Lue keskustelun säännöt.
Puoliso sulkee ulkopuolelle
29.05.2023 |
Miksi puoliso ei osaa (halua/kykene?) keskustella?
Ihan sama mistä yritän puhua, hän aloittaa joko tyhjän vääntämisen tai tyrmää: hyvä on, Sinä olet oikeassa! (tai väärässä, ihan miten vaan mutta piilosanoma on ettei hän sitä siis tarkoita).
Ahdistavaa.
Vaikka hän tekisi väärin, josta minä loukkaannun. Siitä ei puhuta, jos puhun hän suuttuu minulle.
Sanon etten voi enää luottaa kun niin monesti pettänyt puheensa, hän vastaa että mitäs olet niin vainoharhainen ettet luota (kääntää syyn aina minuun)!
Tai sitten sanoo lyhyesti: tein väärin anteeksi. Mutta ei mitään muuta, ei korjaa tapojaan, ei ehdota mitään.
Lista on loputon.
Hänellä on ikävä tapa eriyttää itsensä perheestä. Vaikka olisi joku sovittu asia, hän saattaa keskenkaiken lähteä omiin juttuihinsa ja minä ja lapset jäämme ihmettelemään?
Tarvitsisimme asian X, hänen mielestä sitä ei tarvita, joten hän ei nosta sormeakaan auttaakseen asiassa.
Tai jos olemme reissussa, hän lähtee omille teilleen kun minä jään huolehtimaan lapsista.
Ei vastaa viestiini ollenkaan, kotona kysyn saitko viestin? Sanoo joo mutta en ehtinyt vastata.
Jos teemme jotain yhdessä, alkaa arvostella minua miten teen väärin.
Tämä on pahentunut vuosienvarrella, muinoin puhuimme paljonkin, epäluotettavuus ollut hänessä aina.
En koskaan ole nähnyt hänen käyttäytyvän muille tällätavoin. Kuin purkaisi vihansa minuun?
Kommentit (25)
Välttelevä kiintymismalli, yleisempi kai miehillä. Ei siihen auta mikään, jos ei itse ymmärrä muuttaa käytöstään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos molemmille vastaajille. Narsistin keskustelutyyliketjua luin, paljon samaa ikäväkyllä.
Välttelevä kiintymys myös. Paska yhdistelmä.
Onko muuta, kuin tappaa omatkin tunteet (helpommin sanottu kuin tehty), pitkään yhdessä, koti, perhe jne merkitsee minulle paljon!....
ap
Mikään ei muutu ja hän on ollut aina epäluotettava. Tiedät varmaan itsekin mitä tehdä?
Vierailija kirjoitti:
Kiitos molemmille vastaajille. Narsistin keskustelutyyliketjua luin, paljon samaa ikäväkyllä.
Välttelevä kiintymys myös. Paska yhdistelmä.
Onko muuta, kuin tappaa omatkin tunteet (helpommin sanottu kuin tehty), pitkään yhdessä, koti, perhe jne merkitsee minulle paljon!....
ap
Mikään tuossa, mitä kerroit, ei viittaa millään tavalla narsismiin.
Jos hän ei halua tehdä mitään suhteenne eteen, niin eikö ole helpointa luovuttaa? En usko, että ilman ammattiapua mikään tulee muuttumaan, ja jos hänellä ei ole halua lähteä parisuhdeterapiaan (oletko kysynyt?), sinne ei voi mennä.
Kyllä se on kaasuvalotusta mieheltä että hän tekee väärin ja sitten syyttää siitä ap:ta.
Mies ei ap myöskään arvosta sinua yhtään.
On ihme oikeastaan, että pystyt yhä rakastamaan häntä. Mulla kuoli vastaavanlaisen miehen kanssa tunteet muutamassa vuodessa. Hän alkoi oikein inhottaa minua lopulta.
Oli ihanaa kun kukaan ei enää kiusannut eikä lytistänyt. Sydän paranee kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos molemmille vastaajille. Narsistin keskustelutyyliketjua luin, paljon samaa ikäväkyllä.
Välttelevä kiintymys myös. Paska yhdistelmä.
