Lue keskustelun säännöt.
Miksi 1970-luvun rakentaminen oli niin ala-arvoista?
30.04.2023 |
Tehtiin esim.valesokkeleita ja tasakattoja ja eristettiin talot "pulloiksi". Aiemmin oli osattu tehdä kestäviä taloja. Mihin 1970-luvulla katosi kaikki ammattitaito? Eikö maalaisjärkikään varottanut ongelmista?
Kommentit (40)
Vanhoissa rakennuksissa ei olut mikään ongelma jättää rakennus kylmäksi ..kylmä ei pilannut taloja mutta 70 luvulla tuotiin uudet rakennusmateriaalit jotka ei kestä kosteaa ilmaa ja jäätymistä ja home iskee äkkiä..
Myös ei ymmärretty että talon perustukset saattaa kääntyä roudassa ja routaeritys tehtiin matalaksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahimpia noissa 70 luvun taloissa oli ikkunoiden laatu..varsinkin nuo pokat..ei kestäneet säänvaihteluja ja päästivät kylmän läpi ja lahoavat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kaikkina aikakausina on ihmiset sössineet rakentamisen jollain tasolla. Nykyäänkin niitä hometaloja löytyy ja rakennus virheitä paikataan. Ja joo, rakentamisen olisi pitänyt kehittyä aikojen saatossa, mutta niin ei ole käynyt.
No nyt jos koskaan kaikkia ongelmia onkin. En muuta koskaan uuteen taloon.
Nykyongelmat johtuvat aika paljon (kädettömän) harmaan työvoiman käytöstä ja säästämisestä rakennuskustannuksissa, eli tilataankin vesiputket Puolasta halvemmalla, tosin ovat ohuempia ja ohuempi seinämävahvuus, mutta väliäkö hällä "Ei niitä kukaan mittaile". Sitten ihmetellään, kun käyttövesiputkisto alkaa 5 vuotta vanhassa talossa vuotamaan rakenteisiin.
70 luvulla kun putket upotettiin betoniin niin ajateltiin niiden kestävän koko rakennuksen eliniän..kupariputkoim on tullut yllättäviä ja nopeita syöpymiä joita ei kukaan osannut ennustaa.
Kupariputkien elinikä käyttövesiputkistossa on ollut kai laskennallisesti noin 35-40 vuotta, ainakin putkiliikkeen työntekijä totesi näin. Itse asun talossa, jossa vanhat kupariputket käytettiin aivan loppuun, eli ne alkuperäiset putket vaihdettiin vasta 62 vuoden kuluttua rakentamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole sitten kuullut Ve juunäjän hyökkäyksestä Suomeen v. 1939-1945? Ja lähes puolen miljoonan siirtolaisten asuttaminen ympäri Suomea?
Sotakorvaukset saatettiin maksettua 50-luvulla, sen jälkeen aloitettiin miinojen raivaus, siirtolaisten asuttaminen, sodan runteleman Suomen jälleenrakentaminen, jota kesti 70-luvulle saakka.Rakennustarvikkeista oli huutava pula, tuonti vapautui vasta 60-luvilla, asunnoista oli valtava pula kaupungissa, koska Suomi muuttui maataloudesta teollisuuteen. Ihmiset asuivat okt vinteillä, alivuokralaisena jne. kun asuntoa piti saada nopeasti tuotettua halvalla, kun rahaa ei ollut ja asuntojen tarkoituskaan ei ollut kestää kuin 30-40v.
Vielä myydään osakkeitakin kalliilla hinnalla PK seudulla noista 70 luvun alun neukkukuutioista joiden tekninen käyttöikä on jo ylittynyt ja rakennukset pitäisi purkaa
Miksi ne pitäisi purkaa? Jos tehty määräajoin rempat, niin ihan hyviä asuntoja
Yhtälailla 70-luvulla tai 2000-luvun rakennustarvikkeilla on elinkaarensa esim. ovet ja ikkunat vaihdettava 30-40v väleinen, katto 35-40v jne.
