Lue keskustelun säännöt.
Minkä takia minä olen ns. konfliktitilanteissa AINA altavastaajana?
18.05.2023 |
Kaksi esimerkkiä tosi elämästä:
Puolison sisar oli kertonut oman puolisonsa serkulle minun adoptiotaustastani. Käly oli kertonut, että olen adoptoitu ja että minulta voi kysyä adoptioprosessin kulusta, ja oli luvannut että voin olla vähän kuin kokemus asiantuntija heille tästä aiheesta. Tämä pariskunta oli siis aloittamassa adoptioprosessia.
Kieltäydyin kunniasta ja sanoin, että asia on henkilökohtainen enkä halua siitä puhua ihan kenen kanssa tahansa. Käly suuttui, miehen vanhemmat ja jopa oma mieheni asettui hänen puolelleen. Se, että asia on minulle henkilökohtainen, käännettiin minua vastaan. Minun takiani käly oli nyt hankalassa asemassa jne. Kukaan, ei siis kukaan osoittanut myötätuntoa minulle.
Asia on nyt muutaman vuoden jälkeen vaiettu kuoliaaksi, mutta edelleen itse joskus mietin että mitä minä tein väärin?
Toinen hyvä esimerkki on kun nuorena naisena olin yökerhossa työkavereiden kanssa. Sattumalta samassa yökerhossa oli silloisen hyvän ystäväni aviomies. Hän lähestyi minua yhdessä kohtaa iltaa ja halusi tarjota juoman. Tyhmänä otin sen vastaan. Sen jälkeen hän ehdotteli, että menisimme samalla taksilla minun luokseni jatkamaan iltaa.
Kieltäydyin, poistuin paikalta ja jatkoin työkavereiden kanssa iltaa. Aamulla heräsin siihen, että puhelimeni oli soinut kymmeniä kertoja ja viestejä oli tullut paljon. Ystäväni mies oli tullut ilmeisesti katumapäälle ja kertonut tarinan, jossa minä olisin ehdotellut hänelle. Ystäväni, ja kaksi muuta naispuoleista ystävääni uskoivat tätä miestä ja kääntyivät kaikki minua vastaan. Välimme menivät siinä. Kaikki olivat sitä mieltä, että koska minä olin iloinen ja hymyilevä miesten seurassa, olin panosti tehnyt jotain.
Minä menetin kolme ystävää yhden valehtelevan miehen vuoksi. Enkä enää koskaan ole ollut ulospäin suuntautuva ja iloinen oma itseni varatun miehen seurassa.
Kommentit (28)
Olet sekopäisten ihmisten seurassa. Siitä tuo johtuu.
Omista rajoistaan kiinni pitäminen auttaa, mutta ei välttämättä ratkaise ongelmaa koska sairaat ihmiset eivät kunnioita niitä eikä sinuakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ja tätä tapahtuu silloin tällöin. Ei noin isoja juttuja, mutta sellaisia että puolustan itseäni, kieltäydyn vaikka tekemästä kakkua (true story, kun en äitiyslomalla ollessani halunnut leipoa miehen isälle kakkua vaikka "minulla ei ole muuta kuin aikaa") tai pitäydyn kohteliaasti mielipiteessäni.
Olen alknaut miettiä, onko minussa ehkä autistisia piirteitä tai jotain, mikä herättää muissa niin paljon ärtymystä. En koskaan jankkaa mitään, en tuo ilmi jyrkästi mitään "totuutta". Tuntuu että ärsytän ihmisiä ja että toisille tulee tarve näyttää minulle minun paikkani heidän silmissään.
Työelämässä jostain syystä pärjään, joskaan minulla ei ole enää mitenkään läheisiä työkavereita kuten oli nuorena. Ap
Voi että samaistun tähän! Lähipiirini on täynnä ihan umpioutoa porukkaa ja työpaikalla taas nautin arvostusta. Eli enpä usko että sullakaan on mitään autistisia tai muitakaan outoja piirteitä, se on se lähipiiri joka on kummallinen.
Jos sulla oikeesti on autismin kirjon piirteitä, sun kohteliaasti muotoiltu "ei" saattaa kuulostaa muille myöntymiseltä. Ja toisinpäin. Mulla niitä piirteitä on ja pyrkimys kohteliaisuuteen ja konfliktien välttämiseen tuottaa tilanteita, joissa oon nenttitulkittuna suostunu asioihin, joista olen kieltäytynyt. Sen(kin) takia suosin enemmän kirjallista kuin verbaalista kommunikointia erityisesti nenttioletettavien kanssa.
