Lue keskustelun säännöt.
A-klinikka ei kyllä alkoholistia auta pätkääkään
31.05.2023 |
Olen sivusta seurannut muutamaakin alkoholistia jotka on halunneet päästä viinasta eroon.
Kääntyneet A-klinikan puoleen... ja siellä on asenteena vaan se että kyllähän alkoholisti voi juoda.. kunhan ei vaan juo paljon (=liikaa)???
Yhdne vaimolle (joka oli siis miehen tukena käymässä) sanottiin että "kyllähän Juhan pitää saada juoda välillä".. ja Juha siis oli siellä hakemassa tukea alkoholista eroon pääsemiseen. Juha meni sitten AAn ja pääsi siellä irti viinasta. Hän ei koe että olisi voinut juoda yhtään pisaraa ja A-klinikan hyysäys tuntui oudolta.
Toinen ihan kunnon rappioalkoholisti meni kans A-klinikalle ja siellä hänelle vaan sanottiin että kohtuullisesti pitäs yrittää olla. Kävi kerhoissa ja missälie aktiviteeteissa siellä mutta ei menny AAn. Jatkaa juomista.
Kyllähän teitenkin juomisen lopettaminen on omassa päässä oltava päätös mutta miksi A-klinikka tuntuu ottavan sen asenteen että "Jeppe voi kyllä juoda maltillisesti" jos Jeppe itse kokee että ainoa keino pysyä raittiina on olla täysin irti alkoholista?
Kommentit (29)
AA:ssa käyviä sivusta seuranneena alkoholistiperheen lapsena vaikuttaa siltä, että AA on ainoa mikä alkoholistia auttaa. Tai siis ilmaisista, onhan kai noita Myllyhoitoja ja muita. Mutta eikös verovaroin rahoitettu A-klinikka pitäisi olla SE paikka, josta apua saadaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää monesti paikkansa ja on ihan valtava tabu.
T. Raittiina vuosia ollut alkoholisti, aikalailla kaiken hoitopolun osalta kokenut
Vierailija kirjoitti:
Pitää monesti paikkansa ja on ihan valtava tabu.
T. Raittiina vuosia ollut alkoholisti, aikalailla kaiken hoitopolun osalta kokenut
Tämän itseki huomannu. Onkohan tämä joku keisarilla ei ole vaatteita juttu? Eli kukaan ei vaan VOI sanoa ääneen että A-klinikan toiminta kusee. Vai onko meillä olemassa jotain "virallisia totuuksia" alkoholismin hoidosta ja A-klinikan linja(ttomuus) on sitä?
Kyllähän ne tukee siellä yleensä sen ihmisen omia tavoitteita, myös täysraittiutta jos sen tavoitteekseen ilmoittaa. Mutta hyväksyvät myös muut tavoitteet.
Meillä mies ja minä on molemmat saatu apua, mutta eri tavalla. Mies ennen tapaamistamme oli käynyt AA:ssa mutta se ei auttanut, tuli repsahteluja aina vaan ja tympäisi ne kokoukset. Hän meni AA:han kertoen että tavoitteena on täysraittius. Hän sai kyllä nimenomaan tätä tavoitetta kohti apua sieltä, mm. terapiaa.
Itse taas menin kun tissuttelu oli mennyt liian tiheäksi, lähes jokapäiväiseksi, mutta en halunnut täysraittiiksi vaan löytää kohtuuden uudestaan. Mulle oli mukava, kun juomiskertojani- tai määriäni ei kauhisteltu, vaan lähdettiin siitä, että pitää olla iloinen niistä jokaisesta raittiista päivistä, joita mulle välillä kuitenkin on, ja lähteä siitä sitten vähentämään. Asetin alkuun tavoitteekseni 10 alkoholiannosta viikossa, ja se oli heille ok (ennen olin juonut noin 50-70 annosta viikossa). Pääsinkin tavoitteeseeni, ja nykyään sitten en juo joka viikko mitään, lähinnä juhlissa tms voi mennä kertaluontoisesti ehkä se 10 annosta.
Vierailija kirjoitti:
AA:ssa käyviä sivusta seuranneena alkoholistiperheen lapsena vaikuttaa siltä, että AA on ainoa mikä alkoholistia auttaa. Tai siis ilmaisista, onhan kai noita Myllyhoitoja ja muita. Mutta eikös verovaroin rahoitettu A-klinikka pitäisi olla SE paikka, josta apua saadaan?