Suurin ongelma 70-luvun rivi- ja krs-taloissa, ettei niihin ole tehty ajoissa tarvittavia korjauksia, kun rahaa ei ole ollut ja tyydytty huonompaan, kuin tänä päivänä ja nyt rempaaminen kallista, kun kaikki pitäisi uusia, kun materiaalit elinkaarensa päässä.
Niinsanotuissa neukkukuutioissa on mahtavan isot pihat ja ovat hyvillä paikoilla. Nykyajan keksipaketit ovat huonoilla paikoilla ja maisemanasi naapuritalon parveke.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
70 luvulla oli jotenkin nykyaikaista kun oli tasainen. Katto ja ovi ja lattia maarajaan rakennettu ja vesi ja lämpöputket nykyaikaisesti upotettu lattiabetoniin..
Olihan. Siitä huoakatosta helppo ja nopea tehdä tasakatto ja hienoa oli myös ne kattoikkunat ja suuret olohuoneen ikkunat jotka ulottui siihen lähes koko huonekorkeuteen joka 70 luvun taloissa oli usein 2,2 metriä.
Silloin taidettiin unohtaa, että eletään Suomessa, jossa tasakatoille kertyy lumikuormaa ja sulamisvesiä, jotka sitten iloisina noroina tippuivat suoraan olohuoneen tiikkipöydälle.
70-luvulla alkoi myös elementtirakentaminen, minkä takia kaikki tuona aikakautena rakennetut kerrostalot ovat toistensa kopioita. Rumia ovat, mutta nythän niitä voi ostaa varsin edullisesti.
Vierailija kirjoitti:
Tasakattokin on toimiva, jos se tehdään kunnolla. Huono puolihan siinä on, että kattohuovassa olevia sadevesiläpivientejä joutuu vuosittain tarkastamaan ja tarvittaessa paikkailemaan, eli mikään huoltohelppo ratkaisu se ei ole. Taitaa muuten vieläkin monen 70-luvulla rakennetun laatikkomallisen liiketilan katto olla tasakatto.
Tottakai Suomessa, jossa ei koskaan sada lunta, tasakatto on toimiva ratkaisu. Koska yleensä ek sada vettäkään, niin turhat räystäätkin voi jättää pois.
Jos tasakatto on viistossa, se oikeasti voi toimiakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uusi oli kai jännittävää ja muotia pientalorakentamisessa. Löydettiin mm. "erinomainen", edullinen uusi eristeaine asbesti.
Ja kerrostalorakentaminen: yhteiskunnallinen murros, ns. maaltapako, elinkeinorakenteen muutos 1960- ja 1970- luvuilla. Tarvittiin tosiaan nopeasti asuntoja mm. maaltamuuttajille. Ja betonielementtitaloihin otettiin mallia kai DDR:stä.
Ainakin Espoossa ja ehkä muuallakin tehtiin aluerakentamissopimuksia, jolloin sama rakennuttaja rakensi koko alueen kerrostalot ja vastasi kai myös ns. kunnallistekniikasta. Tuloksena nopeaa mutta melko yksi-ilmeistä rakennuskantaa.
Nykymittapuun mukaan halvalla kyhättyjä tönöjä, mutta väestönkasvu ja suuret ikäluokat muuttivat kotoa pois niin asuntoja ole saatavanopeasti.
Se oli poliittinen päätös 70-luvulla, tehdä kansalaisille halpoja asuntoja ja luotiin aravajärjestelmä, jossa käytettiin halpojamateriaalia ja näin asuntojen hinta saatiin edulliseksi. Samaan aikaan Suomi muuttui maataloudesta teollisuuteen ja aloitettiin hyvinvointivaltion rakentaminen.
Arava-järjestelmässä jopa lattioiden materiaali oli tarkkaan määritelty, ikkunat ja ovet jne. eikä niistä ollut mahdollisuus poiketa.