Ehkä kuulostat liian ehdottomalta. Käytätkö ilmauksua "en todellakaan", "joo, ei käy"... Kannattaa jättää se kielto roikkumaan ilmaan tyyliin "katsotaan myöhemmin", "ehkä joo" tai jatkaa lausetta vastaehdotuksella "joo, noin voisi tehdä vai pitäisikö harkita...."
Liian lyhyet toteamukset helposti ärsyttää, neuvotteleva tyyli ei.
Sulla lähipiiri käyttäytyy tosi törkeästi. Mulla oli sama tilanne enne kuin opettelin vastaamaan "assertiivisesti" eli jämäkästi. Sen jälkeen ihmeteltiin "mikä siihen on nyt mennyt". Onneksi en ole enää tekemisissä heidän kanssaan. Jämäkät vastaukset tehoaa normaaleille ihmisille. Et sinä ole autistinen etkä mitenkään epänormaali , sinusta yritetään tehdä sellainen. Googlaa "kaasuvalotus".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi törkeetä, esityisesti toi kakun leipomiseen pakottaminen sun äitiysvapaalla. Leipokoot äijä ite kakkunsa. Kunmallista ja sovinistista porukkaa sun lähipiiri. Hyvä ettet suostu kynnysmatoksi!
Vierailija kirjoitti:
Ehkä kuulostat liian ehdottomalta. Käytätkö ilmauksua "en todellakaan", "joo, ei käy"... Kannattaa jättää se kielto roikkumaan ilmaan tyyliin "katsotaan myöhemmin", "ehkä joo" tai jatkaa lausetta vastaehdotuksella "joo, noin voisi tehdä vai pitäisikö harkita...."
Liian lyhyet toteamukset helposti ärsyttää, neuvotteleva tyyli ei.
Todellakaan ei näin! Jos erehtyy vastaamaan "katsotaan myöhemmin" tai "ehkä joo", niin osa ihmisistä ottaa sen myöntymisenä ja alkaa sitten valittaa, että johan sinä lupasit. Kieltäytyminen pitää tehdä napakasti, muuten huomaa olevansa tekemässä jotain sellaista, mitä ei luvannut eikä halunnut tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa siltä, että olet tekemisissä rajattomien ihmisten kanssa, jotka olettavat sinun sulattavan mitä tahansa. Et ole autistinen vaan lähipiirisi on törkerösti käyttäytyvää ja kuvittelevat, että jyräämällä saavat tahtonsa läpi. Rajojen asettaminen välillä tiukastikin on paikallaan.
Tiedän kokemuksesta sillä olen vuosia kohdannut tätä mikset suostu ja, jos tarpeeksi kauan painostetaan, niin varmasti suostut-kohtelua. Pakollakin jossakin vaiheessa palaa käämi ja Ei tulee ulos voimalla, joka nähdään omituisena tai autistisena. Kysehän ei ole kummastakaan vaan siitä, että rajat ylitetään liian monta kertaa ja kuvitellaan, että puolen vuoden välein toistettuna inttäminen ja painostus toisi erilaisen vastauksen, kuin vuosi, kaksi tai kolme aiemmin.
Pidä pintasi ap. läheisesi käyttävät sinua syntipukkina, joka et ole.
Ap, se mies pelkäsi, että kerrot vaimolleen ja iski ensin.
Adoptiosta olisin sinuna kertonut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap, se mies pelkäsi, että kerrot vaimolleen ja iski ensin.
Adoptiosta olisin sinuna kertonut.
Miksi toisen olisi pitänyt kertoa adoptiostaan? En tajua tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, se mies pelkäsi, että kerrot vaimolleen ja iski ensin.
Adoptiosta olisin sinuna kertonut.
Miksi toisen olisi pitänyt kertoa adoptiostaan? En tajua tätä.
