Kaikkea liikkuvaa raivokkaasti haukkuva, hihnassa kovasti tempova täysi-ikäinen koira, mikä voisi olla vikana?
Olen seurannut tämän koiran ulkoilutuslenkkejä sivusta ja ainoa mitä omistaja tekee on: hys hys ei saa haukkua. Selvästi häntäkin rasittaa ja nolottaa liikkua tuommoisen häirikköeläimen kanssa ulkosalla.
Kommentit (21)
Koira voi olla kipeä tai epävarma ja pelokas luonteeltaan, voi myös olla, että pentuaikainen sosiaalistaminen on jäänyt hoitamatta. Ehkä koiran silmissä omistaja ei ole ottanut johtajuutta jolloin oman väen suojeluun taipuvainen yksilö saattaa kokea velvollisuudekseen huolehtia "heikommista" lauman jäsenistä suojellen heitä kokemiaan "uhkia" vastaan. Pahimmillaan saman yksilön kohdalla toteutuu moni yllä mainittuista tekijöistä.
On huomannut, että siitä narunjatkeesta ei ole hoitamaan ongelmatilanteita, vaan hänen (sen koiran siis) on pystyttävä ratkaisemaan ne. Toi on koiran tapa ratkoa tuollaiset tilanteet.
Vierailija kirjoitti:
On huomannut, että siitä narunjatkeesta ei ole hoitamaan ongelmatilanteita, vaan hänen (sen koiran siis) on pystyttävä ratkaisemaan ne. Toi on koiran tapa ratkoa tuollaiset tilanteet.
Hiukan ylipsykologisoinnin makua tässä.
Mulla oli tuollainen aikuisena tullut remmiräyhä. Edellinen omistaja oli vienyt sellaiseen paikkaan, että toinen koira oli käynyt päälle. Mun taidot eivät riittäneet siihen, että olisin saanut kitkettyä pois. Tai jaksaminen. On se mahdollista toki.
Oli hoidossa tuollainen pieni, ylivirittynyt koira. Oli vanha ja viettänyt nuoruutensa koiratarhassa, josta oli emänsä kanssa haukkunut kaikki ohikulkijat.
Opetin malttia ja oppikin pari juttua, mutta kävelyllä oli äärettömän intensiivinen ja rasittava. Oli ikään kuin olisi ollut metsästämässä, veti hihnaa ja käyttäytyi hyökkäävästi muita koiria kohtaan.
Hävetti ja stressasi koko otus.
Meillä on tällainen haukkuva tapaus. Tein pentuna virheen etten opettanut ohitusta. Mutta sai vapaasti tutustua muihin koiriin.
Inhoaa nykyään lähes kaikkia vieraita koiria.
Mutta vanhat tutut ei haittaa.
Sellaisia ne koirat on. Räkyttävät jokaiselle ilman syytä.
Jos on pelokas ja ylivirittynyt, tarvitsisi aivan erityisen kasvatuksen jo nuorena.
Sitä räyhäämistä on helppoa arvostella jos itsellä on ollut helpompia koiria.
Omat koirani eivät ole rähjänneet koskaan missään olosuhteissa, mutta se ei ole minun ansiotani vaan niiden synnynnäisen temperamentin.
Jätetty kouluttamatta. Kuten lapsetkin nykyään.
Oma koira kun rupesi riekkumaan ja haukkumaan vanhana (11v) hihnassa, käytin sen ekana perusteellisessa lääkärintarkastuksessa. Oli kovin jumissa, ja siksi kipeä, mikä purkaantui sitten huonona hihnakäytöksenä. Ruvettiin käymään hieronnassa, laserhoidossa ja fysioterapeutilla, ja muutamassa kuukaudessa koira oli taas rauhallinen ja oma itsensä. Eli voi olla kipuja jos käytös on äkkiä muuttunut. Tai sitten kyseessä on esim. reaktiivinen koira, joka reagoi ärsykkeisiin riekkumalla.
Saattaa myös olla, että koira saa aivan liian vähän liikuntaa ja virikkeitä ja purkaa turhaumiaan tuolla tavalla.
Miksi ihmiset pitävät tuollaisia koiria?