Ihmiset muutti maalta kaupunkiin ja oli huutava asuntopula esim. tehtailla saattoi olla kimppakämppiä, asuttiin vento vieraan perheessä alivuokralaisena, asuttiin okt yläkerroissa ja samassa taloudessa asui useampi sukupolvi.
Näin jälkikäteen viisas poliittinen ratkaisu, kun ajattelee, kuinka lyhyt on itsenäisen Suomen historia ja se valtava jälleenrakentaminen sodan jälkeen ja Suomi maailman kartalle hyvinvointivaltioksi, joka on tehty ihmisten selkänahalla ja käsillä, kun Suomella ei ole juuri luonnonrikkaiksia ja kansa köyhää edelleen.
Muutamassa vuosikymmenen jälkeen asuntoja on jo nykyään liikaa. Ja Suomi maailman kartalla mallimaana, jonka sitkeyttä ihaillaan.
Jos olisi rakennettu laadukkaasti ja kallisti, kuinka olisi käynyt kansan, puolustusvoimien ja hyvinvointivaltion.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se oli poliittinen päätös 70-luvulla, tehdä kansalaisille halpoja asuntoja ja luotiin aravajärjestelmä, jossa käytettiin halpojamateriaalia ja näin asuntojen hinta saatiin edulliseksi. Samaan aikaan Suomi muuttui maataloudesta teollisuuteen ja aloitettiin hyvinvointivaltion rakentaminen.
Arava-järjestelmässä jopa lattioiden materiaali oli tarkkaan määritelty, ikkunat ja ovet jne. eikä niistä ollut mahdollisuus poiketa.
Ihmiset muutti maalta kaupunkiin ja oli huutava asuntopula esim. tehtailla saattoi olla kimppakämppiä, asuttiin vento vieraan perheessä alivuokralaisena, asuttiin okt yläkerroissa ja samassa taloudessa asui useampi sukupolvi.
Näin jälkikäteen viisas poliittinen ratkaisu, kun ajattelee, kuinka lyhyt on itsenäisen Suomen historia ja se valtava jälleenrakentaminen sodan jälkeen ja Suomi maailman kartalle hyvinvointivaltioksi, joka on tehty ihmisten selkänahalla ja käsillä, kun Suomella ei ole juuri luonnonrikkaiksia ja kansa köyhää edelleen.
Muutamassa vuosikymmenen jälkeen asuntoja on jo nykyään liikaa. Ja Suomi maailman kartalla mallimaana, jonka sitkeyttä ihaillaan.Jos olisi rakennettu laadukkaasti ja kallisti, kuinka olisi käynyt kansan, puolustusvoimien ja hyvinvointivaltion.
Nyt kun tulee tämä EU oakkoremontit niin puolet näistä 70 luvun taloista tulee jäämään jyrän alle..ei kannata remontoida
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli poliittinen päätös 70-luvulla, tehdä kansalaisille halpoja asuntoja ja luotiin aravajärjestelmä, jossa käytettiin halpojamateriaalia ja näin asuntojen hinta saatiin edulliseksi. Samaan aikaan Suomi muuttui maataloudesta teollisuuteen ja aloitettiin hyvinvointivaltion rakentaminen.
Arava-järjestelmässä jopa lattioiden materiaali oli tarkkaan määritelty, ikkunat ja ovet jne. eikä niistä ollut mahdollisuus poiketa.
Ihmiset muutti maalta kaupunkiin ja oli huutava asuntopula esim. tehtailla saattoi olla kimppakämppiä, asuttiin vento vieraan perheessä alivuokralaisena, asuttiin okt yläkerroissa ja samassa taloudessa asui useampi sukupolvi.
Näin jälkikäteen viisas poliittinen ratkaisu, kun ajattelee, kuinka lyhyt on itsenäisen Suomen historia ja se valtava jälleenrakentaminen sodan jälkeen ja Suomi maailman kartalle hyvinvointivaltioksi, joka on tehty ihmisten selkänahalla ja käsillä, kun Suomella ei ole juuri luonnonrikkaiksia ja kansa köyhää edelleen.
