Ilta-Sanomat: Lahdessa nähty metsässä gorilla
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009565445.html
Gorilla oli jyrähdellyt ja tuhissut äänekkäästi tullessaan erästä naista vastaan metsäpolulla!
Suttuisella videolla todellakin jotakin vilahtaa puiden välistä metsän kätköihin mutta homidin tarkasta lajista mahdotonta saada selkoa!
Voisiko olla myös Isojalka, kukaan ei voi varmaksi sanoa mitä eläimiä Suomenkin laajoista metsistä löytyisi jos asiaa perinpohjaisesti tutkittaisiin!
Onko voinut olla ennen vaikka sademetsä Lahdessa ja eristäytynyt gorillalauma sopeutunut vähitellen havumetsän oloihin?
Krokotiilejä on vanhastaan nähty kalajoessa ja inarinjärvessä uskotaan asuvan sauropodi tai muu hirmulisko- mikseipä siis tuntemattomia apinalajikkeita laajojen metsien salomailla?
Setäni joka oli veturinkuljettaja kertoi usein nähneensä öisillä junanvuoroilla erikoisia eläimiä joista osaa ei oltu nähty kirjoissakaan, itse näin viimekesänä mökillämme Merikarvialla yksisarvisen!
Tuohon gorillaan voitaisiin asentaa jäljityslaite jotta koko lauma löydettäisiin, melkoinen yllätys olisi jos olisi metsän pimennoissa ihmisapinoiden asuttama kylä.
Suomessakin vielä paljon tutkittavaa ja ehkäpä keskuudestamme löytyy vielä rohkeita elokuvaajia jotka voisivat tehdä elokuvan elämästään tuossa ihmisapinoiden kylässä- Havuisten vuorien gorillat tekisi päätähdeståän maailmankuulun ja samalla apinoille voitaisiin kerätä suojelurahoja!
Kommentit (32)
Meillä kävi talvella aarnikotka lintulaudalla. Pimensi koko tontin kun lensi talon yli, kokonaisia ruislimppuja nokki kerrallaan kuin pieniä siemeniä!
Merenneito on myös repinyt mökillä verkot ja kerran mennyt katiskaankin, naapurille kerroin ketjusta niin oli nähnyt elegantteja kaupunkimme torilla ja vieläpä söpön pinkkejä!
eikös se ollut joku trendi pukeutua näihn karvapukuihin? Jos siellä on joku myöhäisvappulainen eksynyt metsään :D
Vierailija kirjoitti:
Pöh! Tavallinen metsään eksynyt n e e keri se oli.
Ilmiannettu!
Meillä oli mökkisaaressa lohikäärme. Hyvin tultiin toimeen mutta joskus se puhalsi tulta suuntaamme jos menimme liian lähelle, vaahtokarkkeja ja makkaraa siinä loimuteltiin liekessä
Merenneidoista en tiedä sen enempää, mutta Isäni aloitti nuorukaisena 1940-luvulla aarnikotkien määrätietoisen jalostamisen, tavoitteena oli mahdollisimman isokokoisten yksilöiden kasvattaminen. Hän keräsi pesistä munia ja haudotti ne itse rakentamassaan hautomakoneessa. Poikasia ruokittiin laadukkaalla ruualla ja punnittiin päivittäin. Ne yksilöt jotka kasvoivat nopeimmin pääsivät aina jatkamaan sukua, ja muut vapautettiin luontoon. Vuosien kuluessa aarnikotkien koko alkoikin kasvaa. Kun ne olivat 9-kiloisia menettivät ne lentokykynsä ja siivet ja pyrstö alkoivat surkastua ja jalat vantteroitua. Isäni kuoltua jatkoin itse projektia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä joka syksy leiriytyy hattivattien armeija nurmikolle.
Se keskimmäinen hattivatti on niiden johtaja.
Ei helv*tti. Tämänkö videon takia katsoin ikuisuuden kestävät mainokset?
Näyttää kyllä ihmiseltä joka on pukeutunut gorillapukuun. Ihan selvästi!
Vierailija kirjoitti:
Ei helv*tti. Tämänkö videon takia katsoin ikuisuuden kestävät mainokset?
Etkö tollo osaa poistaa mainoksia? Mulla ei näy yhtäkään mainosta kun älliä on päässä aika paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
Merenneidoista en tiedä sen enempää, mutta Isäni aloitti nuorukaisena 1940-luvulla aarnikotkien määrätietoisen jalostamisen, tavoitteena oli mahdollisimman isokokoisten yksilöiden kasvattaminen. Hän keräsi pesistä munia ja haudotti ne itse rakentamassaan hautomakoneessa. Poikasia ruokittiin laadukkaalla ruualla ja punnittiin päivittäin. Ne yksilöt jotka kasvoivat nopeimmin pääsivät aina jatkamaan sukua, ja muut vapautettiin luontoon. Vuosien kuluessa aarnikotkien koko alkoikin kasvaa. Kun ne olivat 9-kiloisia menettivät ne lentokykynsä ja siivet ja pyrstö alkoivat surkastua ja jalat vantteroitua. Isäni kuoltua jatkoin itse projektia.
Nykyään suurimmat aarnikotkat ovat sukukypsinä 52-kiloisia. Niiden höyhenpeite on muuttunut hienoksi lateksimaisen kiiltäväksi untuvaksi ja on väriltään ruskeanmusta. Aarnikotkat seisovat ihmismäisesti pystyasennossa ja niiden jalkojen lihaksikas yläosa vastaa jo ihmisjalkojen paksuutta. Siipiä ei enää ole vaan niiden sijalla on etäisesti ihmisen käsiä muistuttavat lyhyet ja vahvat koukkumaiset tyngät. Pyrstö on kokonaan poistunut ja kloaakki on vaeltanut siihen kohtaan missä ennen pyrstö sijaitsi. Nokka on lyhentynyt ja muistuttaa ihmisen kyömynenää.
Vierailija kirjoitti:
Merenneidoista en tiedä sen enempää, mutta Isäni aloitti nuorukaisena 1940-luvulla aarnikotkien määrätietoisen jalostamisen, tavoitteena oli mahdollisimman isokokoisten yksilöiden kasvattaminen. Hän keräsi pesistä munia ja haudotti ne itse rakentamassaan hautomakoneessa. Poikasia ruokittiin laadukkaalla ruualla ja punnittiin päivittäin. Ne yksilöt jotka kasvoivat nopeimmin pääsivät aina jatkamaan sukua, ja muut vapautettiin luontoon. Vuosien kuluessa aarnikotkien koko alkoikin kasvaa. Kun ne olivat 9-kiloisia menettivät ne lentokykynsä ja siivet ja pyrstö alkoivat surkastua ja jalat vantteroitua. Isäni kuoltua jatkoin itse projektia.
Ootko varma, että ne olivat aarnikotkia eivätkä korppeja? :)
Meilläpäin on isojalkoja. Olen monena yönä käynyt kyttäämässä jos saisi kuvattua niitä mutta on ne niin ovelia etten nähnyt yhtään. Aloin jo epäillä että koko juttu on huijausta mutta sitten keksin miksen näe niitä. Olin tietenkin väärässä paikassa.
:)