai puhua vapaasti ilman uhkailuja siitä, mitä tapahtuu, jos en sulje suutani), terapeutti kysyi minulta, haluanko oikeasti jatkaa ja olla tuon kaltaisessa parisuhteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu, terapeutin mielestä syy oli minussa, kun rajaton itsekeskeinen kaveri yritti hyväksikäyttää mua bisneksiinsä ja kaveri suuttui, kun mulla ei masennuksen vuoksi ollut voimavaroja kulkea ympäriinsä haalimassa hänelle hänen haluamaansa tavaraa, joista sai raivokohtauksia, jos niistä löytyi jotakin pientä kolhua ja sitten mun piti niitä palautella.
Moni terapeutti on rahastaja. Lopetin ne hommat, kun tajusin, että selfhelppiä lukemalla saa paremmin apua.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin terapeuttisi, keskittyisin siihen, mikä saa sinut jäämään kertomaasi tuhoisaan suhteeseen. Joku muu olisi lähtenyt ajat sitten
Menin ensimmäisen kerran pariterapiaan sen vuoksi, että saisin sen hyvän puolison "takaisin" ja järkevän keskusteluyhteyden. Lapsia on ja muutenkin asiat suht kunnossa, vaikka parisuhde oli vähän työlästä. Olin kai niin sokea koko tilanteelle. En silloin tiennyt narsistisuudesta mitään ja luulin, että puoliso on vähän etääntynyt minusta ja kokenut, että puoliso on suhteessa melko itsekäs ja toivoin vain, että parisuhde olisi tasapuolinen ja siksi tarvitaan keskusteluja. Homma meni vaan hullummaksi, alkoi paljastua enemmän outoja asioita, pettämisepäilyjä ja muita. Oikea tilanne alkoi paljastua, kun en hyväksynyt outoja selityksiä ja puoliso alkoi valehdella ja vältellä omaa vastuutaan parisuhteessa. Valehtelu sai aikaan sen, että alkoi tulla outoja muistikuvia koko parisuhteen ajalta. Myös nuo hoitohenkilökunnan manipulaatio antoi ymmärtämään minkä asian kanssa oikein painin. Aika pohjalla vaan piti käydä hakemassa ymmärrys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä koskaan haasta päävammaista. Päävammainen luikertelee ihmisten mieliin kuin jokin virus. Rokotetta ei ole ja virussuoja syntyy vasta kun on itse sairastunut ja selvinnyt.
Jos näet tiettyjä asioita, et olekaan hullu vaan vastustuskykyinen.
On aika epävakaata leimata toinen narsistiksi, vaikka ei ole ammattilainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin seurakunnan pariterapiassa mieheni kanssa. Ihan varmasti huomasi mieheni narsistiset piirteet ja täydellisen tunnekylmyyden ja vaativuuden. Heidän tehtävä on valitettavasti pitää liitto koossa ja olla tasapuolinen, jos tilanteeseen ei liity päihteitä tai fyysistä väkivaltaa.
Jälkeen päin lähes oksettaa sekin näytelmä, mitä siellä käytiin. Minä itken kerta toisensa jälkeen silmät päästäni ja mies istuu kylmänä vaatimuksiaan luetellen. Terapeutille asia on ok.
Onneksi on mennyttä elämää.
Pariterapeutin tehtävä ei ole tehdä päätöksiä tai ratkaista teidän ongelmia. Tarkoitus on keskustella tilanteesta jotta pari itse voi ratkoa esille tulleita ongelmia. Ongelman ratkaisua voi hyvin olla myös ero. Monet vain odottaa sitä että terapeutti tai joku muu ratkaisisi heidän ongelmansa niin että itse ei tarvitsi vaivautua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin seurakunnan pariterapiassa mieheni kanssa. Ihan varmasti huomasi mieheni narsistiset piirteet ja täydellisen tunnekylmyyden ja vaativuuden. Heidän tehtävä on valitettavasti pitää liitto koossa ja olla tasapuolinen, jos tilanteeseen ei liity päihteitä tai fyysistä väkivaltaa.
Jälkeen päin lähes oksettaa sekin näytelmä, mitä siellä käytiin. Minä itken kerta toisensa jälkeen silmät päästäni ja mies istuu kylmänä vaatimuksiaan luetellen. Terapeutille asia on ok.