Muutamassa vuosikymmenen jälkeen asuntoja on jo nykyään liikaa. Ja Suomi maailman kartalla mallimaana, jonka sitkeyttä ihaillaan.Jos olisi rakennettu laadukkaasti ja kallisti, kuinka olisi käynyt kansan, puolustusvoimien ja hyvinvointivaltion.
Nyt kun tulee tämä EU oakkoremontit niin puolet näistä 70 luvun taloista tulee jäämään jyrän alle..ei kannata remontoida
:D
Tuskinpa jyrätään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli poliittinen päätös 70-luvulla, tehdä kansalaisille halpoja asuntoja ja luotiin aravajärjestelmä, jossa käytettiin halpojamateriaalia ja näin asuntojen hinta saatiin edulliseksi. Samaan aikaan Suomi muuttui maataloudesta teollisuuteen ja aloitettiin hyvinvointivaltion rakentaminen.
Arava-järjestelmässä jopa lattioiden materiaali oli tarkkaan määritelty, ikkunat ja ovet jne. eikä niistä ollut mahdollisuus poiketa.
Ihmiset muutti maalta kaupunkiin ja oli huutava asuntopula esim. tehtailla saattoi olla kimppakämppiä, asuttiin vento vieraan perheessä alivuokralaisena, asuttiin okt yläkerroissa ja samassa taloudessa asui useampi sukupolvi.
Näin jälkikäteen viisas poliittinen ratkaisu, kun ajattelee, kuinka lyhyt on itsenäisen Suomen historia ja se valtava jälleenrakentaminen sodan jälkeen ja Suomi maailman kartalle hyvinvointivaltioksi, joka on tehty ihmisten selkänahalla ja käsillä, kun Suomella ei ole juuri luonnonrikkaiksia ja kansa köyhää edelleen.
Muutamassa vuosikymmenen jälkeen asuntoja on jo nykyään liikaa. Ja Suomi maailman kartalla mallimaana, jonka sitkeyttä ihaillaan.Jos olisi rakennettu laadukkaasti ja kallisti, kuinka olisi käynyt kansan, puolustusvoimien ja hyvinvointivaltion.
Nyt kun tulee tämä EU oakkoremontit niin puolet näistä 70 luvun taloista tulee jäämään jyrän alle..ei kannata remontoida
Tai sitten hoidetaan täälläkin EU-pakkoremontit välimeren maiden malliin; mafiapomo sanoo tarkastajalle että ne ovat kunnossa, nimet paperiin vaan ja EU-tarkastajan on parempi allekirjoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli poliittinen päätös 70-luvulla, tehdä kansalaisille halpoja asuntoja ja luotiin aravajärjestelmä, jossa käytettiin halpojamateriaalia ja näin asuntojen hinta saatiin edulliseksi. Samaan aikaan Suomi muuttui maataloudesta teollisuuteen ja aloitettiin hyvinvointivaltion rakentaminen.
Arava-järjestelmässä jopa lattioiden materiaali oli tarkkaan määritelty, ikkunat ja ovet jne. eikä niistä ollut mahdollisuus poiketa.
Ihmiset muutti maalta kaupunkiin ja oli huutava asuntopula esim. tehtailla saattoi olla kimppakämppiä, asuttiin vento vieraan perheessä alivuokralaisena, asuttiin okt yläkerroissa ja samassa taloudessa asui useampi sukupolvi.
Näin jälkikäteen viisas poliittinen ratkaisu, kun ajattelee, kuinka lyhyt on itsenäisen Suomen historia ja se valtava jälleenrakentaminen sodan jälkeen ja Suomi maailman kartalle hyvinvointivaltioksi, joka on tehty ihmisten selkänahalla ja käsillä, kun Suomella ei ole juuri luonnonrikkaiksia ja kansa köyhää edelleen.
