Henkilökohtaiset avustajat, mitä teette, jos
avustatte asiakasta kaupungilla ja joku puolituttu, joka ei tiedä, että olette henkilökohtainen avustaja, tulee rupattelemaan? Saako sanoa, "anteeksi, olen nyt töissä, mutta jutellaan pidemmin kun seuraavan kerran törmätään", vai onko se vaitiolovelvollisuuden rikkomista? En ole henkilökohtainen avustaja itse, enkä ole hakeutumassa alalle, mutta tuli vain yhtäkkiä mieleen, että miten tällaisista selvitään. Joskus jo ihan oman kaverin kanssa on jotenkin outo tilanne, kun tulee puolituttu kohdille, kun ei niistä ikinä tiedä, jäävätkö jaagaamaan pitkäksikin aikaa vai sanovatko vain sen "moikan" ja jatkavat sitten omia menojaan.
Kommentit (5)
juttelen muutaman sanan ja sanon anteeksi täytyy nyt jatkaa matkaa, en nyt ala esittelemmä kavereitanikaan puolitutulle
Olen ollut tällaisessa tilanteessa sinä ulkopuolisena tuttavana. Tilanteesta näki selvästi, että liikkeellä oli avustaja ja avustettava. Moikkasin lyhyesti, kun avustettavakin oli omia tuttujani ja jatkoin muualle. Voisi kuvitella aika monen ihmisen älyävän, ettei siinä jäädä sen kummemmin rupattelemaan.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut tällaisessa tilanteessa sinä ulkopuolisena tuttavana. Tilanteesta näki selvästi, että liikkeellä oli avustaja ja avustettava. Moikkasin lyhyesti, kun avustettavakin oli omia tuttujani ja jatkoin muualle. Voisi kuvitella aika monen ihmisen älyävän, ettei siinä jäädä sen kummemmin rupattelemaan.
Ei sitä aina huomaa. Ja puolituttu ei voi tietää, onko toinen siinä kenties sisaruksensa, vanhempansa tai puolisonsa kanssa. Avustettavinakin on sekä älyllisesti kehitysvammaisia että fyysisesti vammaisia, eikä kaikissa näy ulospäin yhtään mitään erityistä.
Tarkennan aloitukseni loppuesimerkkiä: Outo tilanne sillä tavalla, että olet ystäväsi/kaverisi kanssa jossain, ja siihen tulee joku sinun puolituttu, joka ei tunne kaveriasi ollenkaan, että pitääkö siinä nyt sitten alkaa esitellä ihmisiä toisilleen ja kertoa sille puolitutulle, mitä ollaan tekemässä ja minne menemässä.