Lue keskustelun säännöt.
Katkeruus siitä ettei löydä kumppania
30.04.2023 |
Joskus vaan ei jaksa enää ja tuntuu liian pahalta kun ei löydä itselleen sopivaa kumppania. Ihan mihin tahansa en tyydy vaan haluan aidon tasavertaisen suhteen, jossa on syvää yhteyden tunnetta. Jos vähempään tyytyisin ei se olisi parempaa kuin tämä yksinäisyyden ja osattomuuden kokemus. Mutta silti on välillä niin surullinen ja katkera olo tilanteesta että tekisi mieli vain huutaa ja onnellisten pariskuntien näkeminen ottaa päähän. En haluaisi katkeroitua saati luovuttaa kokonaan etsimistä, mutta toivon ja hyvän mielen ylläpitäminen tilanteesta huolimatta on välillä vaan ihan ylivoimaista.
Kommentit (41)
En ole katkera mutta joskus tekee pahaa. Toisaalta olen ollut niin monta vuotta yksin että tuskin se enää onnistuisi. Olen niin omiin tapoihin muokkautunut että tuskin kukaan enää kestäisi seuraani. Seksikään tuskin oikein sujuisi kun viimeksi on ollut jotain säpinää nuorena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsittele tunteesi ja jatka elämää. Kyllä sopivia tulee vastaan, mutta pärjäät yksinkin.
Joo niin pärjään, mutta kun en halua elämän olevan vain PÄRJÄÄMISTÄ. Minä haluan jakaa arjen pieniä asioita rakkaan elämänkumppanin kanssa, saada perheen ja kokea lapsiperhe-elämän kakki värit. Itkeä aikanaan liikutuksessa lapseni koulutaipaleen päättyessä ja saada rakastaa niin, että sydämessä läikkyy.
Miten voi olla sen puolison löytäminen näin vaikeaa?
-eri
Niin juuri, ei tästä että jää noista asioista paitsi voi vain kommentoida, että koita pärjätä tai "käsittele vaan tunteesi ja jatka elämässä eteenpäin". Asia on paljon syvempi...
-ap
Hö.
Katkeroituminen minun mielestä ei kannata ikinä minkään asian vuoksi, koska eihän se kannata. Hukkaan heitettyä energiaa vaan. Kaikenlisäksi se vain näkyy ulospäin ja on luotaantyöntävä.
Parempi on vain todeta, että just nyt elän itselleni mutta tilannehan voi muuttua. Asioita tapahtuu. Toki sitä bongailee herkemmin ympäriltään onnellisen oloisia pariskuntia mutta eihän siitä mitään varmuutta ole, vain ne omat olettamukset asianlaidasta.
Keskity huomaamaan, mitkä asiat elämässäsi on hyvin sekä siihen, että löydät onnea muualtakin kuin vain toisesta ihmisestä, toisen ihmisen kautta.
Naisena haluaisin mennä nukkumaan Ruususen unta loppuelämäksi. En jaksa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Nainen ole yksin onnellisimmillaan? Kukaan poika/mies ei ole päässyt tekemään minuun tarpeitaan kuuteen vuoteen.
T31
Eihän kukaan sinuun tarpeitaa edes laskisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen ole yksin onnellisimmillaan? Kukaan poika/mies ei ole päässyt tekemään minuun tarpeitaan kuuteen vuoteen.
T31
Eihän kukaan sinuun tarpeitaa edes laskisi.
Tarpeiden teko = ulostaminen ja virtsaaminen. Ehkä parempi, ettei näitä tehdä kehenkään ihmiseen...
Vierailija kirjoitti:
Kokeile katkeroitumisen sijaan tutustua ja kaveroitua avoimin mielin, ilman paineita.
No sehän se lopulta katkeroittaakin, kun tuo rennosti tutustuminen ilman ennakko-odotuksia ei johda yleensä edes tapailuun. Ja jos johtaa, niin hyvin nopeasti käy ilmi että ollaan aivan eri elämäntilanteessa ja/tai tulevaisuudeltakaan ei odoteta lainkaan samanlaisia asioita eikä ajatusmaailma muutenkaan oikein ole toisiinsa sovitettavissa.
Eikä auta uusiin ihmisiin tutustuminen kaveripiirin, työn tai harrastustenkaan kautta vaan kavereita/tuttuja kyllä saa, mutta parisuhdemielessä ei kukaan kiinnostu. Ja mitä enempi tulee ikää niin sitä useampi niistä, joita itse voisi ajatella kumppaniksi, on jo varattuja, joten tietenkään näille ei sitten itsekään voi aloitetta tehdä.