Muutamassa vuosikymmenen jälkeen asuntoja on jo nykyään liikaa. Ja Suomi maailman kartalla mallimaana, jonka sitkeyttä ihaillaan.Jos olisi rakennettu laadukkaasti ja kallisti, kuinka olisi käynyt kansan, puolustusvoimien ja hyvinvointivaltion.
Nyt kun tulee tämä EU oakkoremontit niin puolet näistä 70 luvun taloista tulee jäämään jyrän alle..ei kannata remontoida
Tai sitten hoidetaan täälläkin EU-pakkoremontit välimeren maiden malliin; mafiapomo sanoo tarkastajalle että ne ovat kunnossa, nimet paperiin vaan ja EU-tarkastajan on parempi allekirjoittaa.
Taas on pakkoremonteista keksitty samanlainen paniikki kuin taannoin puusaunojen kieltämisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tasakattokin on toimiva, jos se tehdään kunnolla. Huono puolihan siinä on, että kattohuovassa olevia sadevesiläpivientejä joutuu vuosittain tarkastamaan ja tarvittaessa paikkailemaan, eli mikään huoltohelppo ratkaisu se ei ole. Taitaa muuten vieläkin monen 70-luvulla rakennetun laatikkomallisen liiketilan katto olla tasakatto.
Suomen ilmastossa tasakatto ei vaan toimi, koska lämpötila vaihtelee. Sille ei ole oikeastaan mitään tehtävissä.
Muovi todettiin niin erinomaiseksi materiaaliksi, että sitä oli käytettävä. Sama homma betonissa ja viis siitä, että ei se aina ehtinyt kuivua tarpeeksi hyvin.
Yksi syy saattoi olla se, että ei enää ajateltu niin kuin aikaisemmin, että rakennetaan seuraaville sukupolville kestäviä taloja. Siirryttiin kertakäyttökulttuuriin ja arkkitehdit etulinjassa muodin mukaan. Oli hienoa olla tasakatto, ja valesokkeli tuli paljon halvemmaksi kuin sellainen vanhanaikainen.
Vielä tänäkin päivänä on asuinkelpoisia yli satavuotta vanhoja taloja, joissa on selvitty kohtuullisen vähillä remonteilla. 50 vuotta vanhat alkavat olla käyttöikänsä lopussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole sitten kuullut Ve juunäjän hyökkäyksestä Suomeen v. 1939-1945? Ja lähes puolen miljoonan siirtolaisten asuttaminen ympäri Suomea?
Sotakorvaukset saatettiin maksettua 50-luvulla, sen jälkeen aloitettiin miinojen raivaus, siirtolaisten asuttaminen, sodan runteleman Suomen jälleenrakentaminen, jota kesti 70-luvulle saakka.Rakennustarvikkeista oli huutava pula, tuonti vapautui vasta 60-luvilla, asunnoista oli valtava pula kaupungissa, koska Suomi muuttui maataloudesta teollisuuteen. Ihmiset asuivat okt vinteillä, alivuokralaisena jne. kun asuntoa piti saada nopeasti tuotettua halvalla, kun rahaa ei ollut ja asuntojen tarkoituskaan ei ollut kestää kuin 30-40v.
Vielä myydään osakkeitakin kalliilla hinnalla PK seudulla noista 70 luvun alun neukkukuutioista joiden tekninen käyttöikä on jo ylittynyt ja rakennukset pitäisi purkaa
Miksi ne pitäisi purkaa? Jos tehty määräajoin rempat, niin ihan hyviä asuntoja
Yhtälailla 70-luvulla tai 2000-luvun rakennustarvikkeilla on elinkaarensa esim. ovet ja ikkunat vaihdettava 30-40v väleinen, katto 35-40v jne.
