Kaupunki jossa on kaikista epäsosiaalisimmat ihmiset
Moi kaikki! Tässä on tarina kaupungista, jossa mä nyt asun, ja voin sanoa, että täällä on aivan uskomattoman epäsosiaalisia ihmisiä! Mä en ois uskonut, että tollasta voi olla oikeasti olemassa!
Kaupunki, josta puhun, on Helsinki. Joo, tiedän että se on Suomen pääkaupunki ja sellainen, mutta se ei tarkoita, että täällä olis yhtään ystävällisiä ihmisiä. En tiedä mistä nämä ihmiset on tulleet, mutta niiden käytös on jotain ihan käsittämätöntä!
Kun mä muutin tänne, niin mä yritin tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia kavereita. Mutta kukaan ei hymyile kadulla, kukaan ei tervehdi, ja kaikki vaan tuijottaa puhelimiaan tai kulkee ohi kuin mä en olis olemassakaan! Mä oon yrittänyt olla kohtelias ja avoin, mutta täällä se ei tunnu toimivan.
Mä oon kokeillut mennä baareihin ja tapahtumiin, mutta täällä ei kukaan halua jutella ventovieraiden kanssa. Jokainen on omissa porukoissaan eikä ota uusia ihmisiä mukaan. Ei oo helppoa olla yksinäinen tässä kaupungissa, kun kaikki on niin sulkeutuneita.
Ja ei siitä puhumattakaan, miten ihmiset täällä käyttäytyy julkisissa kulkuvälineissä! Kukaan ei suostu antamaan paikkaa vanhuksille tai raskaana oleville, ja kaikki vaan tuijottaa omiin puhelimiinsa tai kuuntelee musiikkia korvatulpat korvissaan. Tuntuu kuin täällä ei olis mitään empatiaa tai kohteliaisuutta.
Mä oon ihan kyllästynyt tähän kaupunkiin ja sen epäsosiaalisiin ihmisiin. Mä oon alkanut kaivata sitä aikaa, kun mä asuin pienemmässä kaupungissa, missä ihmiset oli ystävällisiä ja avoimia. En tiedä mitä mä teen täällä enää. Onko muita, joilla on samanlaisia kokemuksia tästä kaupungista tai muista paikoista, missä ihmiset on yhtä epäsosiaalisia? Kertokaa mielipiteitä ja kokemuksia!
Kommentit (35)
Tutustupa ap, naapurikuntien epäsosiaalisuuden peittelemättämään kirjoon. Helsinki saataa sittenkin alkaa tuntua aika hyvältä elinympäristöltä.
Ketjun aloittaja voi vapaasti ja mielellään muuttaa muualle, johonkin mukavampaan paikkaan. Se kannattaa ehdottomasti tehdä, onhan stressaava asua paikkakunnalla jossa ei koe viihtyvänsä. Hyvää matkaa. Emme kaipaa kaiken maailman landelaisia tänne jotka eivät osaa tai halua sopeutua joukkoon. Mukaville on aina tilaa, tervetuloa. Usein marisija voi vilkaista itse peiliin. Me helsinkiläiset olemme iloisia, ystävällisiä ja fiksuja.
Se riippuu millainen itse olet, miten sosiaaliselta muut vaikuttavat.
Jos olet duunari tai työtön, niin Helsinki lienee epäsosiaalisin.
Jos olet korkeakoulutettu menestyjä, niin Helsinki on varmaan sosiaalinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turku
Olen asunut koko ikäni Turussa. Minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia tutustua muihin turkulaisiin, ystäviä ja tuttavia riittää ja helposti pääsee juttuun vieraidenkin ihmisten kanssa ihan missä vaan.
En ymmärrä, miksi ihmiset kokee, että Turussa olusi hakea ottaa ihmisiin kontaktia.
Vaikutat ihmiseltä joka on avoin ja sosiaalinen. Tällainen persoona saa aina vastakaikua niin Helsingissäkin kuin missä tahansa.
Helsingissä, eikä missään muuallakaan, löydä ystäviä hymyilemällä kadulla vastaantuleville. Korkeintaan pidetään hiukan outona. Pitää löytää työpaikka, jokin harrastuspiiri tai koulu tai mikä tahansa yhteisö, jossa ihmiset jo valmiiksi ovat kiinnostuneita samoista asioista. Sitten alkaa tapahtua. Ei kukaan kiinnostu satunnaisista ihmisistä vaikka jossain kassajonossa, että joo, aletaanpa ystäviksi. Siinähän on riski saada elämäänsä ties mitä hulluja.
Vierailija kirjoitti:
Ketjun aloittaja voi vapaasti ja mielellään muuttaa muualle, johonkin mukavampaan paikkaan. Se kannattaa ehdottomasti tehdä, onhan stressaava asua paikkakunnalla jossa ei koe viihtyvänsä. Hyvää matkaa. Emme kaipaa kaiken maailman landelaisia tänne jotka eivät osaa tai halua sopeutua joukkoon. Mukaville on aina tilaa, tervetuloa. Usein marisija voi vilkaista itse peiliin. Me helsinkiläiset olemme iloisia, ystävällisiä ja fiksuja.
