Lue keskustelun säännöt.
Mies 60 v on tullut oikeaksi äkäpussiksi
18.04.2023 |
Mies on minua 12 v vanhempi. Viimeaikoina ollut kiukkuinen, äkänen. Seksielämämme on kuollutta.
Yritän saada häntä pudottamaan painoa, vähentämään tupakanpolttoa. Lähtemään ulos liikkumaan kanssani.
Mies vihaa liikuntaa ja herkkujen ja ruoansyönti on hänelle joka vuosi aina vain tärkeämpää, tuijottaa vain telkkaria ja syö jatkuvasti.
Tähänkö tää parisuhde jämähtää. Mies rakastaa vatsaansa eikä jaksa töiden jälkeen tehdä mitään. Ei käy ikinä missään vaan tönöttää kotona.
Kaiken lisäksi hänestä on tullut äkäinen ja pihi. Nyt tuli riitaa nuorimman pojan synttärilahjasta siis on menossa kaverisynttäreille ja mitään ei sinne saisi ostaa. Kuulemma jokin pojan vanha kirja käy lahjaksi. Siis mitä hel****vettiä!
Olueen ja herkkuihin kyllä riittää aina rahaa.
Suutuin miehelle ja sanoin että poika ostaa kunnon lahjan kaverilleen varsinkin kun synttärit järjestetään kalliisti (ohjelma on kallis ja mieluinen pojille). Sanoin miehelle, että jättää oluet ostamatta.
Ehkä olisi paras erota tuosta kaljaa kittaavasta, pöhöttyneestä sohvaperunasta.
Olo on kuin pystyyn kuolleella. Olen itse energinen, urheilua harrastava, viriili 48 v nainen. Terveet elämäntavat ja seksihaluja riittäisi vaikka joka päivälle. Olen kokeillut seksihepeniä, herättää mies suihinotolla luvannut jotain jännää ja uutta, yllättää hotelliyöllä jne. Mies sanoo ettei jaksa, väsyttää eikä tee mieli. Syömiseen kyllä riittää energiaa.
Niin ja en ole ylipainoinen kun sitä kumminkin kysytään. Urheilen 4-5 krt viikossa vaatekoko 34-36. Pitkät hoidetut hiukset ja ehostan itseäni ja pukeudun naisellisesti. Joten nämäkään ei ole auttaneet (kun täällä niistä aina mainitaan).
Ja tiedän ettei saa painostaa, olen yrittänyt hyvällä, mutta ei. Mies rakastaa ruokaa enemmän.
Kommentit (37)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja taas kerran näitä. Uskokaa jo, liian iso ikäero tuo vääjäämättä ongelmia jossain vaiheessa. 10 vuoden ikäero on aivan maksimi.
Vierailija kirjoitti:
Ja taas kerran näitä. Uskokaa jo, liian iso ikäero tuo vääjäämättä ongelmia jossain vaiheessa. 10 vuoden ikäero on aivan maksimi.
Olemme mieheni kanssa molemmat vähän yli 70 v ja viimeaikoina ukko on alkanut olla äkäinen, vaikka ei ole lihava ja liikkuu ja elää terveellisesti ja seksikin onnistuu ilman lääkkeitä.
Joku sitä varmaan vaivaa. Kauheaa olis jos olisi 10 v mua vanhempi😒
Mä olen 50v nainen ja mieheni on neljä vuotta nuorempi. Surullista ap että olet noin vanhaan mieheen tyytynyt.
Olen 56v nainen ja kumppanini on 26. Ihana ja viriili mies, seksiä on pari kertaa päivässä. En koskisi oman ikäisiin tai vanhempiin miehiin
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saatko jotain kiksejä, kun jaat yksityiskohtia seksielämästäsi täällä? Yllättäen ja pyytämättä.
Vierailija kirjoitti:
Saatko jotain kiksejä, kun jaat yksityiskohtia seksielämästäsi täällä? Yllättäen ja pyytämättä.
Mikä seksielämä? AP:lla EI ole seksielämää. Hän on vain yrittänyt houkutella seksiin, tuloksetta. Ei aloitteen tekeminen ole seksiä.
