Miksi äitien väsymykseen ei anneta MITÄÄN apua?
Haluaisin tietää syyn siihen, miksi äidit ei saa väsymykseensä mistään mitään konkreettista apua. Kun kertoo väsymyksestään vaikka neuvolassa tms palvelussa, niin ainoa mitä siitä seuraa on joko ei mitään tai sosionomi tms perhetyöntekijä istumaan sohvalle ja tarkkailemaan tai lastensuojeluilmoitus ja sosiaalityöntekijä tekemään selvitystä ja tarkkailemaan. Tarkkailun tulos voi olla, että kaikki on riittävän hyvin ja asiakkuus lopetetaan. Tai että se sosionomi neuvoo uupunutta ja unen puutteesta kärsivää äitiä, että päivässä täytyy olla viisi ateriaa ja pöytätasot täytyy pyyhkiä joka päivä, ihan kuin näitä ei äiti jo tietäisi ja olisi ennestään toteuttanut, todellakin on.
Mutta unen puutteeseen ei saa mitään apua. Kukaan ei auta niin, että olisi vauvan tai lasten kanssa pari tuntia, jotta äiti saa nukkua tai vain olla yksin hetken. Kukaan ei tule kaveriksi siivoamaan kotia, jos äidin voimat ei siihen uupumuksen vuoksi yksin riitä. Mitään konkreettista apua ei saa yhtään mistään.
Kaikilla ei ole isovanhempia auttamassa. Kaikilla ei ole rahaa palkata lastenhoitajaa tai siivoojaa.
Konkreettinen apu uupumukseen ja väsymykseen estäisi ennalta valtavan määrän pahemmin kriisiytyneitä ja oikeasti lastensuojelua vaativia tilanteita. Ja tulisi yhteiskunnalle valtavan paljon halvemmaksi.
Miksi sitä ei haluta antaa?
Kommentit (2829)
Vierailija kirjoitti:
Opeta se kersas nukkumaan öisin. Nyky äideiltä puuttuu tervettä maalaisjärkeä, eikä siksi osata yhtään mitään. Miten luulette, että ennen vanhaan äidit jaksoi ne kaikki 10 tenavaa? Siten, että ne mukulat nukku öisin, ja niin myös äidit.
Lapsissa on isoja eroja. Tuttava sai ensin hyvin yönsä nukkuvan vauvan, mutta seuraava vauva olikin sitten ihan toisenlainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äidit voi kysyä asiaa puolisoiltaan ja läheisiltään.
Eli jos ei ole läheisiä ja puolisoa auttamassa niin oma syy ja sietääkin kärsiä vai?
Juu, niin sietää. Kukaan ei pakota naarasta porsimaan
Ai oa syy on kapitalismi. Onneksi emme elä kommunistivaltiossa jossa olisi puutetta ja kurjuutta. Yksinhuoltajana voin sanoa ; vaikka olisi isovanhemmat auttajina, perheen harmonia voi pettää jos läheiset tekee lastensuojeluilmpitulsen. Siinä menettää itseisarvon kun ollaan yhteydessä sossuun sellaisista asioosta joilla ei ole merkutystä, asiat jotka eivät ole aiheittaneet mitään ongelmaa perheessä. Mutta , läheiseni halusi päteä virheilläni. Romahdin viiveellä kolmen vuoden prässistä, en kestänyt syyttelyä, en kestänyt sosiaalitoimiston tätejä jotka kävivät luonani katsomassa mitä perheelleni kuuluu. Olen katkera kaikesta tästä mitä minulle tehtiin, koska läheiseni ei koskaan nähnyt etävanhemmassani mitään vikaa, hän olisi omalla toiminnallaan pystynyt auttamaan monessa asiassa. Etävanhemman oli tehtävä pelkkää kiusaa, ta oitteena nitistää minut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä alkaa jo synnärillä.kun hoitajat eivät voi voi katsoa vauvaa edes sen aikaa,että äiti pääsee suihkuun. Mutta mielellään kyllä huudetaan ja moitetaan ,ku löydetään se vuorokaude vanha vauva pyyhkeen päältä lattialta,että äiti voi pestä verisen tikatun toosansa (vauvaa ei uskalla ottaa mukaan suihkuun kun heikottaa). Lisämaitoa pantataan ja sitten syyllistetään äitiä,kun vauva huutaa nälkää.
Sitten tämä univelkainen,kipeä äit lähetetään kotiin vauvansa kanssa.
Siis miksi se isä ei katso vauvaa sillä välillä, kun äiti käy suihkussa?
Täällä huudetaan kaikkia muita apuun paitsi sitä isää, jonka pitäisi huolehtia omasta lapsestaan ja lapsen äidistä.
Anteeksi nyt, mutta mitä ihmeen katsomista siinä vauv
Tuli tästä muisto mieleen. Kesken suihkun piti aina katkaista vesi, koska kuulin miten vauva itkee. Kylpyhuoneen ovenrakoon kuuntelemaan ja mitään ei kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä alkaa jo synnärillä.kun hoitajat eivät voi voi katsoa vauvaa edes sen aikaa,että äiti pääsee suihkuun. Mutta mielellään kyllä huudetaan ja moitetaan ,ku löydetään se vuorokaude vanha vauva pyyhkeen päältä lattialta,että äiti voi pestä verisen tikatun toosansa (vauvaa ei uskalla ottaa mukaan suihkuun kun heikottaa). Lisämaitoa pantataan ja sitten syyllistetään äitiä,kun vauva huutaa nälkää.
Sitten tämä univelkainen,kipeä äit lähetetään kotiin vauvansa kanssa.
Eikö vauvoille ole sänkyjäkään enää synnärillä?
Jos tuo on totta, niin kyllä on sekopäisekzi muuttunut touhu.
Olin itse aikoinaan sektion jälkeen ihan tööt ja onneksi saatiin perhehuone, jossa puoliso sitten hoiti vauva. Silloin oli vielä vauvalle oma sänky.
En tiedä, eikä kukaan vastaa. Tuttu sai vauvan pari vuotta sitten ja vaatteita ei ollut vauvoille!
Mun nuorin lapsi on 16v ja myös sektiolla syntyi. Mies oli paljon sairaalassa ja hoiti vauvaa, vaikka ei ollut perhehuonetta. Kun olin yksin niin pidin vauvan vieressä, niin ei tarvinnut nousta sängystä.
jos mamma väsyy kotonamakaamisesta, niin ei se enää apua tarvitse. vaihtoon vaan.
Vauvat oli hoitajien kanssa huoneessa ja isät kävivät lasin läpi katsomassa niitä. Itse sain taistella, että hoitaja suostui ottamaan vauvan silmiä pyörittelen yöksi valvontaansa. Olin 20 tunnin synnytyksestä ja valvomisesta täysin loppu. En ole mikään pienestä valittaja.
Tuli tästä muisto mieleen. Kesken suihkun piti aina katkaista vesi, koska kuulin miten vauva itkee. Kylpyhuoneen ovenrakoon kuuntelemaan ja mitään ei kuulu.
- minulla päinvastainen muisto. Vauva todella huusi pinnasängyssä suihkun ajan ja rauhoittui vasta kun otin hänet syliin.
Mitkä muut perheenjäsenet?