... kaiken maailman landelaisia.... no, siinähän se teidän helsinkiläisten "ystävällisyys" tulikin ja asia mikä vaikuttaa teidän suhtautumiseen ihmisiin.
t. 12 vuotta ulkomailla asunut
Jyväskylä, tuo möllimaalaisten kaupunki. Oulu - hyvä kakkonen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Turku
Olen asunut koko ikäni Turussa. Minulla ei ole ollut mitään vaikeuksia tutustua muihin turkulaisiin, ystäviä ja tuttavia riittää ja helposti pääsee juttuun vieraidenkin ihmisten kanssa ihan missä vaan.
En ymmärrä, miksi ihmiset kokee, että Turussa olusi hakea ottaa ihmisiin kontaktia.
En ole koko ikääni asunut Turussa, mutta sinne nuorena muutin silloisen mieheni kanssa ja kyllä me tutustuttiin ihmisiin, meidän rivarilähiössä oli todella läheinen meno naapuruston kesken, joissakin talouksissa vähän liikaakin. Autettiin myös toisiamme tarpeen tullen. Ja aina kun täältä maalta menen kaupungille käymään niin joku tulee juttelemaan ja ihmiset on ystävällisiä ja avuliaita. En tiedä millainen naama väärinpuolin oleva pässi pitää olla ettei ihmisten kanssa tule toimeen.
Olen asunut Turussa 2 vuotta yksin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ketjun aloittaja voi vapaasti ja mielellään muuttaa muualle, johonkin mukavampaan paikkaan. Se kannattaa ehdottomasti tehdä, onhan stressaava asua paikkakunnalla jossa ei koe viihtyvänsä. Hyvää matkaa. Emme kaipaa kaiken maailman landelaisia tänne jotka eivät osaa tai halua sopeutua joukkoon. Mukaville on aina tilaa, tervetuloa. Usein marisija voi vilkaista itse peiliin. Me helsinkiläiset olemme iloisia, ystävällisiä ja fiksuja.
... kaiken maailman landelaisia.... no, siinähän se teidän helsinkiläisten "ystävällisyys" tulikin ja asia mikä vaikuttaa teidän suhtautumiseen ihmisiin.
t. 12 vuotta ulkomailla asunut
Loppuiko lukutaito? Virke jatkuu "jotka eivät osaa tai h a l u a sopeutua joukkoon".
Mä olen syntyjäni turkulainen ja siellä asuin kolmekymppiseksi asti. Mua ärsytti kun naapurit tulivat juttelemaan ja koiralenkillä aina joku tuppasi seuraan. Muutin maalle ja ai että, täällä saa vihdoin olla rauhassa.
Helsinki. Ovat lisäksi aivan uskomattomia pelkureita, eri mieltä ei uskalleta olla jos jokin asia on lyönyt itsensä läpi.
Vierailija kirjoitti:
Olin kolme päivää pari vuotta sitten Pohjois-pohjanmaalla, Ylivieskassa ja Nivalassa. Asun Vantaalla. Niiden päivien aikana sain kuulla moneen kertaan miten ankeaa on asua pääkaupunkiseudulla. Onneksi olen keittiöpsykologi ja näin niiden ihmisten ilmeistä miten kateus ja pelko oikein tihkui robottinavetan nurkalla. Yksi kysyi, miten me asutaan täällä, onko pikku yksiö vai miten on. Sanoin että Vantaalla rivitalossa. Naama punaisena ja kauhusta karkeana sama henkilö kysyi, paljonko neliöitä. (kehtasikin) Kun kerroin, että 106. Kääntyi pois eikä puhunut mitään. Ymmärrän, että pääkaupunkiseudulta tutuksi tullut tieto ahtaasta asumisesta on ollut maalaisille maittavaa hengen ruokaa. Voitaisiinko vihdoinkin oppia iloitsemaan iloitsevien kanssa ja itkemään itkevien kanssa.
Vantaalla? Ei se ole mikään Helsinki. Ai luuleeko nuo ihmiset Helsingissä, että niille ollaan kateellisia?
Mä, mä, mä... 11 kertaa sana "mä" aloituksessa.
Olin kolme päivää pari vuotta sitten Pohjois-pohjanmaalla, Ylivieskassa ja Nivalassa. Asun Vantaalla. Niiden päivien aikana sain kuulla moneen kertaan miten ankeaa on asua pääkaupunkiseudulla. Onneksi olen keittiöpsykologi ja näin niiden ihmisten ilmeistä miten kateus ja pelko oikein tihkui robottinavetan nurkalla. Yksi kysyi, miten me asutaan täällä, onko pikku yksiö vai miten on. Sanoin että Vantaalla rivitalossa. Naama punaisena ja kauhusta karkeana sama henkilö kysyi, paljonko neliöitä. (kehtasikin) Kun kerroin, että 106. Kääntyi pois eikä puhunut mitään. Ymmärrän, että pääkaupunkiseudulta tutuksi tullut tieto ahtaasta asumisesta on ollut maalaisille maittavaa hengen ruokaa. Voitaisiinko vihdoinkin oppia iloitsemaan iloitsevien kanssa ja itkemään itkevien kanssa.