Elämä sovussa kaikkien kanssa?

Jotkut ovat riitaisampia kuin toiset, eri syistä. Minä itse olen ollut riitainen mt- ja päihdeongelmien sekä heikkojen sosiaalisten taitojen sekä kehittymättymien tunnekäsittelytaitojen vuoksi. Täyskäsi siis.

Nykyään en riitele enkä riitaannu, mutta joudun elämään menneisyyteni tekojen seurausten kanssa. Minusta juorutaan ja kohtaan ennakkoluuloja. Jotkut ovat vihaisia minulle luultavasti loppuelämänsä. Sen kanssa on vain pärjättävä.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat riitaisampia kuin toiset, eri syistä. Minä itse olen ollut riitainen mt- ja päihdeongelmien sekä heikkojen sosiaalisten taitojen sekä kehittymättymien tunnekäsittelytaitojen vuoksi. Täyskäsi siis.

Nykyään en riitele enkä riitaannu, mutta joudun elämään menneisyyteni tekojen seurausten kanssa. Minusta juorutaan ja kohtaan ennakkoluuloja. Jotkut ovat vihaisia minulle luultavasti loppuelämänsä. Sen kanssa on vain pärjättävä.

Jep - syitä on monia. Minä olen seksiaddikti, ja sekoiluni jäljiltä paljon kärhämää ja mielipahaa. Onneksi vaimo ei sentään tiedä millainen kusipää olen, se olisi se viimeinen tikki vihaajieni joukkoon. En siis riitele, mutta jotenkin häiriintyneisyyteni ja narsismini vuoksi kylvän pimeyttä. Ikinä en tule saamaan tekojani anteeksi, eikä minun tietysti kuulukaan.

Ap:

En mä koe olevani kauhean riitaisa, mutta tuleehan ihmisten kanssa eteen asioita, joista ei olla samaa mieltä ja jotenkin nekin vaan pitää hoitaa. Jonkun on otettava vastuukin ja tehtävä päätöksiä ja nehän ei aina ole mieleisiä

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat riitaisampia kuin toiset, eri syistä. Minä itse olen ollut riitainen mt- ja päihdeongelmien sekä heikkojen sosiaalisten taitojen sekä kehittymättymien tunnekäsittelytaitojen vuoksi. Täyskäsi siis.

Nykyään en riitele enkä riitaannu, mutta joudun elämään menneisyyteni tekojen seurausten kanssa. Minusta juorutaan ja kohtaan ennakkoluuloja. Jotkut ovat vihaisia minulle luultavasti loppuelämänsä. Sen kanssa on vain pärjättävä.

Jos edellämainitsemasi syyt ovat syitä olla vihainen loppuelämänsä ( no päihdeongelmista ei ole kokemusta), niin jokseenkin urpoja ovat he jotka ovat päättäneet vihata sinua.

Ihminen joka elää sovussa kaikkien kanssa on kieltänyt itsensä täysin, ei koskaan kerro mielipidettään mihinkään. Ei kai kukaan halua sellainen olla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut ovat riitaisampia kuin toiset, eri syistä. Minä itse olen ollut riitainen mt- ja päihdeongelmien sekä heikkojen sosiaalisten taitojen sekä kehittymättymien tunnekäsittelytaitojen vuoksi. Täyskäsi siis.

Nykyään en riitele enkä riitaannu, mutta joudun elämään menneisyyteni tekojen seurausten kanssa. Minusta juorutaan ja kohtaan ennakkoluuloja. Jotkut ovat vihaisia minulle luultavasti loppuelämänsä. Sen kanssa on vain pärjättävä.

Jos edellämainitsemasi syyt ovat syitä olla vihainen loppuelämänsä ( no päihdeongelmista ei ole kokemusta), niin jokseenkin urpoja ovat he jotka ovat päättäneet vihata sinua.

Olen ollut suutuspäissäni paha suustani ja ymmärrän kyllä miksi en saa kaikkea anteeksi. Mutta ei tuo minua oikeastaan haittaa, vaikka ovat vihaisia. Olen entisessä elämässäni vetänyt puoleeni aivan erilaisia ihmisiä mitä nykyään. Emme olisi läheisiä siis muutenkaan.