Pelkkään seksiin kyllä kelpaisin, mutta se pari kokeilua riitti eikä ole mun juttu ollenkaan.
Ja tässä vuosien varrella taasen itse olen onnistunut saattamaan yhteen kolme pariskuntaa joista todennäköisesti ei paria olisi tullut ilman, että itse olin "linkkinä" heidän välillään vaikken mitään sokkotreffejä järkännytkään. Nämä vielä vakiintuivat todella nopealla tahdilla eli olen näin vierestä päässyt seuraamaan kuinka tosiaan vaan tarvitaan se maaginen "klik" ja sitten se onkin menoa. En siis voi edes uskotella itselleni, että sellaista tapahtuu vaan hömppäkomedioissa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen ole yksin onnellisimmillaan? Kukaan poika/mies ei ole päässyt tekemään minuun tarpeitaan kuuteen vuoteen.
T31
Eihän kukaan sinuun tarpeitaa edes laskisi.
Tarpeiden teko = ulostaminen ja virtsaaminen. Ehkä parempi, ettei näitä tehdä kehenkään ihmiseen...
Tarpeita on monenlaisia. Kuulostat siltä että annat itseesi tehdä tarpeet kun tunsit tarvetta älähtää.
Kauhean pitkä aika elää koko elämä tietyn pettymyksen kourissa. Vaikka sitä ei kaikki usko, niin aikuinen voi elää yksinkin ihan mielekästä elämää, aina on ollut myös niitä, ketkä eivät syystä tai toisesta pariudu.
Jos tulee loputtomiin pettymyksiä, niin terve reaktio on olla siitä sen verran aikaa pahoillaan, että asian lopulta hyväksyy. Vaikka siihen menisi vuosia, niin silti luonnollisinta on luopua odotuksista, jotka eivät toteudu, ja suunnata huomio ja vaiva muualle.
On niin paljon p*skapuhetta että jokaiselle on se oikea, jonain päivänä se vaan tulee vastaan, ole oma itsesi ja tutustu muihin niin kyllä se siitä. Ei mene kaikilla näin! Ja tällainen lohduttelu vaan pitkittää sitä tuskaa ja viivyttää asian hyväksymistä.
Jos on kokematon niin kuvittelee s*ksik ja rakkauden muutenkin olevan jotain paljon hienompaa ja erityisempää kuin se onkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kauhean pitkä aika elää koko elämä tietyn pettymyksen kourissa. Vaikka sitä ei kaikki usko, niin aikuinen voi elää yksinkin ihan mielekästä elämää, aina on ollut myös niitä, ketkä eivät syystä tai toisesta pariudu.
Jos tulee loputtomiin pettymyksiä, niin terve reaktio on olla siitä sen verran aikaa pahoillaan, että asian lopulta hyväksyy. Vaikka siihen menisi vuosia, niin silti luonnollisinta on luopua odotuksista, jotka eivät toteudu, ja suunnata huomio ja vaiva muualle.
On niin paljon p*skapuhetta että jokaiselle on se oikea, jonain päivänä se vaan tulee vastaan, ole oma itsesi ja tutustu muihin niin kyllä se siitä. Ei mene kaikilla näin! Ja tällainen lohduttelu vaan pitkittää sitä tuskaa ja viivyttää asian hyväksymistä.
Jos on kokematon niin kuvittelee s*ksik ja rakkauden muutenkin olevan jotain paljon hienompaa ja erityisempää kuin se onkaan.
Kaikki eivät voi elää mielekästä elämää ilman seksiä ja rakkautta. Esim itselleni ne ovat ihan hyvän elämän elinehto. Seksiä olen harrastanutkin eikä se todella ole yliarvostettua, päinvastoin, aivan mahtavaa, paras nautinto mitä elämässä voi olla. Viime kerrasta on vuosia, joten kyllä syö naista.
En ole katkera, äärimmäisen surullinen vain että en ole löytänyt kumppania. Ilman kosketusta eläminen on tuskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin yli 10 vuotta yksin. Ihan erakkona suorastaan. Sitten "sain" monivuotisen ihastukseni, jonka olin tuntenut kyllä jo monen kymmenen vuoden ajan. Alussa oli ihanaa kun olin niin rakastunut että ei haitannut että mies ei tykännyt minusta ollenkaan. Se vaan oli mun kanssa kun ei se saa ketään muutakaan. Nyt ollaan oltu yhdessä 6 vuotta ja mies on koko ajan ilkeämpi ja inhottavampi. Meillä ei ole mitään läheisyyttä, ei koskaan jutella mistään, mies pelaa kaiket ajat pleikkaria kotona ollessaan tai jos ei pelaa, se katsoo läppäriltä videoita kuulokkeet päässään eikä kuule jos sanon jotain.
