Lue keskustelun säännöt.
Muistatteko aikaa, kun kaikki laitettiin samaan roskikseen?
16.05.2023 |
"Vien roskat" tarkoitti yhtä pussia.
Pullot vietiin kaupan sedälle, joka laski ne ja antoi korvauksen.
Kommentit (80)
Olen syntynyt 1990-luvun alkupuolella enkä kyllä muista aikaa jolloin mitään ei olisi kierrätetty. Kierrätys on toki monipuolistunut paljon mutta kyllä bio, paperi, lasi ja muut perusjutut on kierrätetty minun lapsuudessanikin. Muovin kierrätys on ainoa uudempi lisäys jonka muistan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on noin edelleen, yksi jäteastia tulee halvemmaksi. Vieressä on energiajätteille omansa, mutta ei sinne käytännössä tule yhtään mitään ja se tyhjennetään joka toinen kuukausi.
Sekajäte vain on se kaikkein kallein jätelaji... Ei ole kovin iso vaiva lajitella, kun lajittelee muovit, biot, lasit, metallit ja kartongit, sekajätettä jää aika minimaalisen vähän.
Ei ole muutakuin sekajäte, tku-tre-hki on varmaan toimiva jätehuolto ja sekin vain taloyhtiöissä asuville, kaikilla muilla vain yksi jäteasitia
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on noin edelleen, yksi jäteastia tulee halvemmaksi. Vieressä on energiajätteille omansa, mutta ei sinne käytännössä tule yhtään mitään ja se tyhjennetään joka toinen kuukausi.
Sekajäte vain on se kaikkein kallein jätelaji... Ei ole kovin iso vaiva lajitella, kun lajittelee muovit, biot, lasit, metallit ja kartongit, sekajätettä jää aika minimaalisen vähän.
Ei se lajittelu ole vaivalloista, vaan vaivalloista on se, mistä löytyy paikka niille kaikille. Kun kaapissa on tilaa vain yhdelle ämpärille, niin lajittelu muuttuu vaivalloiseksi.
Vierailija kirjoitti:
En vastusta kierrätystä itsessään, mutta siinäkin tuntuu välillä karkaavan mopo käsistä täysin. Monesti joutuu miettimään tarkoin, mitä jätettä nyt oikeasti kuuluu laittaa mihinkin astiaan. Muovikeräys on yksi tällainen, sillä muoviakin on niin paljon erilaisia vaihtoehtoja jotka pitäisi lajitella oikein. Mikä menee normaaliin kierrätykseen, mikä menee sekajätteeseen ja mikä pitää viedä omaan kierrätyspisteeseen?
Meidän pihalle on tulossa uudet ohjeistukset jo paperin keräyksellekkin, jossa paperit ja pahvit pitäisi lajitella erikseen. Eikä paperin kierrätykseen edes sovellu kaikki paperit vaan joitakin pitäisi lajitella energiajätteeksi. Kai täällä tulee olemaan seuraavan 10 vuoden sisällä sen 15 erilaista kierrätysastiaa ja lajittelu ulkoistetaan vallan kansalaisille, jäteauto vain käy tyhjäämässä astiat ja veloittaa hyvin mielin.
Itse olen ratkaissut tuon niin että heitän sekajätteeseen jos en ole varma (mutta olen kuitenkin varma siitä ettei kyse ole esim. ongelmajätteestä). Ikä ja terveys menee muuten kierrätysasioita pohtiessa. Ja siis tämän sanon ihmisenä joka kuitenkin aika paljon kierrättää ja tukee kierrätystä.
Meillä taloyhtiössä biojätteelle tulee olla joka taloudella oma biojätepussi, aiemmin sai paketin näitä alle 1 e, nyt näyttää maksavan melkein 3 e. Siihen loppui minun biojäte pussien osto. Sekajätteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama kuinka moneen pussukkaan on roskansa lajitellut, kun loppupeleissä ne kaikki päätyy samaan uuniin. Ei Suomessa ole resursseja käsitellä niin isoja määriä erilaisia jätelajeja, kun ei ole ollut rahaa rakentaa laitoksia. Tyhjänpäiväistä näpertelyä eläkeläisille sun muille joutaville.
Onkohan edelleen noin.
Muistan, kun lajittelun alkuaikoina joku kaatopaikkojen johtaja sanoi noin, että kaikki päätyvät samaan paikkaan. Eli ei väliä lajittelulla. Voi olla, että nyt menee jo kaatiksella erikseen.
Samaa polttouuniin ne roskat menee vaikka sä niitä lajittelet miten
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloitin kansakoulun 1970. Kerran oli eka tai tokaluokalla päivä, jolloin kehotettiin tuomaan vanhoja sanomalehtiä kierrätykseen. Moni toi nipun potkukelkalla tms.
Tämä Turussa.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole kovin iso vaiva lajitella, kun lajittelee muovit, biot, lasit, metallit ja kartongit, sekajätettä jää aika minimaalisen vähän.
