Tiedän että mulle puhkeaa jossain vaiheessa Alzheimer niin kuin äidillenikin
Ollaan ihan samanlaisia. Äitini on aina, jo ennen sairautta, ollut sellainen että hakee kesken puheen sanoja, olen huomannut samaa itsessäni. Olen yhtä laiska liikkumaan ja syön epäterveellisesti niin kuin hänkin. Jos menisin verikokeisiin niin varmaan löytyisi D2 ja korkea kolesteroli.
Kommentit (23)
Jos tiedät jo asian niin kannattaisiko tehdä asialle jotain vai odotakaan vain passiivisesti taudin puhkeamista?
Vanha koirani alkaa oireilla dementoituneesti, jos saa hiilareita normaalia enemmän. Nuorena sitä ei tapahtunut, nykyään huomaa heti.
Ihmisellä varmaan sama. Katsii jättää ylimääräinen hiilari pois.
Voiko kokeilla geenitestiä, jos uskaltaa. Mitä se kertoo suvusta. Ja onko periytyviä vai ei, jos tulos olisikin parempi kuin luuli. Kävelylenkki voi joskus tehdä ok olon. Vitamiinejako. Voisiko terveellinen ruoka tuoda enemmän ravinteita kehoon.
Vierailija kirjoitti:
Jos tiedät jo asian niin kannattaisiko tehdä asialle jotain vai odotakaan vain passiivisesti taudin puhkeamista?
Olen tehnytkin. Ostin mm kaupunkiasunnon johon muutan sitten kun tulen vanhemmaksi enkä jaksa enää huolehtia ok-talosta, asunto on aivan kaupungin keskustassa josta on lyhyt matka palvelujen ääreen. Säästössä on myös jonkun verran rahaa että voin ostaa palveluita kun en enää itse jaksa/kukene tekemään. Hoitotestamentti on tehty, myös omaisille olen sanonut että heti kun alkaa näyttämään siltä etten pärjää kotona ja pää on pehmennyt, voi laittaa hoitokotiin asumaan. Edunvalvontavaltakirja on laadittu valmiiksi, samoin testamentti on tehty.
Tiedän että viittaat kommentillasi todennäköisesti elintapoihin. Koska elämä eletään vain kerran, aion nauttia siitä siten kuten haluan. Siihen nauttimiseen ei ainakaan tällä hetkellä kuulu erityisen terveelliset elämäntavat. Ehkä joskus kuuluukin, kuka tietää. Ap
Ei kai sitä vielä tiedetä miksi jonkun aivot alkaa kasvamaan valkuaiskerrosta. Perinnöllisyys tiedetään.
Kuitenkin kamala tauti verrattuna johonkin muuhun dementian muotoon.
Vierailija kirjoitti:
Voiko kokeilla geenitestiä, jos uskaltaa. Mitä se kertoo suvusta. Ja onko periytyviä vai ei, jos tulos olisikin parempi kuin luuli. Kävelylenkki voi joskus tehdä ok olon. Vitamiinejako. Voisiko terveellinen ruoka tuoda enemmän ravinteita kehoon.
Mä en ikinä voisi mennä noihin geenitesteihin. Koko lopun ikääni kuulostelisin ja varmaan kuvittelisin niiden sairauksien vaivoja johon on alttius.
Mitä sitten? Kukaan ei ole kiinnostunut sinusta ja sairauksistasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tiedät jo asian niin kannattaisiko tehdä asialle jotain vai odotakaan vain passiivisesti taudin puhkeamista?
Olen tehnytkin. Ostin mm kaupunkiasunnon johon muutan sitten kun tulen vanhemmaksi enkä jaksa enää huolehtia ok-talosta, asunto on aivan kaupungin keskustassa josta on lyhyt matka palvelujen ääreen. Säästössä on myös jonkun verran rahaa että voin ostaa palveluita kun en enää itse jaksa/kukene tekemään. Hoitotestamentti on tehty, myös omaisille olen sanonut että heti kun alkaa näyttämään siltä etten pärjää kotona ja pää on pehmennyt, voi laittaa hoitokotiin asumaan. Edunvalvontavaltakirja on laadittu valmiiksi, samoin testamentti on tehty.
Tiedän että viittaat kommentillasi todennäköisesti elintapoihin. Koska elämä eletään vain kerran, aion nauttia siitä siten kuten haluan. Siihen nauttimiseen ei ainakaan tällä hetkellä kuulu erityisen terveelliset elämäntavat. Ehkä joskus kuuluukin, kuka tietää. Ap
Ajoissa lääkäriin, koska aikaisin aloitettu lääkitys auttaa nykyään huomattavasti.
