Jaksatko puolisosi seuraa monta päivää peräkkäin putkeen? Tarvitsetko omaa aikaa?
Jos vietetään vaikkapa yhteisiä vapaita pari yötä yhdessä, niin, että koko ajan tehdään yhdessä jotain ja ainut, milloin saa olla hetken yksinään, on kun toinen menee vessaan. Muuten syödään vaikkapa aamupala yhdessä, katsotaan sarja yhdessä, ulkoillaan ja mennään kauppaan yhdessä, pelataan yhdessä, mennään saunaan yhdessä, otetaan päivähuilit yhdessä ja nukkumaan mennään yhdessä. Kaikki tehdään yhdessä ja varsinkin miehellä on kyltymätön huomion jako toiselle.
Tulee itelle jossain vaiheessa niin levoton sisäisesti olo, sellainen, että en halua esim kosketusta vaan nimenomaan omaa tilaa.
Sitä omaa aikaa on hankala ottaa kaukosuhteessa, kun se yhteinen aika on niin tiivistä, että haluisi omaa tilaa jollain lailla.
Onko ihan normaalia? Miten sitä osaisi ottaa omaa tilaa? Esim te, ketkä olette kaukosuhteessa, niin kärsittekö samanlaisesta?
Kommentit (6)
Häh no tietenkin on normaalia. Usein vietämme päivän kaksin ja illaksi vetäydyn omiin oloihin tekemään omia juttuja. Välillä lähden yksin kaupungille hoitamaan asioita että saamme kumpikin omaa aikaa. Mies lueskelee kirjaa omassa työhuoneessaan kun minä ompelen vaatteita.
En ymmärrä mikä tuossa on siis ihmeellistä?
@2 kiitos! Mulla on tosi vähän kokemusta parisuhteista, koska yksin oon ollu suurimman osan ajasta ja rakastin sinkkuaikaa ja sen seesteisyyttä.
Tää parisuhde on antanut uuden potkaisun elämään ja on mahtavaa myös suunnitella elämää kivan tyypin kanssa ja tehdä asioita. Toki tämä oman ajan tarve on yllättänyt. Varsinkaan kun toinen ei sitä kaipaa niin paljon.
Miten käytännössä pääset @2 omaa aikaa toteuttamaan, tai onko teillä iso kämppä ja pystyt vähän mennä tekemään omia juttuja johonkin nurkkaan? Tuo miehen kämppä on todella pieni, ettei siellä ole edes juuri hengähdysnurkkaa. Nyt hommaa isomman, niin on tilaa kyllä enemmän.
Vierailija kirjoitti:
@2 kiitos! Mulla on tosi vähän kokemusta parisuhteista, koska yksin oon ollu suurimman osan ajasta ja rakastin sinkkuaikaa ja sen seesteisyyttä.
Tää parisuhde on antanut uuden potkaisun elämään ja on mahtavaa myös suunnitella elämää kivan tyypin kanssa ja tehdä asioita. Toki tämä oman ajan tarve on yllättänyt. Varsinkaan kun toinen ei sitä kaipaa niin paljon.Miten käytännössä pääset @2 omaa aikaa toteuttamaan, tai onko teillä iso kämppä ja pystyt vähän mennä tekemään omia juttuja johonkin nurkkaan? Tuo miehen kämppä on todella pieni, ettei siellä ole edes juuri hengähdysnurkkaa. Nyt hommaa isomman, niin on tilaa kyllä enemmän.
Joo tilaa täytyy olla sen verran, ettei tarvitse olla näköyhteydessä. Vastamelukuulokkeet yms auttaa myös. Sitten myös ihan kodista poistuminen tekemään arjen juttuja yksin. Pelkkä ruokakaupassa käynti yksin antaa tarvittaessa tekohengitystä. Ja onhan noita museoita, hoitoloita ja teattereita missä voi käydä yksin.
Jaksan joo. Ollaan molemmat kotona etätöissä, eikä oikeastaan koskaan vapaa-ajallakaan erillään. Muutama vuosi oltu naimisissa, eikä vielä kyllästytä ollenkaan.
Jännä juttu on se, että minä luulin olevani ihminen joka tarvitsee paljon yksinoloa ja "tilaa" ja varoitinkin sitä miestä aikoinaan. Koska olin aina aiemmissa parisuhteissa alkanut ahdistua ja kaivata yksinoloa jo viikonlopun tiiviin yhdessäolon jälkeen. Jostain syystä tämän miehen kanssa ei vaan tule ollenkaan sitä ahdistusta ja halua olla yksin.
Olen todella introvertti ja olin ennen yhteenmuuttoa pelännyt sitä, että miten kestän sitä, että puolisoni on kokoajan siinä, että kaipaan varmasti omaa aikaa. Näin ei ole kyllä yhtään ollut! Vietämme melkein kaiken vapaan yhdessä ja se on ihan parasta! Melkein harmittaa, että työpäiviäkin ei voitaisi viettää yhdessä. Eli en kaipaa lainkaan omaa aikaa, vaan haluan tehdä kaiken yhdessä puolisoni kanssa.
En jaksaisi! Olemme olleet yhdessä yli 20vuotta ja molemmilla omat talot. Oma aika on tärkeää molemmille.
Eipä ole ollut pahoja riitoja👍🙂