Valitettavasti se AA:kaan ei auta läheskään kaikkia. Kaikille se ei sovi ideologisesti, osalle ei sovi ne "alkoholistiukkojen" vertaistukiryhmät. Ja joskus vaikka oikeasti yrittää ja käy ryhmissä jne niin silti vaan repsahtelee aina vaan, vuodesta toiseen, uudelleen ja uudelleen. Eksääni katselin 6 vuotta ja yritin luottaa että kyllä se siitä raitistuu, kun oikeasti näin miten tosissaan yrittää, kävi paljon ryhmissä, soitteli tukihenkilölle jne. Mutta kun välillä hänen oma mieli kääntyi siihen, ettei hän nyt haluakaan olla raitis, niin mitäpä se AA sille voi? Silloin hän ei toki mennyt ryhmään tai vastannut tukihenkilöille, koska hän ei halunnut apua, hän halusi juoda. Sitten taas juotiin muutama päivä hullun lailla ja morkkis, AA ja ikuisen raittiuden vannominen. Ja kohti uutta repsahdusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sieltä saa apua, kokeiltu on. En tiedä mistä saisi. Ei ehkä mistään.
Rappioalkoholistille voi olla ainoa realistinen vaihtoehto enää vain vähentää. Tämä menetelmä on käytössä esim. Kanadassa, jossa saa tietyin aikavälin 'annoksensa'
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse en saanut apua A-klinikalta, koska olin lopettanut juomisen 2 viikkoa sitten ja yritin epätoivoisesti pysyä selvin päin. Apua voi kuulemma saada vain jos juo edelleen.
Tämä on muuten totta.
Mua auttoi ensin parin kuukauden päihdekuntoutus laitoksessa jonka jälkeen ramppasin muutamia vuosia AA:ssa. Saatan vieläkin käydä ryhmässä mutta suhtautumiseni tuohon "firmaan" on nykyään aika kaksijakoinen monestakin syystä (yksi syistä ei ole uskonto, koska kaikki vähänkin asiaan perehtyneet ymmärtävät ettei 12 askeleen ohjelmalla ja uskonnolla ainakaan pitäisi olla mitään tekemistä keskenään. Ryhmiä toki varmaan löytyy jos jonkinlaista, sitä en kiellä koska sen ryhmän tekevät ne paikallaolevat ihmiset.) Haluan kuitenkin korostaa että ilman AA:ta en olisi tässä. Kävin vielä psykoterapian päälle, nykyään menee niin hyvin kuin tässä tilanteessa mennä voi (sairastuin fyysisesti joten en ole enää työelämässä.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AA:ssa käyviä sivusta seuranneena alkoholistiperheen lapsena vaikuttaa siltä, että AA on ainoa mikä alkoholistia auttaa. Tai siis ilmaisista, onhan kai noita Myllyhoitoja ja muita. Mutta eikös verovaroin rahoitettu A-klinikka pitäisi olla SE paikka, josta apua saadaan?
Valitettavasti se AA:kaan ei auta läheskään kaikkia. Kaikille se ei sovi ideologisesti, osalle ei sovi ne "alkoholistiukkojen" vertaistukiryhmät. Ja joskus vaikka oikeasti yrittää ja käy ryhmissä jne niin silti vaan repsahtelee aina vaan, vuodesta toiseen, uudelleen ja uudelleen. Eksääni katselin 6 vuotta ja yritin luottaa että kyllä se siitä raitistuu, kun oikeasti näin miten tosissaan yrittää, kävi paljon ryhmissä, soitteli tukihenkilölle jne. Mutta kun välillä hänen oma mieli kääntyi siihen, ettei hän nyt haluakaan olla raitis, niin mitäpä se AA sille voi? Silloin hän ei toki mennyt ryhmään tai vastannut tukihenkilöille, koska hän ei halunnut apua, hän halusi juoda. Sitten taas juotiin muutama päivä hullun lailla ja morkkis, AA ja ikuisen raittiuden vannominen. Ja kohti uutta repsahdusta.
Tuollaista "pyöröovitouhua" se mullakin oli vuosia. Piti vaan mennä paljon syvemmälle ja myös tähdet olivat kohdallaan oikeaan aikaan kun olin lopulta valmis tekemään ihan mitä tahansa ja pääsin sitten hyvään paikkaan hoitoon. Ne juomishimot jäi sinne hoitopaikkaan, oikeastaan kun astuin ovesta sisään koska tiesin joka solullani että se on mun viimeinen mahdollisuus.
T. 10
Siis osa kommentoi A-klinikkaa ja osa AA:ta.