Eli lajittelen kaikki kotonani ja sitten kippaan ne eri pussukat siihen ainoaan roskikseen, mikä pihasta löytyy?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aloitin kansakoulun 1970. Kerran oli eka tai tokaluokalla päivä, jolloin kehotettiin tuomaan vanhoja sanomalehtiä kierrätykseen. Moni toi nipun potkukelkalla tms.
Tämä Turussa.
Minä opin lajittelun, kun vanhat puhelinluettelot kärrättiin samaan paikkaan. Aloitin koulun Helsingissä 1975.
Helsinki ainakin lämmitetään sekajätteellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sentään dinosaurus ole eikä se aika niin kaukana etteikö muistaisi. Olen vielä 5v sitten vienyt kauppaan pulloja itse laskien ja kauppias tilitti rahat kouraan.
Kyllä, mutta se oli 80-lukua. Olen kotoisin kunnasta, joka on ollut edelläkävijä kierrätysasioissa. Biojätteen erilliskeräyskin alkoi jo joskus 90-luvun alkupuolella. Olen lajitellun ja kierrättänyt aina. Tuntuu käsittämättömältä, että vieläkin on talouksia, jotka eivät viitsi. Vaiva on todella pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ei se työmatkan aikana kerennyt unohtua miten aamulla toimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama kuinka moneen pussukkaan on roskansa lajitellut, kun loppupeleissä ne kaikki päätyy samaan uuniin. Ei Suomessa ole resursseja käsitellä niin isoja määriä erilaisia jätelajeja, kun ei ole ollut rahaa rakentaa laitoksia. Tyhjänpäiväistä näpertelyä eläkeläisille sun muille joutaville.
Onkohan edelleen noin.
Muistan, kun lajittelun alkuaikoina joku kaatopaikkojen johtaja sanoi noin, että kaikki päätyvät samaan paikkaan. Eli ei väliä lajittelulla. Voi olla, että nyt menee jo kaatiksella erikseen.
Kaatopaikoille ei mene enää mitään! Vanhat kapseloidut jätevuoret on vielä olemassa, mutta kaatopaikkoja ei. Seuratkaa hyvät ihmiset edes vähän aikaanne!
Olen 67-vuotias ja nyt kun miettii sitä aikaa 60 - 70-luvulla niin oli kyllä karmivaa.
Pappa kaivoi tontille kuopan ja sinne kipattiin keittiön "likasangosta" ihan kaikki. Kun kuoppa tuli täyteen niin kaivettiin uusi. Ja ihan järven rannalla.
Siihen aikaan sitä ei edes ihmetelty. Matot pestiin laiturilla miettimättä yhtään järvien tilannetta. Isä ajoi auton rantaan ja pesi sen siinä. Samalla loroteltiin öljyt ja vaihdettiin uudet.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä, mutta se oli 80-lukua. Olen kotoisin kunnasta, joka on ollut edelläkävijä kierrätysasioissa. Biojätteen erilliskeräyskin alkoi jo joskus 90-luvun alkupuolella. Olen lajitellun ja kierrättänyt aina. Tuntuu käsittämättömältä, että vieläkin on talouksia, jotka eivät viitsi. Vaiva on todella pieni.
Kuten yllä todettiin, niinnitse vaiva on pieni, mutta se jäteastioiden sijoittamisen vaiva on iso. Käytännössä lajittelijat jakautuvat kahtern kastiin
1. Hervottoman isoissa taloissa aduvat, joilla paljon tilaa eri astioille
2. Kaatopaikan keskellä asuvat. Joka nurkka tai vaatekaappi täynnä pussukoita, ja keittiössö haisee pilaantunut ruoka
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama kuinka moneen pussukkaan on roskansa lajitellut, kun loppupeleissä ne kaikki päätyy samaan uuniin. Ei Suomessa ole resursseja käsitellä niin isoja määriä erilaisia jätelajeja, kun ei ole ollut rahaa rakentaa laitoksia. Tyhjänpäiväistä näpertelyä eläkeläisille sun muille joutaville.
Onkohan edelleen noin.
Muistan, kun lajittelun alkuaikoina joku kaatopaikkojen johtaja sanoi noin, että kaikki päätyvät samaan paikkaan. Eli ei väliä lajittelulla. Voi olla, että nyt menee jo kaatiksella erikseen.
Kaatopaikoille ei mene enää mitään! Vanhat kapseloidut jätevuoret on vielä olemassa, mutta kaatopaikkoja ei. Seuratkaa hyvät ihmiset edes vähän aikaanne!
Joo ei mene. Niillä jätteillä nykyään lämmitetään talot.
Niin voitaisiin tehdä edelleen. Kaikki vaan samaan >5000C uuniin ja kerran vuodessa kaavittaisiin kuonat pois uunin pohjalta.
Sekajäte vain on se kaikkein kallein jätelaji... Ei ole kovin iso vaiva lajitella, kun lajittelee muovit, biot, lasit, metallit ja kartongit, sekajätettä jää aika minimaalisen vähän.