Suurin ongelma 70-luvun rivi- ja krs-taloissa, ettei niihin ole tehty ajoissa tarvittavia korjauksia, kun rahaa ei ole ollut ja tyydytty huonompaan, kuin tänä päivänä ja nyt rempaaminen kallista, kun kaikki pitäisi uusia, kun materiaalit elinkaarensa päässä.
Mitä tarkoitat määräajoin tehdyillä rempoilla? Ei asunnoille ole mitään määräaikaishuoltoja.
Todella kelvottomiksi ovat rakennustarvikkeet menneet, jos ikkunat ja katot on alle 40 vuoden välein vaihdettava. Mummolassani on yli sata vuotta vanhat ikkunat. Eihän ne enää kovin kaksiset ole ja sota-ajan kitit ovat tippuneet niin että on pitänyt korvata nykyaikaisella silikonilla, ja eräät ruudut lasin sijasta pleksillä. Pärekaton päälle laitettiin peltikatto n. 40 vuotta sitten ja kyllä sen odotetaan kestävän yhtä kauan kuin kesti pärekatto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se oli poliittinen päätös 70-luvulla, tehdä kansalaisille halpoja asuntoja ja luotiin aravajärjestelmä, jossa käytettiin halpojamateriaalia ja näin asuntojen hinta saatiin edulliseksi. Samaan aikaan Suomi muuttui maataloudesta teollisuuteen ja aloitettiin hyvinvointivaltion rakentaminen.
Arava-järjestelmässä jopa lattioiden materiaali oli tarkkaan määritelty, ikkunat ja ovet jne. eikä niistä ollut mahdollisuus poiketa.
Ihmiset muutti maalta kaupunkiin ja oli huutava asuntopula esim. tehtailla saattoi olla kimppakämppiä, asuttiin vento vieraan perheessä alivuokralaisena, asuttiin okt yläkerroissa ja samassa taloudessa asui useampi sukupolvi.
Näin jälkikäteen viisas poliittinen ratkaisu, kun ajattelee, kuinka lyhyt on itsenäisen Suomen historia ja se valtava jälleenrakentaminen sodan jälkeen ja Suomi maailman kartalle hyvinvointivaltioksi, joka on tehty ihmisten selkänahalla ja käsillä, kun Suomella ei ole juuri luonnonrikkaiksia ja kansa köyhää edelleen.
Muutamassa vuosikymmenen jälkeen asuntoja on jo nykyään liikaa. Ja Suomi maailman kartalla mallimaana, jonka sitkeyttä ihaillaan.Jos olisi rakennettu laadukkaasti ja kallisti, kuinka olisi käynyt kansan, puolustusvoimien ja hyvinvointivaltion.
Nyt kun tulee tämä EU oakkoremontit niin puolet näistä 70 luvun taloista tulee jäämään jyrän alle..ei kannata remontoida
Suomessa ovat asukkaat ihan itse parantaneet vanhojen talojen lisäeristyksiä ja tehneet taloistaan energiaystävällisiä, jota jo parikymmentä vuotta valtio on antanut avustuksia, oli kysymys okt tai rivi-tai krs-taloista ja vaihtaneet lämpöovia ja ikkunoita. En ole tavannut yhtään asuntoa vuosikymmeniin Suomessa, jossa esim. kaksinkertaiset ikkunalasit, joka on Euroopassa yleistä ja yläpohjassakin monta kymmentä senttiä villaa.
Suomessa uusi laki on täysin väärin ymmärretty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole sitten kuullut Ve juunäjän hyökkäyksestä Suomeen v. 1939-1945? Ja lähes puolen miljoonan siirtolaisten asuttaminen ympäri Suomea?