Aloitus taisi koskea nimenomaan A-klinkikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää monesti paikkansa ja on ihan valtava tabu.
T. Raittiina vuosia ollut alkoholisti, aikalailla kaiken hoitopolun osalta kokenut
Tämän itseki huomannu. Onkohan tämä joku keisarilla ei ole vaatteita juttu? Eli kukaan ei vaan VOI sanoa ääneen että A-klinikan toiminta kusee. Vai onko meillä olemassa jotain "virallisia totuuksia" alkoholismin hoidosta ja A-klinikan linja(ttomuus) on sitä?
Päihdehoito on ihan villi länsi kaiken kaikkiaan. On jos jonkinlaista hoitopaikkaa, osaa kiinnostaa lähinnä asiakkaista saatava raha se on valitettava tosiasia. Sitten on ihan loistavaa tulosta tekeviä paikkoja. A-klinikan hälläväliäsuhtautuminen (jos sä Jeppe kokeilisit vähentää, kato mä näytän sulle tästä kuvan näistä riskirajoista) on täysin käsittämätöntä. Tiedän monen päihdetyöntekijänkin ihan avoimesti kritisoineen sitä touhua. Mielenkiintoista tosiaan on että niin tehotonta meininkiä pyöritetään niin suurella rahalla. Mutta se tuntuu olevan trendi muutenkin. Paljon rahaa valtaviin koneistoihin, paperilla näyttää hyvältä. Todellisuus jotain ihan muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Osin OT... mutta yllättäen kaikilla ei ole sama ongelma. Siksi eri ihmiset tarvitsevat erilaista kohtaamista.
On niitä, jotka ovat ihastuneet alkoholiin ja juoneet sitten reippaasti työn, puolison ja kämpän. Osa näistä lähtee nousukiitoon, kun juominen saadaan poikki ja elämä alkaa yllättävästi maistua selvin päin. Voi olla, että absolutismi on näille hyvä tai jopa ainoa tie jatkossa.
Sitten on niitä, jotka ovat lähtötilanteessa ensisijaisesti yksinäisiä, masentuneita, ahdistuneita tms. ja käyttävät alkoholia. Itselääkintäannokset voivat kasvaa ja tihentyä, voi olla vakavaa tuurijuopettelua. Näiden ongelma ei kuitenkaan poistu sillä, että juominen saadaan loppumaan. Koska se ei ole se alkuperäinen ongelma. Minnesotalais-uskonnollinen totaalisen päihdekeskeinen saarnaaminen on näille silkkaa ohi katsomista, varsinkin jos ryyppäily ei ole koskaan edennyt paskat housussa -tasolle.
Vierailija kirjoitti:
Osin OT... mutta yllättäen kaikilla ei ole sama ongelma. Siksi eri ihmiset tarvitsevat erilaista kohtaamista.
On niitä, jotka ovat ihastuneet alkoholiin ja juoneet sitten reippaasti työn, puolison ja kämpän. Osa näistä lähtee nousukiitoon, kun juominen saadaan poikki ja elämä alkaa yllättävästi maistua selvin päin. Voi olla, että absolutismi on näille hyvä tai jopa ainoa tie jatkossa.
Sitten on niitä, jotka ovat lähtötilanteessa ensisijaisesti yksinäisiä, masentuneita, ahdistuneita tms. ja käyttävät alkoholia. Itselääkintäannokset voivat kasvaa ja tihentyä, voi olla vakavaa tuurijuopettelua. Näiden ongelma ei kuitenkaan poistu sillä, että juominen saadaan loppumaan. Koska se ei ole se alkuperäinen ongelma. Minnesotalais-uskonnollinen totaalisen päihdekeskeinen saarnaaminen on näille silkkaa ohi katsomista, varsinkin jos ryyppäily ei ole koskaan edennyt paskat housussa -tasolle.
Täysin ymmärettävää, eli että eri ihmisille eri apu.
Mutta mistä ne A-klinikalla pystyy tajuamaan, että tämä Jeppe tarttee kyllä olla kokonaan ilman viinaa ja sen sijaan ehdottavat, että jospa Jeppe yrittäisi juoda vähän vähemmän?
Vierailija kirjoitti:
Osin OT... mutta yllättäen kaikilla ei ole sama ongelma. Siksi eri ihmiset tarvitsevat erilaista kohtaamista.