Vierailija kirjoitti:
Mitä sitten? Kukaan ei ole kiinnostunut sinusta ja sairauksistasi.
Niinkö? Miksi ihmeessä sitten avasit aloituksen ja vielä vastasitkin🤔😁
Itse sairastun todennäköisesti 10 vuoden kuluessa syöpään tai verenkierron häiriöön. Ei kuitenkaan oikein ole mahdollista ennaltaehkäistä noita ja omat diagnoosini ovat sellaiset, että tuskin noihin mitään hoitoa saisinkaan kun vaivat laitettaisiin vanhojen diagnoosieni oireiksi. Lisäksi verenkierron häiriöön sairastunut vanhempani pääsi kyllä vaikka mihinkä tutkimuksiin ja sitten sanottiin, että perinnöllistä tuo on.
Vierailija kirjoitti:
Itse sairastun todennäköisesti 10 vuoden kuluessa syöpään tai verenkierron häiriöön. Ei kuitenkaan oikein ole mahdollista ennaltaehkäistä noita ja omat diagnoosini ovat sellaiset, että tuskin noihin mitään hoitoa saisinkaan kun vaivat laitettaisiin vanhojen diagnoosieni oireiksi. Lisäksi verenkierron häiriöön sairastunut vanhempani pääsi kyllä vaikka mihinkä tutkimuksiin ja sitten sanottiin, että perinnöllistä tuo on.
Niin, ja geenitesteihin en itse halua.
Voiko Alzheimerin taudin ehkäistä aina elintavoilla? Näin neurologian professori vastaa 10 kysymykseen muistisairauden ehkäisystä
https://seura.fi/terveys/10-kysymysta/voiko-satunnainen-saunaolut-suoja…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tiedät jo asian niin kannattaisiko tehdä asialle jotain vai odotakaan vain passiivisesti taudin puhkeamista?
Olen tehnytkin. Ostin mm kaupunkiasunnon johon muutan sitten kun tulen vanhemmaksi enkä jaksa enää huolehtia ok-talosta, asunto on aivan kaupungin keskustassa josta on lyhyt matka palvelujen ääreen. Säästössä on myös jonkun verran rahaa että voin ostaa palveluita kun en enää itse jaksa/kukene tekemään. Hoitotestamentti on tehty, myös omaisille olen sanonut että heti kun alkaa näyttämään siltä etten pärjää kotona ja pää on pehmennyt, voi laittaa hoitokotiin asumaan. Edunvalvontavaltakirja on laadittu valmiiksi, samoin testamentti on tehty.
Tiedän että viittaat kommentillasi todennäköisesti elintapoihin. Koska elämä eletään vain kerran, aion nauttia siitä siten kuten haluan. Siihen nauttimiseen ei ainakaan tällä hetkellä kuulu erityisen terveelliset elämäntavat. Ehkä joskus kuuluukin, kuka tietää. Ap
Hoitokotiin ei vain mennä ei ainakaan jos säästöjä on vain vähän. Todennäköistä on että tulevaisuudessa ne kriteerit siihen että sinne pääsee on entistä korkeammat.
Vierailija kirjoitti:
Itse sairastun todennäköisesti 10 vuoden kuluessa syöpään tai verenkierron häiriöön. Ei kuitenkaan oikein ole mahdollista ennaltaehkäistä noita ja omat diagnoosini ovat sellaiset, että tuskin noihin mitään hoitoa saisinkaan kun vaivat laitettaisiin vanhojen diagnoosieni oireiksi. Lisäksi verenkierron häiriöön sairastunut vanhempani pääsi kyllä vaikka mihinkä tutkimuksiin ja sitten sanottiin, että perinnöllistä tuo on.
Googlaa jim gordon herbalist weebly ja elämäsi saattaa pelastua 10 vuoden päästäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tiedät jo asian niin kannattaisiko tehdä asialle jotain vai odotakaan vain passiivisesti taudin puhkeamista?
Olen tehnytkin. Ostin mm kaupunkiasunnon johon muutan sitten kun tulen vanhemmaksi enkä jaksa enää huolehtia ok-talosta, asunto on aivan kaupungin keskustassa josta on lyhyt matka palvelujen ääreen. Säästössä on myös jonkun verran rahaa että voin ostaa palveluita kun en enää itse jaksa/kukene tekemään. Hoitotestamentti on tehty, myös omaisille olen sanonut että heti kun alkaa näyttämään siltä etten pärjää kotona ja pää on pehmennyt, voi laittaa hoitokotiin asumaan. Edunvalvontavaltakirja on laadittu valmiiksi, samoin testamentti on tehty.
