Lue keskustelun säännöt.
Miten voi sellaisesta päästä yli kun ystävä vie oman puolison?
Kommentit (30)
Ystävät ovat ikuisia. Tuulella käyvät puolisot joutaa kierrätykseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No siinäpä vie. Mutta turha tulla mulle märisemään sitten kun 💩 pjaska lentää tuulettimeen.
Tiedän naisen, joka teki noin ystävälleen jotain kaksikymppisenä. Sai lapsen hyvin pian.
Kun oli sairaalassa synnyttämässä toista lastaan, mies muutti jonkun toisen naisen luo. Tietämäni naisen sukulaiset sen sieltä haki takaisin.
En ymmärrä, mutta ovat edelleen yhdessä ja avioliitossa. Jo kymmeniä vuosia kulunut.
Kätevä tapa konmarittaa läheisiä. Pääse kahdesta eroon yhdellä kertaa. Nice.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävä yritti miestäni lähennellä ja oli ihan varma että saa vieteltyä mieheni.
Minä olin mennyt nukkumaan ja he olivat kahden kesken ensimmäistä kertaa.Mies suuttui naisen lähentelystä ja heitti akan ulos kodistamme ja herätti ja kertoi mitä oli tapahtunut.
Ystävä yritti vielä pyydellä anteeksi mutta en antanut. Sen jälkeen oli entinen ystävä. Ei jäänyt ikävä.
Mulle on tapahtunut kaksi kertaa sama. Ensin yhteinen ystävämme ja sitten miehen työkaveri.
Mies lähti yhteisen ystäväpariskunnan miehen luo parille, ja yöpyi siellä, kun heillä oli hauskaa. Kertoi, että nainen oli yöllä tullut silittelemään poskea ja sanonut rakastavansa. Nainen kävi jopa niin röyhkeäksi, että ilmoitti minulle "ottavansa" mieheni. Sai melkoiset lähdöt meidän elämästä. Iski sitten naapurista juuri leskeksi jääneen ja todella sekaisin surusta olevan miesparan, jolle jäi elätiksi. Naisen jätetty puoliso alkoholisoitui ja kuoli.
Toinen, tuo työkaveri, naimisissa ja lapsia, mutta eiku "otan minäkin sun miehen", tyylillä vaan. Mies kertoi taas kaiken. Kutsuin naikkosen aviomiehen meille (tunsin hänet) ja kerroin kaiken, ja ero tuli. Mamma muutti äitinsä lihapadoille.
Kuulostaa wt-porukoilta, mutta ihan työssäkäyviä tavallisia ihmisiä ollaan kaikki. Kun on onneton elämässään, niin kai se itsekontrolli sitten vaan pettää, ja annetaan mennä vaan.
Sulla on hyvä mielikuvitus mutta surkea tarinankerrontakyky. Hio näitä juttuja vielä.
Ja sulla takana ja varmaan edessäsikin harmaata ja tyhjää elämää, jos et ole tietoinen, kuinka paljon sun pään ulkopuolella tapahtuu ihmisten kesken. Avarra maailmankuvaasi, näe, elä ja koe, muiden yksitotinen valehtelijoiksi syytteleminen ei anna sinusta todellakaan mitenkään fiksua kuvaa, ainoastaan yksinkertaisen.
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei "vie" keneltäkään ketään. Jos ihminen on aidosti onnellinen tilanteessaan, niin ei kai se mihinkään lähde. Eikä kukaan ketään omista.
Samaa sanoisin minäkin.
Esimerkiksi ei minua vietäisi yhtään minnekään. Yhdelläkään miehellä ei ole minulle tarjottavana murto-osaakaan siitä mitä minulla on nyt mieheni kanssa. Olemme olleet mieheni kanssa 25 vuotta ja olemme onnellisia. Miten ihmeessä joku, olisi se sitten vaikka mieheni ystävä tai ei, voisi tulla siihen väliin?
En omista miestäni ja hän ei omista minua, mutta yhteinen pitkä ja ihana historia, lapset ja ihan kaikki ovat niin valtavan iso osa elämääni, että yhdelläkään miehellä ei ole mitään mahdollisuuksia tulla siihen väliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei "vie" keneltäkään ketään. Jos ihminen on aidosti onnellinen tilanteessaan, niin ei kai se mihinkään lähde. Eikä kukaan ketään omista.
Samaa sanoisin minäkin.
Esimerkiksi ei minua vietäisi yhtään minnekään. Yhdelläkään miehellä ei ole minulle tarjottavana murto-osaakaan siitä mitä minulla on nyt mieheni kanssa. Olemme olleet mieheni kanssa 25 vuotta ja olemme onnellisia. Miten ihmeessä joku, olisi se sitten vaikka mieheni ystävä tai ei, voisi tulla siihen väliin?
En omista miestäni ja hän ei omista minua, mutta yhteinen pitkä ja ihana historia, lapset ja ihan kaikki ovat niin valtavan iso osa elämääni, että yhdelläkään miehellä ei ole mitään mahdollisuuksia tulla siihen väliin.
Kaikki eivät ole tasapainoisia ja fiksuja. On paljon ihmisiä, suoraan sanottuna kenties hieman heikompilahjaisiakin, jotka elävät tunteella, luulevat että siellä aidan takana odottaa suoranainen paratiisi.
Kaikilla ei ole jalat maassa, elämä on pinnallista ja on alun perinkin menty heppoisasti yhteen enempiä harkitsematta ja tehty niitä lapsia. Elämä ei ole tasapainossa, ottaahan monet ylisuuria lainojakin tulotasoonsa tai maksukykyynsä nähden, ja samalla lailla tasapainoillaan ihmissuhteissakin, kun aina pitäisi olla hauskaa kun on kivaa, tyyliin eräs Minkkinen.
Tähän sitten yleensä iskee joku ulkopuolinen, joka on kenties saanut väärän kuvan jostain naapurin tai kaverin perheunelmasta, ihmisillä kun on tapana ruusunpunaistaa sitä omaa arkeaan niin, ettei luurankoja kovinkaan hanakasti vilautella niistä kaapeista. Muiden elämä tuntuu aina paremmalta, ja itselle halutaan se toisen oma, viis keinoista.
Mullekin sanoi yksi entinen kaveri, että sun elämä näyttää täydelliseltä. Moni kakku päältä kaunis...
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei "vie" keneltäkään ketään. Jos ihminen on aidosti onnellinen tilanteessaan, niin ei kai se mihinkään lähde. Eikä kukaan ketään omista.
Kaveri ns vei toisen miehen, mutta heillä on varmasti ollut peliä ennen sitä.
Kaveri menetti samalla kaikki lapsuudenystävänsä. Ei meistä kukaan halunnut olla tekemisissä sellaisen kanssa. Hän oli sen miehen kanssa vuoden verran ja erosivat. Sillä naisella taitaa olla työkavereita vaan elämässään enää. Se on facebookissa ja instassa lähetellyt kaveripyyntöjä, mutta ei kukaan sitä takas ota.
Toivottavasti kerrot näkemyksesi ystävillesi (onko heitä enää) jo etukäteen, niin voivat valita seuransa.