On niitä, jotka ovat ihastuneet alkoholiin ja juoneet sitten reippaasti työn, puolison ja kämpän. Osa näistä lähtee nousukiitoon, kun juominen saadaan poikki ja elämä alkaa yllättävästi maistua selvin päin. Voi olla, että absolutismi on näille hyvä tai jopa ainoa tie jatkossa.
Sitten on niitä, jotka ovat lähtötilanteessa ensisijaisesti yksinäisiä, masentuneita, ahdistuneita tms. ja käyttävät alkoholia. Itselääkintäannokset voivat kasvaa ja tihentyä, voi olla vakavaa tuurijuopettelua. Näiden ongelma ei kuitenkaan poistu sillä, että juominen saadaan loppumaan. Koska se ei ole se alkuperäinen ongelma. Minnesotalais-uskonnollinen totaalisen päihdekeskeinen saarnaaminen on näille silkkaa ohi katsomista, varsinkin jos ryyppäily ei ole koskaan edennyt paskat housussa -tasolle.
Se on totta että ihmisillä on todella erilaiset lähtökohdat toipumiseen. Joillain on vahva tukiverkko, monella ei ketään. Juominen on jokatapauksessa saatava poikki, mutta se jatkohoito voi jäädä aika vaiheeseen. Pahimmillaan ihminen syyllistää itseään kun ei pääsekään traumoistaan esim. pelkän vertaistuen avulla. On kyllä raittiina, muttei kykene elämään täyttä elämää. Silloin pitäisi kyllä kaikilla olla terapiaan mahdollisuus ehdottomasti.
Vierailija kirjoitti:
AA:ssa käyviä sivusta seuranneena alkoholistiperheen lapsena vaikuttaa siltä, että AA on ainoa mikä alkoholistia auttaa. Tai siis ilmaisista, onhan kai noita Myllyhoitoja ja muita. Mutta eikös verovaroin rahoitettu A-klinikka pitäisi olla SE paikka, josta apua saadaan?
A-klinikka oli ennen yhdistys. Sitten siitä erotettiin A-klinikka Oy, jonka toimitusjohtaja sai juuri potkut. Verorahoja he saavat lähinnä kuntien kautta, koska kunnat ostavat päihdehuoltolain mukaiset palvelut A-klinikka Oy:ltä.
Päihdelinkki on yhdistyksen ylläpitämä ja sitä kannattaa katsella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää monesti paikkansa ja on ihan valtava tabu.
T. Raittiina vuosia ollut alkoholisti, aikalailla kaiken hoitopolun osalta kokenut
Tämän itseki huomannu. Onkohan tämä joku keisarilla ei ole vaatteita juttu? Eli kukaan ei vaan VOI sanoa ääneen että A-klinikan toiminta kusee. Vai onko meillä olemassa jotain "virallisia totuuksia" alkoholismin hoidosta ja A-klinikan linja(ttomuus) on sitä?
Päihdehoito on ihan villi länsi kaiken kaikkiaan. On jos jonkinlaista hoitopaikkaa, osaa kiinnostaa lähinnä asiakkaista saatava raha se on valitettava tosiasia. Sitten on ihan loistavaa tulosta tekeviä paikkoja. A-klinikan hälläväliäsuhtautuminen (jos sä Jeppe kokeilisit vähentää, kato mä näytän sulle tästä kuvan näistä riskirajoista) on täysin käsittämätöntä. Tiedän monen päihdetyöntekijänkin ihan avoimesti kritisoineen sitä touhua. Mielenkiintoista tosiaan on että niin tehotonta meininkiä pyöritetään niin suurella rahalla. Mutta se tuntuu olevan trendi muutenkin. Paljon rahaa valtaviin koneistoihin, paperilla näyttää hyvältä. Todellisuus jotain ihan muuta.
A-Klinikka Oy on tehnyt miljoonien tappioita viimevuosina. Koko ajan potkitaan ihmisiä pihalle. Googlaa Tehy A-Klinikka niin ymmärrät miksi siellä ei kukaan halua olla töissä. Korkeintaan kokemusasiantuntijat voivat toimia asiantuntijoina erittäin edullisesti.
Alkoholistilla pitää tapahtua muutokset omien korvien välissä eikä niitä kukaan ulkopuolinen voi sinne laittaa. A klinikat ym hoitolaitokset voi antaa vain ohjeita, neuvoja ja tukea.
Itse en saanut apua A-klinikalta, koska olin lopettanut juomisen 2 viikkoa sitten ja yritin epätoivoisesti pysyä selvin päin. Apua voi kuulemma saada vain jos juo edelleen.