Sanomattakin lienee selvää että mitään me ei yhdessä koskaan tehdä. Mitään seksiin viittaavaa ollut viimeksi joku 4 vuotta sitten. Odotan vaan sitä aikaa että saan taas asua yksin.
Oletko varma että ne onnelliset pariskunnat mitä näet ovat onnellisia? Ties mikä on totuus seinien sisällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eniten vitutttaa nämä jotka valittaa tai kertoo kuinka on myös huonoja suhteita, ei mitään läheisyyttä. Lähtekää hyvät ihmiset pois! Mikään ei estä!
Mutta se jolla ei ole suhdetta ei voi sellaiseen tästä vaan kävellä, mutta sinä joka olet huonossa suhteessa voit tällä sekunnilla kävellä ovesta ulos.
Hävetkää!
Mikään ei voita sitä tunnetta, kun on oma maailman rakkain puoliso. Minulle sanoivat joskus, etten tulisi koskaan löytämään ketään, kun olen niin "ruma ja lihava". Nyt oltu ihanan mieheni kanssa yhdessä 10 v. ja joka päivä taivaallista, ei voisi enempää parisuhteelta toivoa. Kunnollinen, luotettava ja hellä herrasmies, maksaakin kaiken vaikka en sitä häneltä odota. Muutama muu hapannaama sen sijaan lusmuilee yhä ikisinkkuna vanhanapiikana, vaikka nelikymppiset alkaa jo kolkutella ovella. Yhdestä olen melko varma, ettei ole koskaan parisuhteessa ollutkaan. Ikävä luonteensa näkyy niin vahvasti ulospäin. Toinen hehkutti vuosia sitten jotain hurmuria, mutta poisti eräänä päivänä vähin äänin kaikki kuvat ja maininnat kyseisestä tyypistä kuin häntä ei olisi ollut olemassakaan. Kolmas pahasuinen erosi. Kieltämättä nauratti, niin se karma vain toimii. Hyvää vappua kaikille!
Vierailija kirjoitti:
Ei ole epäitsekästä syytä lisääntyä. Toisen pakottaminen valmiiksi ylibuukatulle saastuneelle pallolle kuolemaan samalla kun elinmahdollisuuksien säilyttäminen vaatii ilmastotoimia, olisi ristiriitaista älykkyyden tai inhimillisyyden kanssa. Siksi vanhemmat ovat poikkeuksetta itsekkäitä. Haluavat jotain itselleen haluavat kokea lapsella sitä ja tätä.
Totta. Miksei voisi olla parisuhteessa ilman lapsiakin?
Vierailija kirjoitti:
Eniten vitutttaa nämä jotka valittaa tai kertoo kuinka on myös huonoja suhteita, ei mitään läheisyyttä. Lähtekää hyvät ihmiset pois! Mikään ei estä!
Mutta se jolla ei ole suhdetta ei voi sellaiseen tästä vaan kävellä, mutta sinä joka olet huonossa suhteessa voit tällä sekunnilla kävellä ovesta ulos.
Hävetkää!
Nämä ihmiset eivät ymmärrä mistä on kyse. Ainakin minun kohdalla pointti on juuri siinä, että en halua huonoon suhteeseen. Jos sellaiseen olisin halunnut en varmasti olisi yksin. Yhdessä, mutta onneton. Kokemuksia asiasta on toki jo kertynyt käytännössäkin kun olen ollut ei hyvässä suhteessa. Tuntuu että on monen mielestä liikaa pyydetty, että halua tavertaisen, henkisesti ja fyysisesti vahvan suhteen, jossa ongelmien tullessa (ja niiltähön ei missään suhteessa tietysti voi välttyä) pyritään ne ratkaisemaan yhdessä toista kuunnellen. Saada rakkautta,vastavuoroista tukea, läheisyyttä ja seksiä on suurimmalle osalla ihmisistä perustarve, jonka kaipaamista ei pitäisi väheksyä ja lytätä.
Liian tiukat kriteerit.
Kuinka löytö sinä olet?