Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Työpaikkakiusaaminen, uupumus, masentuminen, lihominen... terkut sairikselta
26.04.2023 |
Heips! Sinnittelin sairauslomaa vastaan kuukausitolkulla, mutta nyt oli pakko ottaa se vastaan, koska fyysiset oireet alkoivat olla sitä luokkaa, että en enää huomista näe. En koskaan ajatellut, että säännöllisesti kuntoilevana ja terveellistä syövänä olisi tässä "jamassa"... miten tästä eteenpäin, miten itse olen selvinnyt? Kiitos asiallisista vastauksista!
Kommentit (17)
Kannattaa aina olla sen verran ylisuorittaja, että tappaa itsensä työllä ennen kuin alkaa uskomaan ja hakemaan sairaslomaa. Näinhän se nykyisin työpaikoilla menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkamalla arvostaa ja hoitaa myös psyykkistä, ei vain fyysistä terveyttä.
Lopeta nyt se töissä käynti heti alkuunsa, ennen kun olet loppulisesti vuoteenoma. En ymmärrä ihmisiä mitkä tekee töitä niin paljon, että ovat kuolla alle 50vuotiaana rasitukseen.
Ole yhteydessä työpaikkakiusattujen yhteisöihin vertaistuen saamiseksi. Kannattaa jakaa niitä kiusaamisen aiheuttamia ongelmia muiden saman kokeneiden kanssa. Ongelmat saattavat muuttaa muotoaan ja muodostua oikeasti elämääsi ja selviytymistäsi, kiusauksen aiheuttamista oireista ja ongelmista, estäviksi monimuotoisiksi oireiksi sekä henkisesti, sosiaalisesti että fyysisesti. Puhu ja käy läpi niitä asioita turvallisessa ympäristössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olin reilu vuosi samassa tilanteessa. Olin taistellut vuosia saikkua vastaan. Lopulta oli pakko jäädä saikulle kuukaudeksi. Palasin töihin ja eihän mikään muuttunut. Saikun jälkeen olin töissä 2kk jonka jälkeen irtisanouduin tyhjän päälle, 1kk irtisanomisajan olin töissä.
Vasta noin 6-7kk jälkeen aloin pikkuhiljaa olemaan oma itseni. Olin sinnitellyt liian pitkään. Osa oireista ei ole vieläkään 11kk jälkeen poistuneet.
Ei kannata uhrata omaa terveyttä työn takia. Sen ainakin opin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten masentuneena voi lihoa? ei ruoka maistu,ei nukuta,paha olo..
No, masentuneena lihon, en jaksa huolehtia itsestäni enkä syödä järkevästi. Olen päivän syömässä ja illalla ahdan kaikkea sellaista, mistä en edes tykkää...
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten masentuneena voi lihoa? ei ruoka maistu,ei nukuta,paha olo..
Voi lihoa, koska fyysinen aktiivisuus jää minimiin, ei jaksa tehdä mitään. Aineenvaihdunta hidastuu ja syöty ruoka on useinmiten epäterveellistä roskaruokaa, kun ei jaksa laittaa ruokaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen juuri parhaillaan samassa jamassa kuin ap. Palasin juuri kuukauden sairaslomalta töihin vain todetakseni etten vaan jaksa. Voimavarat loppuu nykyään todella nopeasti, olen kuin varjo viimevuotisesta itsestäni joka energisenä multitaskasi asioita töiden jälkeen. Hyvä kuntoisena ja urheilevana nelikymppisenä en olisi koskaan uskonut uupuvani, juurihan tuli se tutkimuskin miten liikunta estää masentumisen. Ei estä. Sain mielialalääkityksen joka toimii tosi hyvin mutta saa ruokahalun uusiin sfääreihin ja sitä kautta lihottaa.
Saan iloa pelkästään siitä ajatuksesta, että tulen jossain vaiheessa hyppäämään pois tästä oravanpyörästä. Se tulee olemaan onnellinen päivä.
Kiitos paljon - voimia sinulle!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sinnitellyt töissä. Muu elämä on kärsinyt valtavasti. Tänään oli keskustelu taas työpsykologin kanssa. Hän tarjosi lisäkäyntejä. En edes jaksa enää puhua. Haluaisin, että tulisi joku ja auttaisi minut vaan pois täältä. Jauhamisesta ei ole mitään hyötyä.
Lepäät, syöt ja nukut.
Sama uudelleen huomenna 🌹
Vierailija kirjoitti:
Itse olin reilu vuosi samassa tilanteessa. Olin taistellut vuosia saikkua vastaan. Lopulta oli pakko jäädä saikulle kuukaudeksi. Palasin töihin ja eihän mikään muuttunut. Saikun jälkeen olin töissä 2kk jonka jälkeen irtisanouduin tyhjän päälle, 1kk irtisanomisajan olin töissä.
Vasta noin 6-7kk jälkeen aloin pikkuhiljaa olemaan oma itseni. Olin sinnitellyt liian pitkään. Osa oireista ei ole vieläkään 11kk jälkeen poistuneet.
Ei kannata uhrata omaa terveyttä työn takia. Sen ainakin opin.
Pelottaako sinua taloudellinen tilanne tai miten työllistyt myöhemmin?
Itse irtisanouduin myös äskettäin tyhjän päälle ja en ole vielä kunnossa oman alan töihin, joissa yleensä tehdään pitkää päivää. Taloudellisesti pärjään ansiosidonnaisella, mutta silti iskenyt järjetön pelko, jos en enää kuntoudu kunnolla työkuntoon tai se, etten halua tappotahtia tehdä töitä ja löytyykö alaltani inhimillistä työpaikkaa enää. Kun lukee uutisia irtisanomisista ym. niin se ahdistaa.
Tiedän, että nyt pitäisi levätä ja kuntoutua eikä stressata. Toisaalta stressaaminen liittyy uupumiseen...
Alue: Aihe vapaa
Aika auttaa. Klisee mutta tosi.