Sotakorvaukset saatettiin maksettua 50-luvulla, sen jälkeen aloitettiin miinojen raivaus, siirtolaisten asuttaminen, sodan runteleman Suomen jälleenrakentaminen, jota kesti 70-luvulle saakka.Rakennustarvikkeista oli huutava pula, tuonti vapautui vasta 60-luvilla, asunnoista oli valtava pula kaupungissa, koska Suomi muuttui maataloudesta teollisuuteen. Ihmiset asuivat okt vinteillä, alivuokralaisena jne. kun asuntoa piti saada nopeasti tuotettua halvalla, kun rahaa ei ollut ja asuntojen tarkoituskaan ei ollut kestää kuin 30-40v.
Vielä myydään osakkeitakin kalliilla hinnalla PK seudulla noista 70 luvun alun neukkukuutioista joiden tekninen käyttöikä on jo ylittynyt ja rakennukset pitäisi purkaa
Miksi ne pitäisi purkaa? Jos tehty määräajoin rempat, niin ihan hyviä asuntoja
Yhtälailla 70-luvulla tai 2000-luvun rakennustarvikkeilla on elinkaarensa esim. ovet ja ikkunat vaihdettava 30-40v väleinen, katto 35-40v jne.
Suurin ongelma 70-luvun rivi- ja krs-taloissa, ettei niihin ole tehty ajoissa tarvittavia korjauksia, kun rahaa ei ole ollut ja tyydytty huonompaan, kuin tänä päivänä ja nyt rempaaminen kallista, kun kaikki pitäisi uusia, kun materiaalit elinkaarensa päässä.
Mitä tarkoitat määräajoin tehdyillä rempoilla? Ei asunnoille ole mitään määräaikaishuoltoja.
Todella kelvottomiksi ovat rakennustarvikkeet menneet, jos ikkunat ja katot on alle 40 vuoden välein vaihdettava. Mummolassani on yli sata vuotta vanhat ikkunat. Eihän ne enää kovin kaksiset ole ja sota-ajan kitit ovat tippuneet niin että on pitänyt korvata nykyaikaisella silikonilla, ja eräät ruudut lasin sijasta pleksillä. Pärekaton päälle laitettiin peltikatto n. 40 vuotta sitten ja kyllä sen odotetaan kestävän yhtä kauan kuin kesti pärekatto.
Rivarissa jossa asuin, jouduttiin hiomaan ja maalaamaan takapihojen ovet, sekä vaihtamaan lahonneita lautoja uusiin 30 vuotta käyttöiässä. Sama operaatio tehtiin takapihojen väliaitoihin 10 vuotta myöhemmin. Samalla myös autokatos remontoitiin. Katon ja rännien puhdistus sammaleista ja särkyneiden kattotiilien vaihto olivat myös säännöllisesti suoritettavia operaatioita, eli kyllä taloihin täytyy tehdä määräaikaishuoltoa.
Vierailija kirjoitti:
Uusi oli kai jännittävää ja muotia pientalorakentamisessa. Löydettiin mm. "erinomainen", edullinen uusi eristeaine asbesti.
Ja kerrostalorakentaminen: yhteiskunnallinen murros, ns. maaltapako, elinkeinorakenteen muutos 1960- ja 1970- luvuilla. Tarvittiin tosiaan nopeasti asuntoja mm. maaltamuuttajille. Ja betonielementtitaloihin otettiin mallia kai DDR:stä.
Ainakin Espoossa ja ehkä muuallakin tehtiin aluerakentamissopimuksia, jolloin sama rakennuttaja rakensi koko alueen kerrostalot ja vastasi kai myös ns. kunnallistekniikasta. Tuloksena nopeaa mutta melko yksi-ilmeistä rakennuskantaa.
Betonielementtitalot tehtiin kaikkialla lähinnä sen mukaan minkä insinööri laski halvimmaksi. Eli kantti kertaa kantti.
Nykyään tehdään betoni ja kivitaloja pulloiksi tasakatolla. Sama lopputulos ???
70 luvulla kun putket upotettiin betoniin niin ajateltiin niiden kestävän koko rakennuksen eliniän..kupariputkoim on tullut yllättäviä ja nopeita syöpymiä joita ei kukaan osannut ennustaa.