Lue keskustelun säännöt.
Villiyrtit
30.04.2023 |
Mä olisin kiinnostunut suomessa kasvavista villiyrteistä ja niiden käytöstä sekä ruoka-että lääkeaineina. Tähän mennessä en ole löytänyt yhtään hortoilukirjaa äänikirjana. Onko kenelläkään tietoa onko niitä edes olemassa? Ja olisiko kirjasuosituksia?
Tähän saa mielellään myös jakaa jos käyttää jotain "rikkaruohoa" itse keittiössään. Ketunleipiä tuli lapsena syötyä. Tosin niidenkään terveellisyydestä ei ole itselläni juuri tietoa.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äänikirja on varmaan kehnoin mahdollinen muoto esitellä villiyrttejä. Muistaakseni kuitenkin Ylen Areenasta saattaa löytyä jotain podcast/uutisjuttu-tyyppistä, mitä voi siis kuunnnella. Suurin osa kirjoista on nykyään kyllä saatavana äänikirjana, jos kerta niistä tykkää.
Mutta villiyrteissä tärkeintä on niiden tunnistaminen, ja se on helpointa, kun käytössä on kuvat.
Itse käytän jonkin verran villiyrttejä ja -vihanneksia. Juuri nyt meidän alueellamme on vain vuohenputkea versoina, sitä voi käyttää suurinpiirtein pinaatin tapaan. Meillä ei juurikaan syödä wokkeja, mutta siinäkin olen sitä maistanut. Vuohenputkea käytän letuissa/pannukakuissa, munakkaissa, keittona (kuten pinaattikeitto), ja sitten kuivaan ja jauhan muiden "viherkasvien" kanssa viherjauheeksi talvella käytettäväksi. Viherjauhetta laitan siis taikinoihin, lihamureketaikina mukaan lukien, samoin tomaattipohjaisiin kastikkeisiin ja keittoihin heitän lusikallisen tai pari.
Seuraavaksi tulee maitohorsma ja nokkonen. Nokkonen on varmaan tuttu ap:llekin, yllä mainittujen käyttöjen lisäksi kuivaan sitä erikseen teetä varten. Juon aika paljon nokkosteetä mustalla teellä ryyditettynä (3-4 kertaa viikossa).
Maitohorsman versot ovat parsan tapaan käytettäviä, kerään niitä myös pakastettavaksi.
Keväällä kerään paljon kasvinlehtiä teeksi, mustaherukan lehdet varmaan ovat tuttuja, mutta niiden ja nokkosen lisäksi kerään mm. pihlajan nuoria lehtiä (tuoksuvat aivan karvasmantelille! todella hieno tuoksu) ja vadelman lehtiä. Kesemmällä kerään mesiangervoa, lehtiä teeksi ja kukintoja mesisokeria varten (kuivaan ja jauhan tehosekoittimessa sokerin kanssa). Kerään myös puna-apilan kukintoja, valkoapilan kukintoja (niitä voi myös jauhaa jauhonkorvikkeeksi teekäytön lisäksi). Kesällä kuivaan mansikanperkeet teeainekseksi.
Siankärsämöstä en pidä, tosin sitäkin olen joskus mausteeksi kerännyt.
Kuusenkerkkiä kerään, ja kuivaan ne suolan kanssa, käytän sitä erityisesti kalan maustamiseen. Kuusenkerkkäsiirapista en pidä.
Varsinaisesti salaattiainestyyppisesti kerään vain suolaheinää, sitä käytän kesän aikana aika reippaasti myös esimerkiksi pestossa, johon laitan kaikkea mahdollista vihreää kasvimaalta (mm. köynnöskrassin lehtiä).