Lue keskustelun säännöt.
Minkä takia minä olen ns. konfliktitilanteissa AINA altavastaajana?
18.05.2023 |
Kaksi esimerkkiä tosi elämästä:
Puolison sisar oli kertonut oman puolisonsa serkulle minun adoptiotaustastani. Käly oli kertonut, että olen adoptoitu ja että minulta voi kysyä adoptioprosessin kulusta, ja oli luvannut että voin olla vähän kuin kokemus asiantuntija heille tästä aiheesta. Tämä pariskunta oli siis aloittamassa adoptioprosessia.
Kieltäydyin kunniasta ja sanoin, että asia on henkilökohtainen enkä halua siitä puhua ihan kenen kanssa tahansa. Käly suuttui, miehen vanhemmat ja jopa oma mieheni asettui hänen puolelleen. Se, että asia on minulle henkilökohtainen, käännettiin minua vastaan. Minun takiani käly oli nyt hankalassa asemassa jne. Kukaan, ei siis kukaan osoittanut myötätuntoa minulle.
Asia on nyt muutaman vuoden jälkeen vaiettu kuoliaaksi, mutta edelleen itse joskus mietin että mitä minä tein väärin?
Toinen hyvä esimerkki on kun nuorena naisena olin yökerhossa työkavereiden kanssa. Sattumalta samassa yökerhossa oli silloisen hyvän ystäväni aviomies. Hän lähestyi minua yhdessä kohtaa iltaa ja halusi tarjota juoman. Tyhmänä otin sen vastaan. Sen jälkeen hän ehdotteli, että menisimme samalla taksilla minun luokseni jatkamaan iltaa.
Kieltäydyin, poistuin paikalta ja jatkoin työkavereiden kanssa iltaa. Aamulla heräsin siihen, että puhelimeni oli soinut kymmeniä kertoja ja viestejä oli tullut paljon. Ystäväni mies oli tullut ilmeisesti katumapäälle ja kertonut tarinan, jossa minä olisin ehdotellut hänelle. Ystäväni, ja kaksi muuta naispuoleista ystävääni uskoivat tätä miestä ja kääntyivät kaikki minua vastaan. Välimme menivät siinä. Kaikki olivat sitä mieltä, että koska minä olin iloinen ja hymyilevä miesten seurassa, olin panosti tehnyt jotain.
Minä menetin kolme ystävää yhden valehtelevan miehen vuoksi. Enkä enää koskaan ole ollut ulospäin suuntautuva ja iloinen oma itseni varatun miehen seurassa.
Kommentit (28)
En lähtisi tuon perusteella pelkästään tekemään autismidiagnoosia itselleni.
Omalta kohdalta veikkaan että vaikutan niin kiltiltä ja mukautuvalta, että ihmiset luulevat voivansa kävellä ylitseni miten huvittaa. Minua nimiteltiin nuorempana usein kiltiksi tytöksi. Miehet, joiden kanssa olen seurustellut, kehuvat aina miten rauhallinen olen ja miten helppoa kanssani on tulla toimeen. Sen jälkeen yrittävät jyrätä minut.
Leffoissa kiltti ihminen menettää hermonsa lopulta, pitää jämäkän puheenvuoron ja sen jälkeen kaikki pelkäävät häntä. Oikeassa elämässä ei mene niin. Kun joku on kerran luokiteltu kiltiksi ja mukautuvaksi, se luokitus pystyy. Kun pidän puoleni, ihmiset ällistyvät hetkeksi ja sitten melko pian yrittävät taas kävellä ylitseni.
On varmasti yllätys monelle, miten vahvat mielipiteet ja ehdottomat rajat kiltillä tytöllä voi olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sun vika todellakaan. Ihmiset esittivät sinulle kohtuuttomia vaatimuksia, eivät jättäneet rauhaan. Miksi miehesi kääntyi sinua vastaan, pitäisi olla puolellasi? Ne 3 "ystävää" joutivat mennäkin, kuka nainen nyt uskoo jotain ystävän aviomiestä automaattisesti, joka valehtelee. Älä etsi itsestäsi mitään autistisia piirteitä muiden ihmisten tekemisten perusteella. Muillekin on tapahtunut näitä ja paljon, ehkä niillä toisilla on joku vika logiikassa tai se autismi. Kaikki eivät vain kerro kun heitä on syytelty turhaan, paitsi jos joku kirjoittaa kirjan aiheesta tms.
Kuulostaa minun sukulaisiltani. Lapsena ja nuorena mietin mikä minussa on vikana, kun kommunikointi sukulaisteni kanssa meni aina tavalla tai toisella pieleen. Hyvin samanlaisia kokemuksia kuin ap:lla: olin kovin kiltti, mutta aina jouduin vääntämään rautalangasta ihan yksinkertaisia asioita ja olin ulkopuolinen.
Aikuisena ymmärsin, että sukulaiseni ovat hyvin yksinkertaisia ja kouluttamattomia ihmisiä, joille ihan tavalliset luonnonilmiötkin olivat liian vaikeita käsittää. Sattumalta minutkin on adoptoitu ihan vauvana.
Jokaisella on oma sisäsyntyinen tapansa sanattomaan viestintään. Tämä määrää paljon. Jos keskenään kommunikoi kaksi hlöä jotka ovat "epäsopivia" homma voi mennä pieleen. Itsellä suku oli täysin erilaista kuin minä jossain vaiheessa suhteet katkesivat kun kommunikaatio ei vaan toiminut.
Vierailija kirjoitti:
Jokaisella on oma sisäsyntyinen tapansa sanattomaan viestintään. Tämä määrää paljon. Jos keskenään kommunikoi kaksi hlöä jotka ovat "epäsopivia" homma voi mennä pieleen. Itsellä suku oli täysin erilaista kuin minä jossain vaiheessa suhteet katkesivat kun kommunikaatio ei vaan toiminut.
Lisään vielä: koska olin erilainen, en päässyt mukaan sisäpiirin juttuihin. Jossain sukujuhlissa joku serkku tulee kysymään jostain asiasta epäselvästi viitaten johonkin mikä minun olisi ilmeisesti pitänyt tietää. Mää vaan ihmeissäni että mitä tarkoitat, voisitko täsmentää. Serkku meni ihan puihin ,jäi seisomaan haavi auki ja häipyi kun yritin uudelleen keskustella. Valitettavasti minua ei ole adoptoitu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse oli ap:n mukaan adoptioprosessista ei adoptiosta. Mun mielestä myös voisi kertoa ihan hyvin itse prosessista, ei siinä kysytty mitään henkilökohtaista kokemusta.
Ihan sama kun joku pyytäisi lapsetonta kertomaan synnytysprosessista ihan sillä perusteella, että jokuhan hänetkin on synnyttänyt.
Tai kun toimittaja menee lähipubiin kysymään millaista alkoholipolitiikan pitäis olla.
Altavastaajalla ei ole yleensä valtaa niihin asioihin joista puhutaan. Siksi on altavastaajan rooli tai asema.
Ihan sama kun joku pyytäisi lapsetonta kertomaan synnytysprosessista ihan sillä perusteella, että jokuhan hänetkin on synnyttänyt.