Saako henkilöiden keskinäiset riidat vaikuttaa työpaikalla työntekoon?

Ei todellakaan. Henkilökohtaisia ongelmia ei raahata työhön mukaan.

Kunhan ei aiheuta työsyrjintää tai työpaikkakiusaamista.

Eivät!

Ei saisi, se vaikuttaa työilmapiiriin tosi haitallisesti. Vaikka kuinka inhoaisi kollegaa, pitää käytöstavat olla eikä vastenmielisyyttä pidä näyttää. 

Kyllähän ne usein näkyvät, vaikka ihmiset yrittäisivät olla kuinka kohteliaita toisiaan kohtaan. 

Esimies ja työnohjaus? Eikö niistä saa tukea.

Vierailija kirjoitti:

Itse kirjoitin tästä taannoin aloituksen, jossa totesin menneeni räyhäämään eräälle akalle työpaikalla, joka ei kommunikoi erään toisen työkaverin kanssa, koska on vihoissaan. Se saattaa vaikuttaa sitten koko ketjuun, kun ei tieto jossain kohtaa kulje. Rupes akka vollottamaan, mutta en kadu kyllä vähääkään. Minä en jumalauta rupea työssäni kärsimään jokun ä m m ä n jotain toista kohtaa tunteman vihanpidon takia.

Meillä myös hieman vastaava tilanne töissä. Eräs akka meni kiimoissaan jakamaan persettään eräälle miestyöntekijälle ja kun mies ei lopulta halunnutkaan vakavampaa, niin akka suuttui niin, ettei puhu miehelle enää edes työasioista. Siitä kärsii koko työyhteisö. No, tuo akka tulee saamaan monoa todennäköisesti kesän jälkeen yt-neuvotteluiden kautta. Henkilökohtaisten kaunojen ei kuulu vaikuttaa työyhteisöön.

Ei vaikuta. On oikein että kaksi liian erilaista pysyy kaukana toisistaan ja välttelee uusia riitoja. Ei haluta enempää draamaa. Väkisin sopiminen ei ratkaise asiaa. Ehkä toinen oli se hyökkääjä ja näykkijä, tai sitten se vaan tapahtui. Pienessä työpaikassa se voisi olla hankalaa, ehkä isommassa helpompaa. Työsähköposti auttaa jos on pakko viestiä, viestit voi välittää joku toinenkin.

Ei saisi, mutta kukaan ei ole mikään superihminen, joka pystyy tunteettomasti raatamaan. Työt voi tehdä asiallisesti, mutta kyllä eripura näkyy.

Eivät saisi, mutta ei sille aina mitään voikaan.

Etenkin jos ei suostut kiusattavaksi, vaan pistää aikansa vastaan. Jos kukaan esimiehistä ei puutu, niin sitten saikkua. Ei mun tarvii kenenkään kiusattavana käydä.

Mä kerkesin olla lähes puoli vuotta sairaslomalla ennenkuin työnantaja oikeasti kiinnostui, mistä kiikastaa.

Sitten asiaa alettiin käsittelemään työpsykologin kanssa. Pikku hiljaa niihin istuntoihin liittyi enemmän sakkia samasta syystä.

Tyyppi sai ohjeet työpaikkakäyttäytymiseen. Kaksi varotusta ja loppujen lopuksi potkut.

Nyt on hyvä ja innostava ilmapiiri.

Saa vaikuttaa.

Työpaikalla ei henkilökohtaisia riitoja riidellä eikä mykkäkoulua pidetä. Meitä muita ei kiinnosta tippaakaan seurata kahden niskojaan nakkelevan työntekijän kiukuttelua. Pilaavat muiden työpäivän. Jotkut riitelevät jopa asiakkaiden aikana.

Esimiehen tehtävä on puuttua tilanteeseen ja todeta ääneen, ettei moinen vetele. Työpaikka ei ole lastentarha. Eikä esimies ja muut työntekijät ole terapeutteja. Ammatillisuus. Jos on asiaa, ne hoidetaan asiallisesti. 

'Ei yhtäkkiä tule mieleen muita kuin sote-ala, jossa tällaista lapsellisuutta harjoitettaisiin.