Anteeksi olen pyytänyt ja opikseni oppinut, muuta en voi.

Toki on välillä erimielisyyksiä ja konfliktia, mutta ne tilanteet selvitetään ja sovitaan. Sellaisten ihmisten kanssa en ylimääräistä yhteyttä pidä, jotka eivät tähän kykene.

Vierailija kirjoitti:

Toki on välillä erimielisyyksiä ja konfliktia, mutta ne tilanteet selvitetään ja sovitaan. Sellaisten ihmisten kanssa en ylimääräistä yhteyttä pidä, jotka eivät tähän kykene.

Moni selvittää välit näennäisesti, mutta jotain jää kytemään. Se purkautuu passiivis-aggressiivisuutena ja gaslightaamisena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki on välillä erimielisyyksiä ja konfliktia, mutta ne tilanteet selvitetään ja sovitaan. Sellaisten ihmisten kanssa en ylimääräistä yhteyttä pidä, jotka eivät tähän kykene.

Moni selvittää välit näennäisesti, mutta jotain jää kytemään. Se purkautuu passiivis-aggressiivisuutena ja gaslightaamisena.

Niin. On tekoja joita ei ole edes tarpeen antaa anteeksi tai unohtaa. Pääasia, ettei enää tarvitse olla kyseisten henkilöiden kanssa tekemisissä. Kukaan terve ihminen ei aiheuta sitä mylläkkä, joka niskaani on kaadettu. Luultavimmin olen ärsyttänyt jossakin vaiheessa ihmistä, joka on tajuamattani ollut psykopaatti ja päättänyt laittaa minut kärsimään perusteellisesti. Tämä kostaminen nimittäin ylittää käsityskykyni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toki on välillä erimielisyyksiä ja konfliktia, mutta ne tilanteet selvitetään ja sovitaan. Sellaisten ihmisten kanssa en ylimääräistä yhteyttä pidä, jotka eivät tähän kykene.

Moni selvittää välit näennäisesti, mutta jotain jää kytemään. Se purkautuu passiivis-aggressiivisuutena ja gaslightaamisena.

Tämä.

Ap: Kohtaa tilanteet suoraan ja heti, niin ei jää kytemään, kun kerran selvästikin huout jo vihamielisyyttä ulospäinkin, vaikka et edes sanoisi mitään. Kysymyksen asettelustasi näen, että vertaat itseäsi muihin ja vihasi kytee syvällä. Mene keskustelemaan kaunastasi ja epävarmuudestasi jollekin ammattilaiselle, äläkä kysele enää täällä.

Vierailija kirjoitti:

Ap:

En mä koe olevani kauhean riitaisa, mutta tuleehan ihmisten kanssa eteen asioita, joista ei olla samaa mieltä ja jotenkin nekin vaan pitää hoitaa. Jonkun on otettava vastuukin ja tehtävä päätöksiä ja nehän ei aina ole mieleisiä

Teetkö kenties liian nopeasti päätökset ja omalta kantiltasi?

Kuunteletko muiden näkökantoja?

Teettekö yhteisiä sopimuksia?

Toimitko viis veisaten muiden mielipiteistä tai mahdollisuuksista sitoutua ratkaisuusi?

Jos on yhteisiä asioita ratkottavana, olisi hyvä päästä yhteiseen ratkaisuun. Siitä lähtee kaikkien sitoutuminen. Nyt olet vain itse sitoutunut, vai oletko? Muut voivat olla järkyttyneitä.

Oletko edes itse tyytyväinen päätöksiisi, tuntuuko siltä, että jäät yksin päätöksesi kanssa? Sille on selvästi syynsä.

Onko oikein, että toimillasi simputat muut allesi. Muut saattavat nähdä sen kiusaamisena ja lyttäämisenä.

Tapahtuuko tätä useastikin? Miksi luulet, että olet muiden yläpuolella? Ei liian nopea ratkaisu ole tie onneen, kaikkien on sitouduttava siihen, vain sillä onnistuu.

