Keväinen alakuloni sai uuden muodon; tunnen tuottavani äidilleni pettymyksen olemalla vela
eli vapaaehtoisesti lapseton.
Äiti on odottanut lisääntymistäni jo vuosia kuin kuuta nousevaa. Jotenkin kaikki kulminoituu siihen, vaikka toki 99.99% ajasta puhumme muista asioista. Silti asia tulee harvakseltaan mutta säännöllisesti esiin. Sitten kun teillä on pieniä.. Kun sinun lapsesi menee kouluun.. Millainenkohan tulevaisuus on teidän lapsillanne... Eikö kannattaisi muuttaa omakotitaloon, siellä on sitten lapsille tilaa... Yms.
Olen sanonut etten aio lisääntyä, mutta tämä kaikuu kuuroille korville. Uskon että äiti tietää sen kyllä sydämessään, mutta käsittelee asiaa siirtämällä sen tuolta osin ö-mappiin. Eli pettymyksen tulevaisuuteen.
Kaipaisin vertaistukea. Kevät on itselleni kummallista itsepohdiskelun aikaa, ja nyt huomaan ajattelevani tätä asiaa jopa kohtuuttoman paljon.
Äidillä siis on jo lapsenlapsia, eli kokonaan ilman ei jää.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Et ole vastuussa äitisi tunteista. Äitisi saa olla pettynyt, eikä se ole sinun vikasi.
Pettynyt saa olla, mutta sitä ei saa purkaa toiseen ihmiseen kuten ap:n äiti nyt tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huh, anteeksi nyt vaan, mutta tuollaiset vanhemmat ovat kyllä aika kamalia. Kyllähän äitisi varmasti ymmärtää, ettet sinä hänen vuokseen ole lapsia hankkimassa, mutta koettaa silti itsekkäästi onneaan.
Minun siskoni sai pari kuukautta sitten lapsen ja äidistäni tuli isoäiti, joten toivon suuresti, että en itse lähitulevaisuudessa koe minkäänlaista syyllistämistä tai painostamista siksi, että en itse halua lapsia.
Älä huokaise vielä. Minäkin olin helpottunut kun veljeni lisääntyi. Mitä vielä, tuntui että se löi vaan lisää vettä äidin myllyyn kun pääsi maistamaan mummoelämää.
Ap
Mun serkku kantaa hallitsevaa geeniryhmää joka nähtävästi periyttää suoria kopioita vaarin puolen suvusta. Sanon äidille että homma on jo hoidossa.
Serkun tytär on kuin kopio äitini siskosta. Taputa säkin äitiäs olalta todeten broidin hoitavan homman kotiin.Olen siihen itse tyytyväinen että veli tosiaan hoiti homman kotiin, ja sanonut sen äidillekin. Veljen lapset ovat veikeää seuraa.
Äidille ilmeisesti olisi silti tärkeää että juuri tytär lisääntyy. Vaikka siis palvookin maata veljen lasten jalkojen alla.
Ap
Varmaan ajatuksena kiva että tyttärellä on vaikka tytär ja matkustavat yhdessä. On vanhana turvaa tai sitten ei. Mutta realismi on usein toisenlainen ja kaikki ei toimi ihan niin. Maailmassa on monenlaisia valintoja ja kohtaloita.
Varmaan jotain tällaista. On hän myös sanonut että tyttären lapsen elämässä on helpompi olla mukana kuin pojan lapsen, johtuen siitä että miniän kanssa täytyy olla hienovaraisempi. Hän ei siis omasta mielestään voi patistaa poikaansa ja tämän vaimoa viikonlopuksi kylpylään jotta saa hoitaa lapsenlapsia, mutta minut ja mieheni kuulemma voisi. :D
Ap
Vierailija kirjoitti:
Et ole vastuussa äitisi tunteista. Äitisi saa olla pettynyt, eikä se ole sinun vikasi.
Totta. Kurjalta se silti tuntuu.
Ap
Et ole vastuussa äitisi tunteista. Äitisi saa olla pettynyt, eikä se ole sinun vikasi.