Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Ovatko parhaita ystäviäsi yhä lapsuudenystävät?
23.04.2023 |
Minulle kävi jotenkin niin että lapsena minulla oli paljon kavereita, ja nuoruudessa jättäydyin pois discoista ym. Mikä on syy siihen yhteys paikkakunnan porukoihin katkesi. Hengailin vain parin kaverin kanssa jotka pettivät minut jättämällä yksin. Aikuisena olen keskittynyt lähinnä työntekoon. Mietin että mitä voisin vielä asialle tehdä. Onko tosiaan niin että teini-ikäisenä ne piirit on luotava, jotta olisi yhteinen historia. Minusta tuntuu oudolta lähteä hakemaan kavereita jostain netistä ilman mitään yhteistä kosketuspohjaa.
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun parhaat kavereni ovat niiltä ajoilta kun olin yliopisto-opiskelija, sillä muutin alkuperäisestä kotikaupungistani toiseen kaupunkiin opintojen vuoksi ja jäin sinne asumaan. Meillä oli hyvin elinvoimainen kuppilakulttuuri yliopistolla, jossa tuli käytyä sosiaalisista syistä monta vuotta maisteriksi valmistumisen jälkeenkin. Sen kautta oli helppo saada vanhojen tuttujen kautta uusia tuttuja. Yleensä semmoinen 4 hengen porukka on sopiva määrä, joka pysyy kasassa ja jossa kaikki tulevat toimeen toistensa kanssa.
Muuten monet vanhat kaverini ovat muuttaneet etenkin töiden tai huonokuntoisten vanhempiensa takia eri paikkakunnille. Sen ihmissuhteiden osalta luontaista evoluutiota, johon ei sisälly sen suurempaa dramatiikkaa. Minulla oli sekä peruskoulun yläasteella että lukiossa hyviä kavereita, mutta tuntuisi oudolta takertua johonkin menneisyyteen.
Joo eka luokalta on yksi ystävä, yläasteelta kaksi ystävää, jatko-opinnoista yksi hyvä ystävä ja sen jälkeen pari muuta ystävää.
Vierailija kirjoitti:
Minun parhaat kavereni ovat niiltä ajoilta kun olin yliopisto-opiskelija, sillä muutin alkuperäisestä kotikaupungistani toiseen kaupunkiin opintojen vuoksi ja jäin sinne asumaan. Meillä oli hyvin elinvoimainen kuppilakulttuuri yliopistolla, jossa tuli käytyä sosiaalisista syistä monta vuotta maisteriksi valmistumisen jälkeenkin. Sen kautta oli helppo saada vanhojen tuttujen kautta uusia tuttuja. Yleensä semmoinen 4 hengen porukka on sopiva määrä, joka pysyy kasassa ja jossa kaikki tulevat toimeen toistensa kanssa.
Muuten monet vanhat kaverini ovat muuttaneet etenkin töiden tai huonokuntoisten vanhempiensa takia eri paikkakunnille. Sen ihmissuhteiden osalta luontaista evoluutiota, johon ei sisälly sen suurempaa dramatiikkaa. Minulla oli sekä peruskoulun yläasteella että lukiossa hyviä kavereita, mutta tuntuisi oudolta takertua johonkin menneisyyteen.
Olen edelleen viikottain yhteydessä hyvän ystäväni kanssa, jonka kanssa tutustuttiin ala-asteella. Ei edes asuta samassa maassa, mutta ystävyys on säilynyt.
N50
Paras ystäväni on mennyt kanssani ekalle luokalle 1983. Muut ystävät opiskeluvuosilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paras ystäväni on mennyt kanssani ekalle luokalle 1983. Muut ystävät opiskeluvuosilta.
Mulla sama homma. Tavattiin 46 vuotta sitten ja edelleen sydänystäviä ollaan.
Paras ystäväni lapsuuden ajoilta asuu nykyään naapurissa, luulin että voitaisiin olla kavereita edelleen kun tulin maailmalta takaisin. Mutta pettymys on tämä: on muuttunut epäluuloiseksi juoruilijaksi joka kyttää ihmisten menemisiä ja tulemisia, ei voi enää mitään järkevää kanssakäymistä ollakaan. Ikinä ei tiedä mitä meistä tulee, herttaisista lapsista. Voi olla että joku on minun suhteeni myös pettynyt samalla lailla. Oletko tyytyväinen siihen mikä sinusta on tullut? Rehellinen peilikuvasi suhteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutot ja aikuisuus elämä vei erilleen. 2 on yrttänyt virittää ystävyttä kun lapset kaikilla jo omillaan. Mutta niin eri elämän vaiheet ja ajatus maailma,kuin matkojen pituus. En ole inostunut.Vuosi liikaa välissä ja omat uudet ystävyys suhuteet olemassa.
Alue: Aihe vapaa
Ei ole. Menetin heidät kun olin 15v.