Miksi sinä erosit puolisostasi?
Minä nuorena ja tyhmänä luulin, että joku on vieressä oltava. Melko pian tajusin, että en rakasta. Ajattelin, että kestettävä on ja sinnittelin monet vuodet. Mies alkoi viihtyä alkon parissa ja minä rakastuin maailman ihanimpaan mieheen. Sittenkin vielä yritin kestää lasten ja suvun ja ties minkä takia, mutta viimein erosin ja aloitin uuden elämän sen ihanan miehen kanssa. Toivottavasti kukaan muu ei niin pitkän kaavan mukaan etene. Miksi sinä erosit? Loppuiko rakkaus ja jos niin miten? Oliko kuitenkin aluksi rakkautta? Tuliko kuvioihin päihteet, väkivalta?
Kommentit (41)
Kevään tullen alkoi kiihoittamaan kaikki timmit miehet ja oma löysäpaska mies rupesi kuvottamaan. Sitten lähdin baanalle mekon kanssa ilman pikkuhousuja.
Pari viikkoa sen jälkeen erottiin.
N
Löysi paljon kivoja tätejä, lopuksi en enää jaksanut.
Vieläkin kyllä ihmettelen, miksi joku jopa 20v. innostui hänestä.
Liian erilaiset arvot. Mies on materialisti, minä minimalisti. Mies viettää mieluiten aikaa sisällä pelien ja sarjojen parissa, ja minä taas ulkona. Miehen idea rentouttavasta lomasta oli etelässä rannalla makaaminen, minä olisin halunnut mennä telttailemaan pohjoiseen.
Suhde olisi varmaan toiminut muuten, mutta emme saaneet ikinä kunnollista kompromissia aikaiseksi esimerkiksi lomien kanssa. Ajauduimme sitten erilleen pikku hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, en minä eronnut puolistani.
Aviomieheni rakastui, peruuttamattomasti, toiseen naiseen.
Ei siinä ollut tehtävissä enää yhtään mitään.
Kuka tietääm miksi näin kävi? Siihen ei olemassa yhtäkään ainota, oikeaa vastausta.
Näin vain toisinaan käy.
Mies kuitenkin otti täyden vastuuden tilanteesta.
Meillä on yksi lapsi, ja yhteishuoltajuus.Ex-mieheni maksaaa mielellään kaikki lapsen harrastuskulut, ja ottaa aina mukaan lapsen mukaan, myös ulkomaan matkoille, uuden kumppaninsa kanssa.
Välimme ovat asialliset ja jopa mukavat, kun olemme yhteydessä ainoaa poikaamme koskevissa asioissa.
Itsekin olen löytänyt uuden kumppanin kaksi ja puoli vuotta eromme jälkeen.
Sellaista tämä elämä on.
Toisin kuin monet ihmiset otaksuu, niin mikään tässä elämässä ei ole ikuista.Ei avioliitto, eikä se, että saat pitää kaikkein läheisimmät ihmiset lähelläsi, heidän vanhuutensa ja omaan vanhuutensi asti.
Joten olipa Jumalaa olemassa tai ei, niin se on kohtalo, sattuma, joka saattaa vaikkapa auto-onnettomuudessa, työtapaturmassam tai syöpä tai syvä rakastuminen toiseen henkilöön, riistää kenen tahansa ihmisen joka päiväisen onnen. Noin vaan yhtä-äkkiä, kokonaan pois.
Menneisyyteen. Historiaan.
Rakastuminen toiseen pitkässä suhteessa ei ole sattumaa. Se on harkittu ja suunnitelmallinen teko jolla tietoisesti ja tahallaan loukataan toista ihmistä. Muut mainitsemasi asiat ovat ennemmän sattumaa.
Mies petti, valehteli kaikesta kaiken aikaa, muuttui väkivaltaiseksi enkä enää jaksanut kuunnella loputtomia muutos puheita vailla merkitystä.
En ole vielä lopettanut reilu puolen vuoden suhdetta, mutta ihan pian edessä. Tässä syyt:
- Helmikuun jälkeen ei ole kertaakaan huomioinut minua (ei enää pussaa tai halaa yllättäen, ei mitään sinne päinkään)
- Puhumattomuus _kaikesta_
- Nipottaa ruosta. (miten paljon tuli ostettua ruokaa ja miten siihen paloi rahaa)
Totuus, että suurin osa hänen "ruoka"rahasta menee kaljaan
- Juo / tissuttelee joka viikonloppu
- Ei kiitä eikä arvosta, jos teen häntä varten ruokaa tai yllätän hänet ostamalla hänen lempi karkkeja
- Siivous hullu. esimerkki: Teen ruokaa ja koko ruoan laitto on kesken, niin tunkee väliin luutun kanssa pyyhkimään tasoja. Tämä toistuu aina.
- Imuroi vähintään kolme kertaa päivässä.
- Ainoat asiat joista hän jaksaa puhua on harrastuksensa; kalastus, veneily ja retkeily
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä lopettanut reilu puolen vuoden suhdetta, mutta ihan pian edessä. Tässä syyt:
- Helmikuun jälkeen ei ole kertaakaan huomioinut minua (ei enää pussaa tai halaa yllättäen, ei mitään sinne päinkään)
- Puhumattomuus _kaikesta_
- Nipottaa ruosta. (miten paljon tuli ostettua ruokaa ja miten siihen paloi rahaa)
Totuus, että suurin osa hänen "ruoka"rahasta menee kaljaan
- Juo / tissuttelee joka viikonloppu
- Ei kiitä eikä arvosta, jos teen häntä varten ruokaa tai yllätän hänet ostamalla hänen lempi karkkeja
- Siivous hullu. esimerkki: Teen ruokaa ja koko ruoan laitto on kesken, niin tunkee väliin luutun kanssa pyyhkimään tasoja. Tämä toistuu aina.