Onko muuta, kuin tappaa omatkin tunteet (helpommin sanottu kuin tehty), pitkään yhdessä, koti, perhe jne merkitsee minulle paljon!....
ap
Mikään tuossa, mitä kerroit, ei viittaa millään tavalla narsismiin.
Jos hän ei halua tehdä mitään suhteenne eteen, niin eikö ole helpointa luovuttaa? En usko, että ilman ammattiapua mikään tulee muuttumaan, ja jos hänellä ei ole halua lähteä parisuhdeterapiaan (oletko kysynyt?), sinne ei voi mennä.
Ko. ketjusta kopiotu:
Narsistin perusmerkkejä on juu tuo ettei kysy, ei kanna huoliasi, ei myötäelä, ei auta, ei kuuntele, ei nauti saada oppia sinusta, koska, empatiaa ei ole.
Luovuttaminen: luovunko koko elämästäni vai hänestä? Miten sen teen?
ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se on kaasuvalotusta mieheltä että hän tekee väärin ja sitten syyttää siitä ap:ta.
Mies ei ap myöskään arvosta sinua yhtään.
On ihme oikeastaan, että pystyt yhä rakastamaan häntä. Mulla kuoli vastaavanlaisen miehen kanssa tunteet muutamassa vuodessa. Hän alkoi oikein inhottaa minua lopulta.Oli ihanaa kun kukaan ei enää kiusannut eikä lytistänyt. Sydän paranee kyllä.
Sitä minä itsekin ihmettelen, miten rakkaus ei lopu?? Koska on hyviäkin hetkiä. Silti?
Itsetunto murennettu, kestänyt liian kauan?
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmisen ydin syntyy jo lapsuudessa. Jos tunnetaidot eivät pääse kehittymään niitä on vaikea muuttaa myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos molemmille vastaajille. Narsistin keskustelutyyliketjua luin, paljon samaa ikäväkyllä.
Välttelevä kiintymys myös. Paska yhdistelmä.
Onko muuta, kuin tappaa omatkin tunteet (helpommin sanottu kuin tehty), pitkään yhdessä, koti, perhe jne merkitsee minulle paljon!....
ap
Mikään tuossa, mitä kerroit, ei viittaa millään tavalla narsismiin.
Jos hän ei halua tehdä mitään suhteenne eteen, niin eikö ole helpointa luovuttaa? En usko, että ilman ammattiapua mikään tulee muuttumaan, ja jos hänellä ei ole halua lähteä parisuhdeterapiaan (oletko kysynyt?), sinne ei voi mennä.
Ko. ketjusta kopiotu:
Narsistin perusmerkkejä on juu tuo ettei kysy, ei kanna huoliasi, ei myötäelä, ei auta, ei kuuntele, ei nauti saada oppia sinusta, koska, empatiaa ei ole.
Luovuttaminen: luovunko koko elämästäni vai hänestä? Miten sen teen?
ap
naristi<3läheisriippa
Yleensä tällaisissa suhteissa on kaksi aikuista lasta joiden säröt osuu kivasti yhteen, toinen oikeuttaa ja toinen alistuu. Toinen kantaa vastuuta liikaakin ja toisen olisi syytä kantaa vastuuta enemmän.
Parisuhde on kahden kauppa, jossa tulisikin aina miettiä pelkän yhden osapuolen syyttelyn sijaa olisikohan kummassakin vikaa.
Et sinäkään ole mikään lapsen tasolle typistetty viaton uhri vaan ihan toimiva subjekti, joka on tehnyt omia valintoja, arvioita ja päätöksiä omassa elämässään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos molemmille vastaajille. Narsistin keskustelutyyliketjua luin, paljon samaa ikäväkyllä.
Välttelevä kiintymys myös. Paska yhdistelmä.
Onko muuta, kuin tappaa omatkin tunteet (helpommin sanottu kuin tehty), pitkään yhdessä, koti, perhe jne merkitsee minulle paljon!....
ap
Mikään tuossa, mitä kerroit, ei viittaa millään tavalla narsismiin.
