G: Kumpi helpompaa, kotona lasten hoito vai työssä käyminen?

Mutta lapsissa on omat haasteensa:) TUrha joidenkin on sanoa, ettei sitä voisi työksi sanoa..

Mut henkisesti töissäkäynti on helpompaa.

Riippuu niin monesta seikasta; lasten lukumäärästä ja heidän luonteistaan ja terveydentilastaan. Työpäivien pituudesta, vaativuudesta...Ja siitä miten työnsä tekee oli sitten työssä kotona tai kodin ulkopuolella.

Meillä 2 alta 5v. lasta, mun mielestä kotona olo helpompaa. Ap.

Jos lapset hoitaa kotona, on aika paljon enemmän kotitöitä. Enemmän ruuanlaittoa, enemmän tiskiä, siivousta, pyykkiäkin.



Ja ainakin meillä kun olin kotona tein myös lumityöt, leikkasin nurmikon, huolehdin kaikista pihatöistä, mistä fyysisesti pystyin. Tein kaikki ruuat alusta asti itse, leivoin kaikki leivät, pullat yms. Ainoat kotityöt mitä miehen tarvitsi tehdä oli lastenhoito iltaisin sekä ne työt, joihin mulla ei voimat riittäneet (esim. puiden kaataminen metsästä).



Nyt kun olen töissä, kotityöt tehdään puoleksi, ostan joskus puolivalmiita ruokia, enkä todellakaan leivo leipää. Mulla on nyt tekemistä vähemmän kuin kotiäitiaikoina, mutta raskasta on illalla väsyneenä kokata ja pestä pyykkiä yms. Ja aamut on kaaosta.

Pyykkiä tulee sama määrä, miksi ei tulisi?

Meillä on aina se järjestys että mies hoitaa fyysiset pihatyöt ja minä kotityöt. Toki tarpeen vaatiessa luon lumet, mutta samalla tavalla nekin luodaan oli kotona tai ei.

Vierailija:

Jos lapset hoitaa kotona, on aika paljon enemmän kotitöitä. Enemmän ruuanlaittoa, enemmän tiskiä, siivousta, pyykkiäkin.

Olen ollut lapsen kanssa kotona 1 v 2 kk ja nyt töissä 3 kk. Pyykkiä tulee nyt enempi (työstä johtuen) ja samat kotijutu täytyy hoitaa muutenkin. Omien sekalaisten työaikojen takia extrastressiä tulee hoitoaikojen ja vietni- sekä hakuaikojen sopimisesta hoitajan sekä miehen kanssa.

Jää välillä vähän luppoaikaakin. Kun palaan töihin niin yhtä matalalentoa se on...aamusta iltaan mennään. Viikot yleensä menee niin etten ehdi kotona kertaakaan edes sohvalle istahtaa. Onneksi on viikonloput kuitenkin.

Eikö teillä lapset saaneet lounasta ollenkaan kotona ollessa? Meillä ainakin syödään viisi ateriaa päivässä. Kunhan lapset lähtevät hoitoon, vähenee kahden aterian laittaminen ja tiskit kotitöistä (lounas ja välipala). Samoin vähenee siivoaminen, kun ei kukaan ole päivän aikana sotkemassa. Loput kotityöt pysynevät ennallaan.

T: ea:n sh

Meillä syötiin aina aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Aika paljon enemmän ruuanlaittoa ja tiskiä! Samoin pöydän kattamista ja siivoamista, keittiön siivoamista, eteiseen tuli paljon enemmän hiekkaa ja rapaa kun ulkoiltiin 2 kertaa päivässä. Muutenkin sai siivota koko ajan leluja, askartelun, maalaamisen, muovailun jälkiä.



Pyykkiä tuli vähän enemmän, koska kun koko ajan ollaan kotona, kaikki likaantuu kotona enemmän kuin silloin, kun kotona ollaan vain muutama tunti illassa. Matot, pyyhkeet, pöytäliinat siis. Ja kun lapset on koko ajan mukana laittamassa ruokaa, leipomassa yms. niin vaatteetkin tahriintuu enemmän kuin päiväkodissa, jossa tällaiset työt ovat varsin harvinaisia.

Päivästä toiseen ruuanlaittoa, siivoamista, lasten kiukuttelua ja kitinää. Liian vähän aikuiskontakteja...hulluksi oisin tullut.



En nyt sanois, et töissä sinänsä on helpompaa, mutta sanotaanko, että pinna ei ole niin tiukalla. Paitsi illalla väsyneenä, kun lapset taas kitisee kans väsyneenä ja huomionkipeinä. Mihinkään harrastuksiin ei oo kyllä aikaa.

Kaksi lasta 2 ja 4.v

Saa viettää aikaa lasten kanssa. Ulkoilla rauhassa ja jutustaa muiden äitien kanssa jonninjoutavia. Nukkua kuopuksen kanssa päikkärit jos nukuttaa...Ja ennenkaikkea oppii tuntemaan omat lapsensa HYVIN.



Näiltä ajoilta jää ihanat muistot ja myöhemmin tulen muistelemaan tätä aikaa yhtenä elämäni parhaimmista ajoista!



Ei ole yhtään ikävä töihin!

ole mitään lepäilyä.



Kotona monta ateriaa päivässä: ruoan ostaminen , laittaminen, tiskit, siivous, ulkoilut * 2 /päivässä, avoin päiväkoti & kerhot, muskari puuhh.. jatkuva rumba,pukeminen, riisuminen, tappelu itku kitinä, jne.

Hermo oli katkeamispisteeessä ja vatsahaava oireili kotona ollessa.

Työ kun sattuu olemaan sellainen,mitä ei voi jättää työpaikalle, eli työjuttuja on kotonakin... Jos luonto antais periksi tehdä työnsä vähemmän tunnollisesti, niin sitten ehkä olis helpompaa...