Tiedän että viittaat kommentillasi todennäköisesti elintapoihin. Koska elämä eletään vain kerran, aion nauttia siitä siten kuten haluan. Siihen nauttimiseen ei ainakaan tällä hetkellä kuulu erityisen terveelliset elämäntavat. Ehkä joskus kuuluukin, kuka tietää. Ap
Hoitokotiin ei vain mennä ei ainakaan jos säästöjä on vain vähän. Todennäköistä on että tulevaisuudessa ne kriteerit siihen että sinne pääsee on entistä korkeammat.
Tiedän kyllä mitä kriteerejä hoivapaikkoihin on.
Ei elintavat pikeastaan auta. Tautiin on sairastunut professoreista presidentteihin. Liikkujia ja terveelliset elämäntavat omaksuneita. Äitinikin liikkui, söi marjoja erityisen paljon ja vihanneksia, paino normaali , käytti aivokapasiteettia. Ei ollut moitteen sijaa elintavoissa. Niin vaan tauti tuli ja vei.
Ap on valmistautunut aivan huippuhyvin elämäänsä järjestäen.
Millaista keskustelua haluaisit käydä tästä asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tiedät jo asian niin kannattaisiko tehdä asialle jotain vai odotakaan vain passiivisesti taudin puhkeamista?
Olen tehnytkin. Ostin mm kaupunkiasunnon johon muutan sitten kun tulen vanhemmaksi enkä jaksa enää huolehtia ok-talosta, asunto on aivan kaupungin keskustassa josta on lyhyt matka palvelujen ääreen. Säästössä on myös jonkun verran rahaa että voin ostaa palveluita kun en enää itse jaksa/kukene tekemään. Hoitotestamentti on tehty, myös omaisille olen sanonut että heti kun alkaa näyttämään siltä etten pärjää kotona ja pää on pehmennyt, voi laittaa hoitokotiin asumaan. Edunvalvontavaltakirja on laadittu valmiiksi, samoin testamentti on tehty.
Tiedän että viittaat kommentillasi todennäköisesti elintapoihin. Koska elämä eletään vain kerran, aion nauttia siitä siten kuten haluan. Siihen nauttimiseen ei ainakaan tällä hetkellä kuulu erityisen terveelliset elämäntavat. Ehkä joskus kuuluukin, kuka tietää. Ap
Hoitokotiin ei vain mennä ei ainakaan jos säästöjä on vain vähän. Todennäköistä on että tulevaisuudessa ne kriteerit siihen että sinne pääsee on entistä korkeammat.
Tiedän kyllä mitä kriteerejä hoivapaikkoihin on.
Ei se oikeastaan auta siinä vaiheessa kun hoitopaikkoja ei ole mitä ne kriteerit ovat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos tiedät jo asian niin kannattaisiko tehdä asialle jotain vai odotakaan vain passiivisesti taudin puhkeamista?
Olen tehnytkin. Ostin mm kaupunkiasunnon johon muutan sitten kun tulen vanhemmaksi enkä jaksa enää huolehtia ok-talosta, asunto on aivan kaupungin keskustassa josta on lyhyt matka palvelujen ääreen. Säästössä on myös jonkun verran rahaa että voin ostaa palveluita kun en enää itse jaksa/kukene tekemään. Hoitotestamentti on tehty, myös omaisille olen sanonut että heti kun alkaa näyttämään siltä etten pärjää kotona ja pää on pehmennyt, voi laittaa hoitokotiin asumaan. Edunvalvontavaltakirja on laadittu valmiiksi, samoin testamentti on tehty.
Tiedän että viittaat kommentillasi todennäköisesti elintapoihin. Koska elämä eletään vain kerran, aion nauttia siitä siten kuten haluan. Siihen nauttimiseen ei ainakaan tällä hetkellä kuulu erityisen terveelliset elämäntavat. Ehkä joskus kuuluukin, kuka tietää. Ap
Hoitokotiin ei vain mennä ei ainakaan jos säästöjä on vain vähän. Todennäköistä on että tulevaisuudessa ne kriteerit siihen että sinne pääsee on entistä korkeammat.
Tiedän kyllä mitä kriteerejä hoivapaikkoihin on.
Ei se oikeastaan auta siinä vaiheessa kun hoitopaikkoja ei ole mitä ne kriteerit ovat.
Niin. Täytyy vaan toivoa parasta.
Niin mullakin. Eikä jatkuva unilääkkeiden käyttö auta asiaa yhtään. Olen nyt viisikymppinen ja unohtelen jo pahasti asioita. Olen hoikka mutta kolesteroli on ollut korkea. Vitamiininpuutos myös.