Jos hän ei halua tehdä mitään suhteenne eteen, niin eikö ole helpointa luovuttaa? En usko, että ilman ammattiapua mikään tulee muuttumaan, ja jos hänellä ei ole halua lähteä parisuhdeterapiaan (oletko kysynyt?), sinne ei voi mennä.
Ko. ketjusta kopiotu:
Narsistin perusmerkkejä on juu tuo ettei kysy, ei kanna huoliasi, ei myötäelä, ei auta, ei kuuntele, ei nauti saada oppia sinusta, koska, empatiaa ei ole.
Luovuttaminen: luovunko koko elämästäni vai hänestä? Miten sen teen?
ap
On aika voimaantua ja ottaa se ero.
Mies oli alussa niin ihana, ystävällinen, taitava keskustelija, jne. mutta saatuanne lapsia kaikki muuttui?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sun auta muu kuin hyväksyä että puolisosi on sellainen kuin on ja kysyä itseltäsi että haluatko elää sellaisen puolison kanssa.
Totuus kun on se että te molemmat teette ihan itse omat valintanne. Sulle ei tule millään tavalla yllätyksenä se että tuo käytös jatkuu tai jopa pahenee mikäli ajattelit jatkaa vielä.
Voi myös olla että koska tuota on jatkunut pitkään et itsekään enää osaa kohdella puolisoasi hyvin. Syyttely ja uhriutuminen ei auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos molemmille vastaajille. Narsistin keskustelutyyliketjua luin, paljon samaa ikäväkyllä.
Välttelevä kiintymys myös. Paska yhdistelmä.
Onko muuta, kuin tappaa omatkin tunteet (helpommin sanottu kuin tehty), pitkään yhdessä, koti, perhe jne merkitsee minulle paljon!....
ap
Mikään tuossa, mitä kerroit, ei viittaa millään tavalla narsismiin.
Jos hän ei halua tehdä mitään suhteenne eteen, niin eikö ole helpointa luovuttaa? En usko, että ilman ammattiapua mikään tulee muuttumaan, ja jos hänellä ei ole halua lähteä parisuhdeterapiaan (oletko kysynyt?), sinne ei voi mennä.
Ko. ketjusta kopiotu:
Narsistin perusmerkkejä on juu tuo ettei kysy, ei kanna huoliasi, ei myötäelä, ei auta, ei kuuntele, ei nauti saada oppia sinusta, koska, empatiaa ei ole.
Luovuttaminen: luovunko koko elämästäni vai hänestä? Miten sen teen?
ap
Mitä iloa sinä saat siitä, jos diagnosoit hänet narsistiksi? Miten se muuttaa tilannetta? Nuo ominaisuudet ovat perusmerkkejä ihan tavallisesti k-päisyydestä, mutta onko jotenkin hienompaa voida kutsua häntä narsistiksi? Pääsetkö uhriutumaan, kun voit sanoa muille, että et rakastunut k-päähään vaan olit narsistin uhri?
Jos sinulla on hänen kanssaan hyvä olla, niin jatka toki parisuhdetta kuten tähänkin saakka. Häntä sinä et pysty muuttamaan, vain itseäsi. Joten hyväksy, että hän on tuollainen ja rakasta häntä sellaisena kuin hän on.
Jos et halua elää tuollaisessa suhteessa, mieti, mitä vaihtoehtoja sinulla on. Edelleenkään et pysty häntä muuttamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos molemmille vastaajille. Narsistin keskustelutyyliketjua luin, paljon samaa ikäväkyllä.
Välttelevä kiintymys myös. Paska yhdistelmä.
Onko muuta, kuin tappaa omatkin tunteet (helpommin sanottu kuin tehty), pitkään yhdessä, koti, perhe jne merkitsee minulle paljon!....
ap
Mikään tuossa, mitä kerroit, ei viittaa millään tavalla narsismiin.
Jos hän ei halua tehdä mitään suhteenne eteen, niin eikö ole helpointa luovuttaa? En usko, että ilman ammattiapua mikään tulee muuttumaan, ja jos hänellä ei ole halua lähteä parisuhdeterapiaan (oletko kysynyt?), sinne ei voi mennä.
