Oletteko tyytyväisiä lastenne todistuksiin?

Vierailija kirjoitti:

En täysin ymmärrä kysymystä. Ei lasten koulumenestyksen tehtävä ole tehdä minua tyytyväiseksi.

Eikä auringonpaisteen, mutta silti se voi niin tehdä.

Miten sen nyt ottaa. Numerot ei niinkään, mutta olen mä välillä ollut turhautunut esikoisen motivaation puutteeseen, joka on sitten näkynyt numeroissa. Niissä aineissa jotka kiinnostaa on hyvät tai kiitettävät arvosanat, niissä jotka ei kiinnosta, niin kutosia ja jopa pari vitosta. 

Nuoremman kohdalla taas olen vähän jopa huolissani sen hyvästä todistuksesta, koska lapsi stressaa ja pitää kasia huonona numerona. Todistuksessa oli yksi ja se oli pettymys. Lapsen huomio ei siis kiinnittynyt siihen, että muut numerot olivat ysejä tai kymppejä, vaan siihen yhteen numeroon, joka oli lapsesta huono. Mulla oli lapsena sama asenne ja oli opiskelusta ilo kaukana, jätin yliopistonkin vähäksi aikaa kesken, kun tunsin olevani liian tyhmä sinne, kun en saanut parhaita arvosanoja kaikesta. 

Olen tyytyväinen. Pojalla monta 10, suurin osa 9 ja pari taideainetta 8. Sai luokan parhaan oppilaan stipendin. Tyttö sai vasta sanallisen arvion, mutta kaikki oli kiitettävää ja erinomaista. Hän sai hymytyttöpatsaan.

Vierailija kirjoitti:

Miten sen nyt ottaa. Numerot ei niinkään, mutta olen mä välillä ollut turhautunut esikoisen motivaation puutteeseen, joka on sitten näkynyt numeroissa. Niissä aineissa jotka kiinnostaa on hyvät tai kiitettävät arvosanat, niissä jotka ei kiinnosta, niin kutosia ja jopa pari vitosta. 

Nuoremman kohdalla taas olen vähän jopa huolissani sen hyvästä todistuksesta, koska lapsi stressaa ja pitää kasia huonona numerona. Todistuksessa oli yksi ja se oli pettymys. Lapsen huomio ei siis kiinnittynyt siihen, että muut numerot olivat ysejä tai kymppejä, vaan siihen yhteen numeroon, joka oli lapsesta huono. Mulla oli lapsena sama asenne ja oli opiskelusta ilo kaukana, jätin yliopistonkin vähäksi aikaa kesken, kun tunsin olevani liian tyhmä sinne, kun en saanut parhaita arvosanoja kaikesta.

Olisin voinut kirjoittaa tämän aivan sanasta sanaan itse. Esikoisen kohdalla on jännä ristiriista oman pään sisällä, kun samalla osaa olla todella onnellinen hänen rennosta asenteestaan ja samalla tietää, että hyvin pienellä vaivalla loputkin numerot olisivat monta pykälää paremmat. Toisen kohdalla taas miettii miten voisi tukea rennompaa asennetta samalla iloiten niistä täydellisistäkin suorituksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen tyytyväinen. Ne on ihan riittävän hyvät kaikilla. Arvosanat on kaikilla kolmella ihan kullekin omista ansioistaan. Vastaavat kunkin tekemää työtä koulun hyväksi.

Mitä sinä sitten tyytyväisyydestä puhut, kun ei sinulla ollut osaa eikä arpaa numeroihin?

WTF ? Ei vanhemmat siellä koulun penkillä istu. Motivaatio ja vastuu koulunkäyntiin lähtee kuitenkin perheen dynamiikasta.

En oikein. No on 9,2 keskiarvo ihan hyvä, mutta ei sillä pääse eliittilukioihin. No vuosi aikaa parantaa. Täytyy sparrata kunnolla.

Vierailija kirjoitti:

En täysin ymmärrä kysymystä. Ei lasten koulumenestyksen tehtävä ole tehdä minua tyytyväiseksi.

WTF ? Siinä toinen. Kyllä minä olen ylpeä lapseni koulumenestyksestä. Sai matikasta stipendin ja menee lukioon. Ja lapseni ka on 8.1.

Vierailija kirjoitti:

Ihmettelen kun useampi äiti hehkuttaa Facebookissa lastensa loistavia todistuksia. Minun lapseni eivät ainakaan tykkäisi jos alkaisin levittelemään heidän numeroitaan kaikille. Olen ylpeä lapsistani ja kerron sen heille, en välttämättä kaikille muille.

Ihan samanlaiset ajatukset. En IKINÄ postaisi kuvaa lapseni todistuksesta, vaikka se hyvä todistus olikin.

Kerron heille itselleen miten iloinen ja ylpeä olen. Ja miten tyytyväinen siitä, että heidän työ palkitaan hyvillä arvosanoilla. Mutta en todellakaan alkaisi levittelemään kuvia heidän todistuksistaan someen.

Mutta vastauksena alkuperäiseen kysymykseen: Kyllä, olen tyytäväinen kaikkien kolmen todistukseen

Sai erittäin hyvän todistuksen. Oli jo aikakin kun työnantajakin oli soittanut kouluun ja kysynyt mikä niissä paperien saamisessa maksaa? Valmistui ja on jo kuukauden ollut nykyisessä työpaikassa. Ensivuonna aikoo jatkaa kouluttautumista. Nyt miettii syksylle työpaikan vaihtoa kun työsopimus on sinne asti.