Suomi hyötyy EU:n ennallistamisasetuksesta

Suomi on sitoutunut pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Silti Suomi kuuluu EU:ssa niihin maihin, jotka ovat hangoitelleet vastaan luontokadon pysäyttämisen kannalta tärkeän ennallistamisasetuksen valmisteluprosessissa.

ENNALLASTAMISESSA ihminen pyrkii palauttamaan heikentämäänsä luontoa lähemmäs luonnon alkuperäistä tilaa. Metsissä esimerkiksi puustosta tehdään entistä monipuolisempaa.

Suurin osa Suomen metsistä on käsitelty siten, että niissä kasvaa yhtä tai kahta puulajia ja puut ovat keskenään samankokoisia. Se altistaa metsät muun muassa hyönteisten aiheuttamille tuhoille. Vaikka lajistoltaan yksipuolisten metsien heikko vastustuskyky on tunnistettu metsäalallakin, tietoa ei ole hyödynnetty käytännössä.

Yhdysvalloissa, jossa jokivesiä on ennallistettu purkamalla niistä jo tuhansia vaellusesteitä, on havaittu ennallistamisen tuovan työtä ja hyödyttävän taloutta. Esimerkiksi Oregonin yliopiston selvityksen mukaan miljoonan dollarin investointi valuma-alueella tehtäviin vesistöjen ennallistamistoimiin tuotti keskimäärin 2,5 miljoonan dollarin taloudelliset hyödyt, ja 80 prosenttia kuhunkin ennallistamisprojektiin suunnatuista varoista jäi hankealueelle.

Jos luontokatoa ei pysäytetä, siitä aiheutuvat kustannukset uhkaavat nousta moninkertaisiksi. Maailman talousfoorumi on arvioinut, että yli puolet maailman bruttokansantuotteesta on suoraan riippuvaista luonnosta ja sen tarjoamista palveluista kuten puhtaasta vedestä, tuottavasta maatalousmaasta, kasvien pölytyksestä sekä luonnonvaroista. Luontokadon pysäyttäminen ei onnistu ilman ennallistamista.

ELINVOIMAINEN luonto ja hyvälaatuiset vesistöt ovat Suomen ja suomalaisten etu.

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009597045.html?share=fdc218d4b0a17a…