Ko. ketjusta kopiotu:
Narsistin perusmerkkejä on juu tuo ettei kysy, ei kanna huoliasi, ei myötäelä, ei auta, ei kuuntele, ei nauti saada oppia sinusta, koska, empatiaa ei ole.
Luovuttaminen: luovunko koko elämästäni vai hänestä? Miten sen teen?
ap
Ja sinä olet narsistin vastakohta? Kyseessä on piirre, joka ajaa ihmisen helposti narsistiseen suhteeseen. Ja nyt alat vähän myöhäisellä iällä hahmottaa, että jotain on pielessä ja tuntuisi lohduttavalta laittaa ne teidän parisuhteen ongelmat jonkin persoonallisuushäiriön piikkiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos molemmille vastaajille. Narsistin keskustelutyyliketjua luin, paljon samaa ikäväkyllä.
Välttelevä kiintymys myös. Paska yhdistelmä.
Onko muuta, kuin tappaa omatkin tunteet (helpommin sanottu kuin tehty), pitkään yhdessä, koti, perhe jne merkitsee minulle paljon!....
ap
Mikään tuossa, mitä kerroit, ei viittaa millään tavalla narsismiin.
Jos hän ei halua tehdä mitään suhteenne eteen, niin eikö ole helpointa luovuttaa? En usko, että ilman ammattiapua mikään tulee muuttumaan, ja jos hänellä ei ole halua lähteä parisuhdeterapiaan (oletko kysynyt?), sinne ei voi mennä.
Ko. ketjusta kopiotu:
Narsistin perusmerkkejä on juu tuo ettei kysy, ei kanna huoliasi, ei myötäelä, ei auta, ei kuuntele, ei nauti saada oppia sinusta, koska, empatiaa ei ole.
Luovuttaminen: luovunko koko elämästäni vai hänestä? Miten sen teen?
ap
Mitä iloa sinä saat siitä, jos diagnosoit hänet narsistiksi? Miten se muuttaa tilannetta? Nuo ominaisuudet ovat perusmerkkejä ihan tavallisesti k-päisyydestä, mutta onko jotenkin hienompaa voida kutsua häntä narsistiksi? Pääsetkö uhriutumaan, kun voit sanoa muille, että et rakastunut k-päähään vaan olit narsistin uhri?
Jos sinulla on hänen kanssaan hyvä olla, niin jatka toki parisuhdetta kuten tähänkin saakka. Häntä sinä et pysty muuttamaan, vain itseäsi. Joten hyväksy, että hän on tuollainen ja rakasta häntä sellaisena kuin hän on.
Jos et halua elää tuollaisessa suhteessa, mieti, mitä vaihtoehtoja sinulla on. Edelleenkään et pysty häntä muuttamaan.
Niin, meissä ei ole vain rakastettavia piirteitä. Kukaan ei ole virheetön ja eikä voi vaatia toiselta sitä täydellisyyttä. Voimme vain valita sen ketkä haluamme pitää meidän elämässä ja millaisten vikojen ja puutteiden kanssa opimme elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos molemmille vastaajille. Narsistin keskustelutyyliketjua luin, paljon samaa ikäväkyllä.
Välttelevä kiintymys myös. Paska yhdistelmä.
Onko muuta, kuin tappaa omatkin tunteet (helpommin sanottu kuin tehty), pitkään yhdessä, koti, perhe jne merkitsee minulle paljon!....
ap
Mikään tuossa, mitä kerroit, ei viittaa millään tavalla narsismiin.
Jos hän ei halua tehdä mitään suhteenne eteen, niin eikö ole helpointa luovuttaa? En usko, että ilman ammattiapua mikään tulee muuttumaan, ja jos hänellä ei ole halua lähteä parisuhdeterapiaan (oletko kysynyt?), sinne ei voi mennä.
Ko. ketjusta kopiotu:
Narsistin perusmerkkejä on juu tuo ettei kysy, ei kanna huoliasi, ei myötäelä, ei auta, ei kuuntele, ei nauti saada oppia sinusta, koska, empatiaa ei ole.