Nyt pientä sisälukutaitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 56v nainen ja kumppanini on 26. Ihana ja viriili mies, seksiä on pari kertaa päivässä. En koskisi oman ikäisiin tai vanhempiin miehiin
Tekobeniksesi on 26 vuotta vanha? No huhhuh.
Joo, taas näitä. Kuule, elämä on valintoja.
Turha tänne sivustolle on tulla valittamaan. Jos ongelma, ratkase se.
Lapsille voi kertoa, että mitense nyt menikään ? elämämme ei enää kohdannut. halusimme elämältä eri asioita.
en enää jaksanut katsella isäänne makaamassa tuossa sohvanmutkassa.
Tai ihan vaan totuus. En saanut enää sexiä isältänne, siksi eroamme.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi olet ap ottanut noin paljon itseäsi vanhemman kumppanin?
Kyllähän sen tiesi etukäteen, että toinen vanhenee aiemmin.
Oliko hän nuorempanakaan kovin liikunnallinen? Epäilen.
Miehesi voi myös olla masentunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun mies vaan parani kuin vanha viini vanhetessa. Mitään ongelmia ei olut rakastelussa,ei yhteisessä elämässämme.Valitetavasti kuoli sydän kohtaus 66vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Aika huono provo.
Ei ole provo. Pitkä liitto takana. Kaksi lasta, mies oli 50 v kun nuorin lapsi syntyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ikäero tosiaan alkaa tuntumaan ikävästi juuri noilla vuosikymmenillä. Ystävälläni on samanlainen tilanne. Mies, joka vielä 6 vuotta sitten oli sporttinen, näyttää nyt puutarhatontulta, harmaat hapsetkin leikkaamatta. Ihme jäärä koko tyyppi muutenkin nykyisin, minnekään ei lähde, tv-uutiset ja kotinurkat vaan kiinnostavat. Vieraita ei kutsuta kylään, eikä kutsuja oteta vastaan. Selvät masennuksen oireet miehellä, mutta ei hae apua.
Tilanne on nyt se, että ennen niin tomera ja napakka vaimo väsyi ahdistavaan ilmapiiriin ja aloitti mielialalääkityksen. Mielestäni olisi kannattanut nostaa kytkintä aikaa sitten, kun vielä selvästi ymmärsi ettei asiat paremmaksi muutu...
Veikkaisin diabetesta miehelläsi. Noilla elintavoilla ja iällä tutkituttaisin sokeriarvot ja muitakin arvoja verikokein.
Ihan läheltä on tullut nähtyä samaikäisen miehen kiukkuilua, oli kuin perseelle ammuttu karhu pienestäkin vastoinkäymisestä tai välillä jopa ilman syytä. Voimia vaatii läheiseltä kestää tälläistä. Iso työ oli saada edes lääkäriin jossa sitten narahti sokereista kiinni. Nyt lääkitys ja elämä jo paljon helpompaa :)
Kaikista miehistä tulee "grumby old man"- ukkoja vanhemmiten.
Siihen liittyy äksyily, ilkeily, haluttomuus yms yms
Mulla oli toi tilanne. Ikäeroa 12 v. Paitsi että mies oli hoikka ja piti itseään suorastaan Jumalasta seuraavana sen takia.
Vaihdoin nuorempaan. Eli omanikäiseeni.
Vierailija kirjoitti:
Kaikista miehistä tulee "grumby old man"- ukkoja vanhemmiten.
Siihen liittyy äksyily, ilkeily, haluttomuus yms yms
Kirjoita suomeksi, jos et osaa englantia.
Minä olen sellainen 60 v 'äkäpussi', tai toivottavasti pian entinen sellainen. Vaimo 13 v. nuorempi.
Verikokeet otettiin diabeteksen oireiden takia ja kappas, veriarvot päin persettä. Lääkitys aloitettu ja aika nopeasti alkaa olo kohentua, että suosittelen ap'lle erittäin vahvasti raahaamaan mies verikokeisiin. Minulla ei tosin ole merkittävästi ylipainoa ja haluan kyllä tehdä asioita, mutta kun olotila on/oli aivan paska, niin ei vaan jaksa tehdä mitään.
Muutosta odotellessa.
Sama homma täällä. Ei siihen mikään auta. Toista ei saa muutettua.
Pitää valita vaan huonoista vaihtoehdoista. Joko kestät ja jäät, tai et kestä ja lähdet.