Mihin ryhmään kuuluit 80-90-luvuilla?

Vierailija kirjoitti:

Olin diinari kasarilla. Olen oikeastaan vieläkin.

Cavan vai Matcbox vaiko jotain rarempaa?

En mihinkään. Kuten en vieläkään.

Grungella mentiin teinivuodet. Musaa kuuntelen edelleen melkein päivittäin jaloissa on vieläkin Converset, mutta repeilleet farkut ja flaneelipaidat ovat jääneet muistoihin. Niin ja hiuksetkin ulottuu vieläkin hartioihin asti.

Olin nuori uraohjus tuolloin. Velaksi ostettiin iso omakotitalo ja maksettiinkin se.

Nyt on autotallissa vain kaksi Volvoa. Molemmat kiinalaisten, ei ruotsalaisten valmistamia, tosin toinen toimii puoliksi sähköllä.

Olin se masentunut aikaa ennen masennusta...yritin sopia joukkoon, mutta jäin aina ulkopuolelle. 

Only gay(girl) in the village...tai siltä musta ainakin tuntui.

Mä kuuntelin Yötä, Dingoa en ikinä. Tykkäsin myös Madnessista, ja muista dilleistä brittiyhtyeistä 😅

Olin 90-luvulla kiltti ja hiljainen kotona viihtyvä teini. En koskaan käynyt viikonloppuiltoina kaupungilla tai discoissa enkä käyttänyt alkoholia.

Minulla oli hippikausi yläasteella. Tavoittelin 60-70-lukujen pukeutumistyyliä levenevälahkeisine farkkuineen jne. ja kuuntelin sen ajan rockmusiikkia, esim. The Doors, CCR ja The Beatles. Pidin vanhempiani tosi onnekkaina, kun he saivat elää nuoruutensa silloin.

Kuuntelen em. musiikkia edelleen, joten se ei ollut mikään ohimenevä nuoruuden villitys.

Gootti, ysärillä.

Pukeutumiseltani olin ehkä diinari, mutta muuten juntti ja musiikkimakuni poikkesi muista. Kuuntelin hyvää musiikkia laidasta laitaan aina 1920- luvun iskelmistä alkaen.

Muistaakseni Perhosiin ja joku toinen ryhmä oli ainakin Leppäkertut. Niin ja tämä tapahtui tarhassa 80-luvulla ollessani joku 3-6 vuotias.

Vierailija kirjoitti:

Punkkarihevari

mä kans! Musta tukka ja mustat vaatteet yhä.

2 tone skinhead mod viboilla, ajelin päänikin parin millin kaljuksi, dr martensit tilattiin mustavalkoisesta kataloogista, vaatteita tein paljon itse. Siitä sitten siirryin aika luontevasti jossain vaiheessa rastafariksi. Pitkät loksit, huivit ja pitkät hameet. Hyvää itsensä etsimistä. Jossain vaiheessa kyllästyin tai tulin kriittisemmäksi yhteisön normeja kohtaan ja toisaalta kyllästyin ulkopuolisten/ muiden ihmisten tapaan lokeroida minut heti johonkin lokeroon ulkonäköni takia. Oli todella opettavainen kokemus.

Faith kirjoitti:

Olin 90-luvulla kiltti ja hiljainen kotona viihtyvä teini. En koskaan käynyt viikonloppuiltoina kaupungilla tai discoissa enkä käyttänyt alkoholia.

Minulla oli hippikausi yläasteella. Tavoittelin 60-70-lukujen pukeutumistyyliä levenevälahkeisine farkkuineen jne. ja kuuntelin sen ajan rockmusiikkia, esim. The Doors, CCR ja The Beatles. Pidin vanhempiani tosi onnekkaina, kun he saivat elää nuoruutensa silloin.

Kuuntelen em. musiikkia edelleen, joten se ei ollut mikään ohimenevä nuoruuden villitys.

Kasarin alussa olin punkkari henkeen ja vereen. Ramonesit ja muut kolahti todella kovasti.

Olen edelleen punkkari, mutta sitä ei näy minusta ulospäin. En kehtaa mennä töihin punkkarireleet päällä.

N55

Kuulin hiphoppaajiin ja skatepunkrock tyylin edustajiin teininä. Nytkun miettii niin olihan se vähän noloa, mutta tämmöistä tämä ihmisyys joskus on.

Olin kuulemma juppihippipunkkari, eikä se kaukana ollut. Soitin metallipändissä, mutta juppi arvoa häveten olin hippi-punkkari- ja hevimatallisti.

Ei muuten ollut ikävää aikaa, paitsi mitä nyt pari kertaa joutui lupaan olevansa menossa parturiin maanantaina.

Mustahuulella on hyvä musiikkimaku!

Olisin ollut indie poppari, mutta valitettavasti olin siinä vähän yksin. Yksi ihminen ei voi oikein tehdä ryhmää. 

Olen vuosikertaa -75. Asuin maalla ja erilaiset ryhmät olivat jotain mitkä olivat tuttuja Suosikeista ja jenkkisarjoista. Punkkareita ja muita tuntui olevan kaukana Helsingissä tai jossain. Jälkikäteen ajatellen olin aika nörtti, mutta eihän sitä termiä vielä silloin Suomessa tunnettu. 

90-luvun alussa ajelin mopolla, pelasin C64:lla ja kuuntelin enimmäkseen heviä niinkuin suurin osa luokkatoveripojista. Mikähän tuommoisen ryhmän nimi voisi olla. Olin tosin koulukisattukin ajoittain joten varmaan luuseri olisi sopiva ryhmä. Ysärin puolivälissä tasainen harmaus jatkui lukion kautta armeijan harmaisiin. Siinäpä masentava historiikkini kaikessa lyhykäisyydessään.

discohile ja hipihtävä, rockabillykin kävi vaihtoehtona. halusin jupin mieheksi ja lasteni isäksi. hyvin onnistui, vaikkei myöhemmin enää sykäyttänyt.