Luovuttaminen: luovunko koko elämästäni vai hänestä? Miten sen teen?
ap
Mitä iloa sinä saat siitä, jos diagnosoit hänet narsistiksi? Miten se muuttaa tilannetta? Nuo ominaisuudet ovat perusmerkkejä ihan tavallisesti k-päisyydestä, mutta onko jotenkin hienompaa voida kutsua häntä narsistiksi? Pääsetkö uhriutumaan, kun voit sanoa muille, että et rakastunut k-päähään vaan olit narsistin uhri?
Jos sinulla on hänen kanssaan hyvä olla, niin jatka toki parisuhdetta kuten tähänkin saakka. Häntä sinä et pysty muuttamaan, vain itseäsi. Joten hyväksy, että hän on tuollainen ja rakasta häntä sellaisena kuin hän on.
Jos et halua elää tuollaisessa suhteessa, mieti, mitä vaihtoehtoja sinulla on. Edelleenkään et pysty häntä muuttamaan.
En mitään iloa, tietenkään! Yritän ymmärtää, en halua uskoa että hän olisi tietoisesti paha!
ap
Jos et ole onnellinen suhteessa, eroa. Elämä on loppupeleissä aika pirun lyhyt ja miksi sitä haluaisi elää kärsien. Minä en tuollaista käytöstä sietäisi hetkeäkään. Joko ollaan parisuhteessa jossa toinen huomioidaan sekä toista tuetaan ja rakastetaan, muuten se on heihei hellät tunteet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos molemmille vastaajille. Narsistin keskustelutyyliketjua luin, paljon samaa ikäväkyllä.
Välttelevä kiintymys myös. Paska yhdistelmä.
Onko muuta, kuin tappaa omatkin tunteet (helpommin sanottu kuin tehty), pitkään yhdessä, koti, perhe jne merkitsee minulle paljon!....
ap
Mikään tuossa, mitä kerroit, ei viittaa millään tavalla narsismiin.
Jos hän ei halua tehdä mitään suhteenne eteen, niin eikö ole helpointa luovuttaa? En usko, että ilman ammattiapua mikään tulee muuttumaan, ja jos hänellä ei ole halua lähteä parisuhdeterapiaan (oletko kysynyt?), sinne ei voi mennä.
Ko. ketjusta kopiotu:
Narsistin perusmerkkejä on juu tuo ettei kysy, ei kanna huoliasi, ei myötäelä, ei auta, ei kuuntele, ei nauti saada oppia sinusta, koska, empatiaa ei ole.
Luovuttaminen: luovunko koko elämästäni vai hänestä? Miten sen teen?
ap
Mitä iloa sinä saat siitä, jos diagnosoit hänet narsistiksi? Miten se muuttaa tilannetta? Nuo ominaisuudet ovat perusmerkkejä ihan tavallisesti k-päisyydestä, mutta onko jotenkin hienompaa voida kutsua häntä narsistiksi? Pääsetkö uhriutumaan, kun voit sanoa muille, että et rakastunut k-päähään vaan olit narsistin uhri?
Jos sinulla on hänen kanssaan hyvä olla, niin jatka toki parisuhdetta kuten tähänkin saakka. Häntä sinä et pysty muuttamaan, vain itseäsi. Joten hyväksy, että hän on tuollainen ja rakasta häntä sellaisena kuin hän on.
Jos et halua elää tuollaisessa suhteessa, mieti, mitä vaihtoehtoja sinulla on. Edelleenkään et pysty häntä muuttamaan.
En mitään iloa, tietenkään! Yritän ymmärtää, en halua uskoa että hän olisi tietoisesti paha!
ap
Ei se olekaan automaattisesti pahuutta, jos toinen ei välitä toisesta.
Voit suunnata omat tunteesi johonkin muuhun kuin mieheesi. Toivottavasti sinulla on taustalla sellainen kiintymyssuhde, josta ammentaa energiaa käyttöön? Sijoitat sydämesi siihen paikkaan, missä on hyvä olla, ja annat lapsillesi hyvää.
Oman kokemukseni mukaan miehesi kuulostaa narsistilta. Kannattaa ottaa natsismista selvää ja miettiä voisiko se selittää käyttäytymisen.