Jollain saattaisi olla hyviä ehdotuksia tilanteeseen, mutta eikö muiden ehdotukset sinulle mitenkään sitten käy?..

Suosittelen yhteistyötaitojen opettelemista. Saattaa olla, että kyse on myös jostain luonnehäiriöstä.

Vierailija kirjoitti:

Ihminen joka elää sovussa kaikkien kanssa on kieltänyt itsensä täysin, ei koskaan kerro mielipidettään mihinkään. Ei kai kukaan halua sellainen olla?

Hupsista sentäs, tulipas analyysi.

Vastuu on otettava esim. silloin, jos joku käyttäytyy yhteisten pelisääntöjen vastaisesti ja siitä on annettava palautetta. Vaikka miten sulosoinnuilla sanot, jotkut pahoittaa mielensä ja näyttävät sen hyvin selvästi. Ja mikä pahinta, alkavat tehdä myyräntyötä dissatakseen kaiken mitä teen. Sääntöjen vastaista on esim. yhteisissä ryhmissä haukkua muut, jättää maksunsa maksamatta, keksiä omia yhteisön vastaisia sääntöjä, varastaa, valehdella yms. Ei siis minun keksimiäni juttuja.

Ei ole kysymys mistään joukkovastustuksesta vaan näiden yksittäisten ihmisten käytöksestä, josta huokuu se vastenmielisyys. Ehkä se kuuluu asiaan ja mun on vaan vaikea kestää sitä, että ei voida edes asiallisesti tervehtiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap:

En mä koe olevani kauhean riitaisa, mutta tuleehan ihmisten kanssa eteen asioita, joista ei olla samaa mieltä ja jotenkin nekin vaan pitää hoitaa. Jonkun on otettava vastuukin ja tehtävä päätöksiä ja nehän ei aina ole mieleisiä

Teetkö kenties liian nopeasti päätökset ja omalta kantiltasi?

Kuunteletko muiden näkökantoja?

Teettekö yhteisiä sopimuksia?

Toimitko viis veisaten muiden mielipiteistä tai mahdollisuuksista sitoutua ratkaisuusi?

Jos on yhteisiä asioita ratkottavana, olisi hyvä päästä yhteiseen ratkaisuun. Siitä lähtee kaikkien sitoutuminen. Nyt olet vain itse sitoutunut, vai oletko? Muut voivat olla järkyttyneitä.

Oletko edes itse tyytyväinen päätöksiisi, tuntuuko siltä, että jäät yksin päätöksesi kanssa? Sille on selvästi syynsä.

Onko oikein, että toimillasi simputat muut allesi. Muut saattavat nähdä sen kiusaamisena ja lyttäämisenä.

Tapahtuuko tätä useastikin? Miksi luulet, että olet muiden yläpuolella? Ei liian nopea ratkaisu ole tie onneen, kaikkien on sitouduttava siihen, vain sillä onnistuu.

Jollain saattaisi olla hyviä ehdotuksia tilanteeseen, mutta eikö muiden ehdotukset sinulle mitenkään sitten käy?..

Suosittelen yhteistyötaitojen opettelemista. Saattaa olla, että kyse on myös jostain luonnehäiriöstä.

Se on vähän epärealistista, että kaksi hyvin erilaista ja erimielistä henkilöä sopisi koskaan yhteen. On eri maailmankuvatkin joskus ja toiveet. Koska jos tapahtui jo konflikti, eikä se toimi, pitäisi olla erillään. Muutenhan toinen joutuu esittämään tai kumpikin, raskasta roolia ja toinen ei ehkä jaksa esittää kauaa. Paitsi jos on ensiavussa töissä, siellä ei niitä ehdi miettiä.

Kaunasta pääsisi, jos ei mieti sitä ihmistä ja voi olla erillään. Onko paikassa jotkut pelisäännöt, ettei joudu olemaan kaksi "vihaista" yhdessä. Hyvää voi kaikille toivoa yleisesti, mutta kaikki ihmiset eivät sovi samaan koppiin.