Olisiko se kauheaa, jos lapsenne on homo?

hyväksyä kaiken... Homous on mielestäni henkinen sairaus ja sitä en toivo lapselleni. Täysin luonnonvastaista ja vastenmielistä. Lapseni ovat kuitenkin rakkaita juuri sellaisina kuin ovat, mutta miettisin missä menimme vikaan.

Aika itsekkäältä tuntuu, jos tärkeintä on päästä mummoksi. Kiva taakka lapsille, että olisi vanhempien mieliksi tehtävä uusia lapsia. Onneksi ihmiset osaavat itsekin mitä elämältään haluavat.



Itselläni on tuttu homo, joka kuitenkin teki lapsen yhden lesbonaisen kanssa. :D

Ei lasteni seksuaalinen suuntautuminen minulle kuulu. Kunhan on onnellinen.

Itse en hyväksy homoutta, mutta se ei tarkoita, etten hyväksy homoa ihmisenä. Nämä on kaksi eri asiaa. Kyllä minä rakastaisin poikaani, jos hän olisi homo, mutta en silti hyväksyisi hänen elämäntyyliään.

Nykyään moraali on lähtenyt..

koska lapseni elämä olisi sairasta ja epäluonnollista. Hän ei saisi kokea perhe-elämää ja lastensa syntymää. Synnissä eläminen erottaisi yhteydestä Jumalaan.



Lapseni on minulle tärkeintä, joten en toivo tällaista.

Minulla on homoja ystäviä. Ainoa mikä asiassa olisi vähän kauheaa, olisi se jos pojasta tulisi ns. puppelipoika ja tytöstä rekkalesbo. Koska voi olla seksuaalisesti suuntautunut ilman että näyttää siltä.

Eli voi rakastua kumpaankin sukupuoleen, silloin rakastuu oikeasti IHMISEEN! Itse olen biseksuaali ja en koe sitä pahana juttuna, päinvastoin. :D



Homous on ihan yhtä luonnollista kuin heterous ja se ei todellakaan ole syntiä tai sairaus!

Raamatun mukaan homous on syntiä. Kiusaukseen voi joutua, mutta ei ole oikein harrastaaa seksiä samaa sukupuolta olevan kanssa. Suomen yhteiskunta on vaan niin maallistunut, että kristilliset opetukset unohtuneet. Eletään vain omien himojen mukaan, moraalista ei välitetä.

Onneksi!

Homoja on ollut aina. Joinain aikoina se on ollut hyväksytympää kuin toisina. Kristinuskossa on paljon hyvää, mutta ei Raamattua pidä kirjaimellisesti lukea. Jumalan sanaa? Ehkä, mutta vahvalla inhimillisellä, kulttuurisidonnaisella, värityksellä.

aukkoja joita ei voida mitenkään selittää. Sitten vaan kohautetaan olkapäitä ja sanotaan että täytyy vaan uskoa ja jumala vaan voi tietää jne. Mutta silti kehdataan ihan varmasti väittää, että tiedetään mitä jumala ajattelee esim. homoista.

Mulla on kolme poikaa ja saavat olla niin homoja kuin ikinä tykkäävät. Homoseksuaalien kanssa on muutenkin mukavinta. Johtuiskohan siitä, että saa olla kaltaistensa seurassa.

Mitä se lapseni seksuaalinen suuntautuminen mulle kuuluu, jos laillisen rajoissa pysyy. Kunhan olisi onnellinen ja löytäisi oman rakkaan.

Oikeastaan ihan sama, vaikka oliskin. Minusta homot on ihan ok tyyppejä.

Hyväksyn ihmiset ja erilaisuudet sellaisena kuin ne ovat, ei siihen mitään tartte lisätä. Kyllä täällä maan päällä mahtuu olemaan kaikenlaiset tallaajat!

Totta puhuen ottaisin ihan mielelläni vävyn miniän sijaan. Ainoa ettei poika hankkisi mieskaverin kanssa todennäköisesti lapsia ja jäätäis ilman lastenlapsia (voidaan tietty jäädä muutenkin).

sillä ovat poikia ja varsin epätodennäköisesti saisivat silloin lapsia ja minä en saisi lastenlapsia.

Rakastaisin ja hyväksyisin hänet sellaisena kuin hän on.

Hieman minua kyllä surettaisi se, että vielä nykypäivänäkin saattaa joutua syrjinnän kohteeksi vain sen takia että on homo.

Tuntisin tehneeni jotain hyvin perusteellista, hyvin varhaisessa vaiheessa väärin. Voisin hyväksyä ajatuksen, jos nyt jo näkisin pojissani jotain tyttömäisiä piirteitä (tyyliin tyttö väärässä ruumiissa). Mutta koska kummatkin pojat ovat hyvin vahvasti poikia, niin kyllä se sitten viime kädessä syy olisi minuna äitinä ja naisena, miksi poikani kasvavat kieroon.