Lisäksi, jos on itse lapsena adoptoitu, niin eihän silloin ole mikään "kokemusasiantuntija adoptioprosessissa". Korkeintaan tietää, miltä tuntuu olla adoptoitu, mutta ei siitäkään ole mikään velvollisuus tuntemattomille avautua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyse oli ap:n mukaan adoptioprosessista ei adoptiosta. Mun mielestä myös voisi kertoa ihan hyvin itse prosessista, ei siinä kysytty mitään henkilökohtaista kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Kyse oli ap:n mukaan adoptioprosessista ei adoptiosta. Mun mielestä myös voisi kertoa ihan hyvin itse prosessista, ei siinä kysytty mitään henkilökohtaista kokemusta.
Millä logiikalla lapsena adoptoitu olisi varsinaisessa adoptioprosessissa, paperityöt jne, asiantuntijana? Eihän _lapsi_ tiedä sellaisista mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyse oli ap:n mukaan adoptioprosessista ei adoptiosta. Mun mielestä myös voisi kertoa ihan hyvin itse prosessista, ei siinä kysytty mitään henkilökohtaista kokemusta.
Mitä ihmettä adoptoitu lapsi itse tietää adoptioprosessista.
Vierailija kirjoitti:
Tosi törkeetä, esityisesti toi kakun leipomiseen pakottaminen sun äitiysvapaalla. Leipokoot äijä ite kakkunsa. Kunmallista ja sovinistista porukkaa sun lähipiiri. Hyvä ettet suostu kynnysmatoksi!
Kakun leipominen hermostutti eniten? Tuossa oli monta muuta huomattavasti törkeämpää vääntöä, kuin kakku.
-ohis
Ap, vaikutat asialliselta ja fiksulta tyypiltä, mutta lähipiirissäsi on paljon epäkypsää ja rajatonta, jopa manipulatiivista, käyttäytymistä. Olet kuin ainoa terveen järjen saareke siinä lapsiaikuisten draaman ristiaallokossa. Jatka vaan samaan malliin, olet mahtava!
T. saman kokenut
Komppaan edellisiä, ei sinussa ole vikaa. Kuvailemasi ihmiset sen sijaan vaikuttavat aika kauheilta ja oudoilta.
Vastaan aloittajalle, vaikka tämä taitaa lainata viestiä jota en ole edes lukenut!
Yleensä altavastaajaksi päätyy jos ei pääse itse esittämään omaa versiotaan tapahtumien kulusta.
Toisaalta, jos pääseekin esittelemään oman versionsa, altavastaajaksi päätyy ellei ymmärrä kommunikoinnin dynamiikkaa. Eli, ongelma on se että ihmiset yleensä uskovat ja pitävät totena sitä minkä kuulevat ensimmäisenä. Tämä pätee niin "uutisiin" (siis valeuutisiin) tiedonantoihin (esim lakikiistassa tms.) tai tällä tavalla toisesta ihmisestä valehtelemiseen.
Altavastaaja voi ryömiä yltävastaajaksi, jos hän ymmärtää ja pystyy selittämään muita syyttelemättä niille muille että he uskovat ensimmäistä kertojaa, mutta eivät ymmärrä että ensimmäinen kertoja saattaakin valehdella.
Toinen on se että altavastajan täytyy osata olla nopea reagoimaan kun kuulee että hänestä on valehdeltu, niin että kun muut alkavat selittämään tai huutamaan, syyttelemään tai välttelemään altavastaajaa, hän pystyy ottamaan tilanteen (siis äänen) haltuun, niin etteivät muut hallitse häntä.
Mutta, altavastaaja ei saa koskaan suuttua heille, eikä syyttää niitä jotka ovat uskoneet valehtelijaa.
Suosittelen aloittajalle lähipiirin vaihtoa.
Ja tätä tapahtuu silloin tällöin. Ei noin isoja juttuja, mutta sellaisia että puolustan itseäni, kieltäydyn vaikka tekemästä kakkua (true story, kun en äitiyslomalla ollessani halunnut leipoa miehen isälle kakkua vaikka "minulla ei ole muuta kuin aikaa") tai pitäydyn kohteliaasti mielipiteessäni.
Olen alknaut miettiä, onko minussa ehkä autistisia piirteitä tai jotain, mikä herättää muissa niin paljon ärtymystä. En koskaan jankkaa mitään, en tuo ilmi jyrkästi mitään "totuutta". Tuntuu että ärsytän ihmisiä ja että toisille tulee tarve näyttää minulle minun paikkani heidän silmissään.
Työelämässä jostain syystä pärjään, joskaan minulla ei ole enää mitenkään läheisiä työkavereita kuten oli nuorena. Ap