Onneksi on mennyttä elämää.Pariterapeutin tehtävä ei ole tehdä päätöksiä tai ratkaista teidän ongelmia. Tarkoitus on keskustella tilanteesta jotta pari itse voi ratkoa esille tulleita ongelmia. Ongelman ratkaisua voi hyvin olla myös ero. Monet vain odottaa sitä että terapeutti tai joku muu ratkaisisi heidän ongelmansa niin että itse ei tarvitsi vaivautua.
Ymmärsitkö yhtään mitä tässä haettiin. Narsun ehdoilla mennään eikä keskustelu saa aikaan kuin lisää yökötystä. Siitä myllytyksestä pitää ymmärtää poistua.
Jos se näyttää ulosteelta ja haisee ulosteelta niin onko pakko syödä sitä?
Narsisti saa voimaa "ymmärtämisestä". Selitykset on loputtomat. Mikäs siinä jos jaksaa kuunnella...
Vierailija kirjoitti:
On aika epävakaata leimata toinen narsistiksi, vaikka ei ole ammattilainen.
Heh heh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin terapeuttisi, keskittyisin siihen, mikä saa sinut jäämään kertomaasi tuhoisaan suhteeseen. Joku muu olisi lähtenyt ajat sitten
Menin ensimmäisen kerran pariterapiaan sen vuoksi, että saisin sen hyvän puolison "takaisin" ja järkevän keskusteluyhteyden. Lapsia on ja muutenkin asiat suht kunnossa, vaikka parisuhde oli vähän työlästä. Olin kai niin sokea koko tilanteelle. En silloin tiennyt narsistisuudesta mitään ja luulin, että puoliso on vähän etääntynyt minusta ja kokenut, että puoliso on suhteessa melko itsekäs ja toivoin vain, että parisuhde olisi tasapuolinen ja siksi tarvitaan keskusteluja. Homma meni vaan hullummaksi, alkoi paljastua enemmän outoja asioita, pettämisepäilyjä ja muita. Oikea tilanne alkoi paljastua, kun en hyväksynyt outoja selityksiä ja puoliso alkoi valehdella ja vältellä omaa vastuutaan parisuhteessa. Valehtelu sai aikaan sen, että alkoi tulla outoja muistikuvia koko parisuhteen ajalta. Myös nuo hoitohenkilökunnan manipulaatio antoi ymmärtämään minkä asian kanssa oikein painin. Aika pohjalla vaan piti käydä hakemassa ymmärrys.
Kuulostat järkevältä, järjissäsi olevalta ihmiseltä. Jonkun täytyy se sanoa. Toivon voimia, jaksamista ja lopulta kaiken jälkeen hyvää.
En leimaa puolisoasi yhtään miksikään teitä ja tilanteitanne tietämättä... mutta kuten tuhannet muut, tiedän millaista on patologisen valehtelijan kanssa, joka osaa kääntää kaiken hetkellisesti näyttämään hyvältä oman itsensä kannalta (ja huonolta muiden milloin tahtoo), sitä lahjakkuuttaan kun ovat harjoittaneet kymmeniä vuosia. Ei ole ensimmäinen kerta kun kuuluu, että "narsisti-whatsoever" ihminen onnistuu olemaan muille ulkopuolisille ihmisille se uskottava, tasapainoisen oloinen henkilö siinä missä ympäristö voi olla vähän riekaleina.
Vierailija kirjoitti:
On aika epävakaata leimata toinen narsistiksi, vaikka ei ole ammattilainen.
Ilmeisesti ei ole kuitenkaan epävakaata leimata toinen epävakaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Olin seurakunnan pariterapiassa mieheni kanssa. Ihan varmasti huomasi mieheni narsistiset piirteet ja täydellisen tunnekylmyyden ja vaativuuden. Heidän tehtävä on valitettavasti pitää liitto koossa ja olla tasapuolinen, jos tilanteeseen ei liity päihteitä tai fyysistä väkivaltaa.
Jälkeen päin lähes oksettaa sekin näytelmä, mitä siellä käytiin. Minä itken kerta toisensa jälkeen silmät päästäni ja mies istuu kylmänä vaatimuksiaan luetellen. Terapeutille asia on ok.
Onneksi on mennyttä elämää.
Kuulostaa kauhealta ja julmalta. Olen pahoillani puolestasi.
Jos olisin terapeuttisi, keskittyisin siihen, mikä saa sinut jäämään kertomaasi tuhoisaan suhteeseen. Joku muu olisi lähtenyt ajat sitten