On helpompaa estää, ettei koirasta tule tuollaista kuin sitten yrittää korjailla.
Mahdollisia syitä on valtavasti ja vain osa niistä riippuu omistajasta/taluttajasta. Reaktiivisuus, vieraskoira-aggressiivisuus, traumat, jatkuva ylikierroksilla käyminen, pitkästyneisyys, koulutuksen puute, omistajan vahingossa vahvistama ei-toivottu käytös...
Tämä on vähän kuin lasten kanssa. On ihan valtavan helppo arvostella muita huonosta vanhemmuudesta jos itsellä kävi esikoisen kanssa tuuri ja sattui helppo tapaus. Toisilla ei satu. Tai ensimmäiset neljä voivat olla niitä helppoja, ja sitten tuleekin viides joka on erityislapsi ja äärimmäisen vaativa jokaisella mahdollisella tavalla, eikä mikään aiemmin opittu tai ammattilaisten tai kirjallisuuden neuvoma toimi, ja koska yhteiskunnassa ns. kunnolla elämisen vaatimukset ovat ko. lapsen kohdalla liikaa (eli lapsi ei siihen pysty vaikka miten yrittäisi) eikä ns. huonolta käytökseltä voi välttyä. Aina syy ei ole kenenkään, mikä olisi hyvä muistaa ennen kuin alkaa huutelemaan neuvoja tai tuomioita sen paremmin vanhemmalle kuin koiranulkoiluttajallekaan. Kaikilla ei käy munkki.
Vikana on koiran omistaja. Jättänyt koulutustyön tekemättä.
Sekä tällainen koira että sen omistaja piikille, on ratkaisu.
Koiralta puuttuu lauman johtaja, joka kertoo, ettei tarvi pelätä tai ko. käytös ei ole ok. Samaa mieltä siis kuin kolmoskommentoija.
Täällä onkin kerrottu monessa kommentissa että jos laumanjohtaja puuttuu, koira ottaa roolin itselleen. Monesti tilanne paranee jo sillä paljon kun saa selkeästi yhden ihmisen joka antaa huomiota ja sitten niitä ohjeita. On henkisesti läsnä. Koira on laumaeläin.
Osa on myös vaativampia sekä rotunsa että henkilökohtaisten seikkojen vuoksi.
Vierailija kirjoitti:
Saattaa myös olla, että koira saa aivan liian vähän liikuntaa ja virikkeitä ja purkaa turhaumiaan tuolla tavalla.
Turhautuminen näkyy ihan toisella tavalla. Tuo mitä otsikossa kuvataan on nimenomaan johtajuuden- ja ylipäätään yhteisen ajan sekä yhteyden (!) puutetta. Esim jos omistajalla ei ole ollut aikaa tai voimia olla koiran kanssa riittävästi tai yhteys puuttuu kokonaan. Arka koira saattaa tällöin pelätä ja joku toisen tyyppinen taas pyrkii välittömästi tilanteen herraksi juuri tuolla tavoin. Ihminen kun ei koiran silmissä ole siihen kyennyt.
- Sitten on vielä pelko-aggressio vielä erikseen näistä yllä mainituista. Siinä koiran kimppuun on saattanut käydä toinen koira ihan kunnolla ja koiralle on syntynyt trauma. Jopa pelko-aggressiosta voi kyllä selvitä, mutta se vaatii paljon terapoivaa osaavaa toimintaa. Aina sekään ei ikävä kyllä riitä.
Remmissä vetäminen taas on ihan vain huono tapa, mistä on helppo kouluttaa pois jos koiran temperamentti on helppo ja astetta vaikeampi, jos koira on hankala siinä suhteessa.
Turhautunut koira saattaa rikkoa paikkoja kuten esim mitä tahansa esineitä, räksyttää taukoamatta, ravata edes takaisin jne.
Koirille kannattaa antaa luita kaluttavaksi joka päivä! Se on tärkeään psyykelle ja hampaille sekä ikenille.
Ei siinä tarvitse olla mitään vikaa. Helposti kiihtyvä, ikävän tavan oppinut eläin. Toki voi myös olla kipeä. T. Eläintenkouluttaja