Kirjoita LYHYT alku Suomeen sijoittuvaan poliittiseen jännitystarinaan

Vierailija kirjoitti:

Kuten ketjusta näkee, likimain koko poliittinen somekeskustelu on puolueesta riippumatta suomen tyhmimmän 10% hallussa. Ja ihan tarkoituksella koska puolueet laskee ettei noille tyhmimmille jankuttajille pysty kukaan väittämään vastaan.

Valitettavasti asia on niin päin, että 90% kansasta on niin tyhmiä, että vaikuttavat kuuluvan vähemmistöön.

                                                                    Lottovoittomaahan syntynyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä olisi paljon hauskempia, jos jätettäisiin poliittiset inhot ja vihat pois tarinoista. Vaikka kuinka inhoaisi yhtä poliitikkoa, niin sen jatkuva mollaaminen alkaa ällöttää.

Vasurit on spämmineet neljä vuotta putkeen (tai oikeasti paljon pidempään) ympärivuorokautista vihakirjoittelua persuja, kokoomuslaisia ja kepulaisia kohtaan + media tukemassa tuota projektia täysin voimin. Nyt on vähän myöhäistä ruveta uhriutumaan siitä että tuo tapa on pesiytynyt täysin suomen politiikkaan. Itse te sen suomeen loitte. 

Juuri näin! Tunnetusti poliittinen kanta korreloi äo:n kanssa, eikä vihervasemmistolaisilta voi muuta odottaakaan kuin tyhmyyttä, ilkeyttä, itsekkyyttä ja harkitsemattomuutta!

Sama koskee sekä poliittista toimintaa kuten edellisen hallituksen toiminta osoittaa, että yksilöiden siviilielämää!

Oikeasti päin vastoin, eli mitä vasemmistolaisempi sen älykkäämpi. Oikeasti tutkittu juttu.

Noin. Ketju pilalla. Onko persuilla hyvä mieli?

Juokse viivana arolle, iivana!

uuup

Ben Zyskowicz istui Strindbergin terassilla. Hän näki silmissään värikkäitä sahalaitaisia kuvioita. Siitä hän tiesi helvetillisen päänsäryn alkavan pian.

Entinen pääministeri oli kuitenkin yhä puolueensa puheenjohtaja ja kansanedustaja. Pettyneenä entinen pääministeri päätti ilmestyä eduskunnan istuntoon lähes hihattomassa laihat käsivarret paljastavassa mustassa paidassa ja armeijanvihreissä housuissa. Eduskunnassa käsiteltiin uuden hallituksen hallitusohjelmaa, mutta entinen pääministeri protestoi pysymällä hiljaa.

Hallit istuivat kuumalla järven kivellä ja tuijottivat muukalaista jolla oli isot viikset ja joka kuunteli teknovirtaa vaimennusluureista uiden nautinnollisesti selkää höyryävä kahvikuppi karvaisen mahansa päällä.

"Hei, mursu on rantautunut, otetaan siitä kuva!"

Tutkivan journalismin ykköslehdessä näkyi kuinka eläinsuojeluviranomaiset lopettivat lappeenrantalaisen kunniatohtorin juuri kun hän oli flow-tilassa saamassa kuningasideaa Suomen talouden pelastamiseksi rahantekokoneella.

"Herra presidentti, teille on puhelu", sihteeri sanoi astuessaan huoneeseen. "Se on Venäjältä."

Tänään se tapahtuisi. Tänään kaikki muuttuisi. Kuulaan kauniina elokuun viimeisenä maanantaina, kello 13.

Presidentti seisoi ikkunan edessä vakavana ja hievahtamatta kuin tummanharmaa graniittipatsas. Alhaalla kadulla ihmiset, kansalaiset, isot ja pienet, kulkivat pahaa aavistamattomina arkisissa toimissaan: työmatka-autoilijat, huolettoman näköiset potkulautailijat, ratikkapysäkkien seisoskelijat, reppuselkäiset koululaiset.

Tiedotustilaisuus tulisi mullistamaan heidän elämänsä.

Petteri riisui housunsa kiihottuneena. Hän ruiski lastinsa Ylen tv-kameroiden päälle suorassa lähetyksessä ja huusi kyykyttävänsä köyhiä. Meneekö kännin piikkiin, hän mietti seuraavana aamuna lööppien kirkuessa hänen eroaan.

Yllättävän harva osaa laskea kolmeen.

Pukumies juoksee kadulla kovaa kuin pikajuoksija mustan salkun kanssa kohti länttä ja tekee kaarroksen etelään. Paikalle saapuu musta pitkä auto, johon mies astuu sisään ja kuljettajalla on mustat aurinkolasit, tervehtii miestä. Sergei, saavuit juuri ajoissa jäin melkein kiinni, sanoo pukumies syvällä äänellä hengästyneenä. 

Petterillä on silmälasit hukassa, sukassa reikä ja työmatkalla yllättää paskahätä!

Kahvipöydällä oli Saarikon leipomia korvapuusteja. Niitä oli paljon ja tuoksuivat kanelilta ja meijerivoilta. Suurlähettiläs oli juuri ottamassa yhden kun oveen koputettiin. Se oli terävä, kärsimätön koputus.

Nyt on jo todellisuus vähän liiankin jännittävää.

Sanna saa tekstarin: Nyt ne sun kuolleet aivosolus voitaiin vaihtaa. Maksaa sen että puoli ahrikkaa otatte elätettäväksenne!

Ihanaa,sopii, kiitti ...

Vierailija kirjoitti:

Yllätyävän moni ei osaa laskea kolmeen! No, onhan se pisassakin jo nähty.

Painu helvettiin, autisti!

Maksimissaan kolme virkettä, ja tänne on kirjoitettu useamman kappaleen aloituksia.

Se sihteeri tuli sanomaan "Teille on puhelu" oli kyllä hyvä. Täytti myös muotoseikat.

Entinen pääministeri ja Suomen päivänpolitiikan suuren kohun saattelemana jättänyt Manna Sarin korjaa upouuden ensimmäistä kertaa päällänsä olevan mustan poolon kaulusta ja myhäilee tyytyväisenä valmistautuessaan tapaamaan toimittajia. Korkeassa virassa EU:ssa olevan Utta Jurpilaisen kieltäytyminen puolueen presidenttiehdokkuudesta oli ehkä yllätys jollekin, mutta Manna Sarinille se ei sitä ollut. Manna Sarin on valmistautunut kulisseissa jo pitkään pelastamaan puolueensa taas pulasta ryhtymällä itse presidenttiehdokkaaksi.

Petteri oli Suomen pääministeri ja yllättynyt jo monista asioista. Eilinen oli venähtänyt taas pitkäksi ja uudet yllätykset melkein jo aiheuttaneet sairauskohtauksen. Kaikkein suurin yllätys oli kuitenkin vastassa heti uuden päivän alkaessa kun Petteri huomasi huonosti istuvan univormunsa sinisen pukunsa hajonneen.