Onko uskonto hyödyllinen vai haitallinen ihmiskunnalle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki on mennyttä kirjoitti:

Uskonnot elää ateistienkin pääkopassa oman tahdon uskona (kristinuskon perusta).

Ei oma tahto ole uskonnosta riippuvainen.

Kaikki on mennyttä kirjoitti:

Jokainen voi itse valita ja päättää asioista. Sanontana se menee että jokainen on oman elämänsä seppä.

Tuo taas on uskonnonvastainen ajettelutapa, sillä uskovaisten mielestähän jumala on se, joka viime kädessä päättää ihmisten kohtaloista.

Kaikki on mennyttä kirjoitti:

Kun uskonnot riisutaan ja elämää katsotaan suoraan silmiin (pimeisiin aukkoihin), niin voidaan todeta ettei omaa tahtoa välttämättä ole kuin toivon verran. Ympäristö, perimä tekee kaiken. Mieli valehtelee että me voimme tehdä sen ja voimme pysäyttää sen. Mieli suojelee meitä todellisuudelta.

Mikä tai kuka pakotti sinut kirjoittamaan tämän kommentin?

Sä uskot että omia ajatuksia voi hallita tai että ne on "omistuksessa".

Todellisuudessa ajatukset on kuin mainoksia tai hengitys.

Uskovaisen on vaikea tätä hyväksyä, koska samalla se loukkaa jumalaa.

Olen ateisti, mutta uskon silti vapaaseen tahtoon.

kristitty olet

Kai minä sentään itse tiedän, mikä minä olen.

Ateismi ei ota kantaa vapaaseen tahtoon, vaan ainostaan jumalan olemassaoloon. Ateisti voi siis edelleen uskoa vaikka joulupukkiin.

Vierailija kirjoitti:

Näemmehän kaikki tässä ajassa mitä kauemmas ihminen menee Jumalasta, sen huonommin täällä voidaan.

.

Sattuuko se kun on noin tyhmä kuin sinä? Ihan joka ikinen tilasto ja mittari osoittaa että ihmiskunta ei ole koskaan voinut yhtä hyvin, ollut yhtä vauras tai yhtä onnellinen kuin nyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Evolutiivisesti ajatellen siitä on täytynyt olla paljon enemmän hyötyä kuin haittaa. Muuten se ei olisi säilynyt niin pitkään.

Evoluutio ei "suunnittele" jatkuvasti parannuksia, siksi myös typerät asiat ovat osa evoluutiota. Onhan ihmismielen osana monesti myös kateus ja muita turhakkeita.

Alkuperäinen kirjoittaja ei siis sanonut, että kyseessä olisi suunniteltu piirre, vaan että taipuvaisuus uskonnollisuuteen olisi säilynyt, koska se olisi ollut jollain tapaa hyödyllistä. Samoin myöskään esimerkiksi kateutta tai muita tunteita ei varmaankaan pidetä evoluutiopsykologisesti hyödyttöminä tai mahdottomina selittää, vaan kateudella ajatellaan varmaankin olevan jokin hyödyllinen rooli joissain tilanteissa.

Vaikka itse olen alkuperäisen kirjoittajan kannalla, niin voinee ehkä kyseenalaistaa sitä, miten laajalle levinnyt ja pitkään säilynyt ilmiö nykyisenkaltainen uskonnollisuus oikeastaan on. Eli vaikka ihmisillä on ehkä ollut aina taipuvaisuutta taikauskoon yms., niin mitään oppikirja- ja pappisuskontoja ei ehkä ole ollut pitkään niin laajalti, kuin niitä nykyään on.