- Imuroi vähintään kolme kertaa päivässä.
- Ainoat asiat joista hän jaksaa puhua on harrastuksensa; kalastus, veneily ja retkeily
Sanna Marinhan kertoi imuroimansa maanisesti.
Vierailija kirjoitti:
Villit vuodet paljastui vasta myöhemmin.
Saman tien ero.
Vähän samanlainen kokemus.
Yritti ansoittaa, onneksi ei ollut vielä lapsia.
Rakkaus loppui kun seksi loppui. En pystynyt enää naisena seksittömään elämään
Lyhyesti: hän ei aikuistunut ikinä. Oli lapsena omiensa joukossa. Väisti kasvatusvastuut, oma elämä kavereineen nousi ykköseksi. Ja mistään asiasta ei voinut puhua. Yhteisinä asioina vain asuntolaina.
Kävi ilmi, että miehelläni oli salasuhde ystäväni kanssa, jonka olin tuntenut 19-vuotta. Mieheni ja ystäväni mies olivat myös hyviä ystäviä.
Olimme mieheni kanssa yhdessä 10-vuotta.
Selvisin sairausloman, hyvän työterveyden ja eroryhmän avulla.
Tuplapetos kirjoitti:
Kävi ilmi, että miehelläni oli salasuhde ystäväni kanssa, jonka olin tuntenut 19-vuotta. Mieheni ja ystäväni mies olivat myös hyviä ystäviä.
Olimme mieheni kanssa yhdessä 10-vuotta.Selvisin sairausloman, hyvän työterveyden ja eroryhmän avulla.
Hyvä että selvisit .
Jotkut todella pimeät tyypit kutsuisivat tuon tyyppistä kuviota maailman kauneimmaksi erotarinaksi mutta jätetään sellaiset kihisemään omaa häpeällisyyttään ihmisenä.
Mies alkoholisoitui, kun odotin toista lastamme. Liian pitkään katselin sormien välistä miehen touhuja ja yritin vain pitää perheen kasassa. Sitten, kun mies lähti ryyppäämään vaikka tiesi, että olen seuraavana päivänä töissä ja hänen on vahdittava lapsia, tajusin että nyt on pakko erota. Samaisella reissulla tuli vasta kuudelta aamulla umpihumalassa kotiin ja kertoi muhinoineensa jonkun toisen naisen kanssa yökerhossa. Kun vain kuuntelin hiljaa, mies oikein kehui miten on mukavaa, etten suutu hänelle mistään. Eroaikeeni tulivat hänelle kumma kyllä yllätyksenä. :D Nyt olen oikein onnellinen yksinhuoltaja ilman alkoholistimiestä.
Tulin suunnitellusti raskaaksi, mutta mies taantui ihan lapseksi. Raskausaika ja vauvavuosi meni katsellessa miehen lonkeron lipitystä ja videopelien pelaamista. Hoidin kaiken yksin.
Viimeinen niitti oli, kun anoppi kehtasi sanoa, että minun pitäisi ymmärtää kun pojallaan on niin raskasta töitten ja isäksi tulon takia. Mies, jolla on normaali päivätyö eikä tarvinnut heräillä vauvan kanssa öisin, viikonloppuisin sai nukkua niin kauan kun nukuttaa, ja hirveä kitinä jos kerran viikkoon joutui pari tuntia olemaan oman lapsensa kanssa...
Miehen puolelta rakkaus loppui ja hän halusi erota. Jälkikäteen ajateltuna toki itsekin olen sitä mieltä, että parempi näin (suhteessa oli paljon asioita vialla, vaikka niitä ei tajunnutkaan ennen kuin katsoi asiaa kauempaa).
Lihosi ihan sikana. Tää on raatorehellistä, mutta ei enää panettanut. Joka kerta alkoi olla velvollisuudesta. Ja sit sain jonkun ihme fetissinkin vielä ja nainen ei ollut yhtään siinä mukana. Inhosi sitä. Kyllä se sitten oli että parempi kun ei jatketa.
Akka lopetti työnteon ku ei saanut kunnalta vakivirkaa, kutsui itseään elätiksi. Meillä kävi siivooja, vaikkei käynyt töissä. Työns omia ja toisten rahoja peliautomaattiin. Rupes hoardaamaan ja shoppaili kaikkea tyhmää vaikka rahat tiukilla. Asuntoautoakaan ei saanut vuokrata, että olis saatu rahaa. Ilmeisesti petti huolella. Sotki mun firman raha-asiat. Heitin pihalle ja otin ison asuntolainan hoitaakseni. Sai sit kunnan vuokra-asunnostakin häädön kolmessa kuukaudessa. Kehui yhteiselle tutulle pokaavansa netistä vain varattuja yhessä kohtaa. Löys sit netistä itelleen vanhan ukon elättäjäks, ettei ihan kadulle joutunut. Ei jäänyt ikävä. Vian ei tartte olla iso kun se päässä ja elämänhallinta menee. Liian kauan kattelin.
Koska miehellä oli sivusuhde, josta hän sanoi, ettei luovu. Eli en halunnut jäädä jalkavaimoksi.
F60.8 (narsistinen persoonallisuushäiriö) & F60.3 (epävakaa personallisuus). Luin itse nämä diagnoosit exäni työkyvyttömyyseläkepäätöksestä ennen naimisiinmenoa, ja silti kuvittelin hanskaavani homman. No en hanskannut. Onneksi kaikki on ohi, ja selvisin kuuden vuoden suhteesta kohtalaisen vähin vaurioin.
N46
Up