Lue keskustelun säännöt.
Täytän syksyllä 48v ja raskaustesti
15.04.2023 |
Näytti eilen plussaa, lapsia minulla on 2 jotka kumpikin aikuisia, pian 22v ja juuri 20v täyttäneet.
Olen aina ajatellut, että en aborttiin kykene, kokenut että jo raskauden alusta alkaen se solurykelmä on vauvani, mutta nyt en tiedä, en todellakaan tiedä miten jaksaisin aloittaa enää kaiken alusta. Jos siis raskaus edes etenisi normaalisti ja sitten vielä suuri riski lapsen poikkeavuuteen kiitos korkean ikäni, sitä en ainakaan jaksaisi, se on varma. Vaikka pakkohan se olisi ja rakas olisi tietysti.
Rv6-7 arvioni mukaan menossa, varaan yksityiselle ultra-ajan vkonlopun jälkeen, kunhan saanut ajatuksiani hieman "kasaan"..
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Hankala tilanne..itse todennäköisesti sinun asemassa teettäsin ne nipt-testit ja päättäisin vasta sitten.Jos raskaus siis etenisi niin pitkälle. Miehen kanssa myös kävisin vakavan keskustelun. Jos vauva pidettäisiin,niin se pitäisi olla kummallekkin ok.
No jos ap edelleen jo 2kymppisten lastensa isän kanssa yhdessä niin eiköhän tuo "keskusteleminen" asiasta ja yhteisestä päätöksestä ole selvä asia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen kohta 49v ja lapset teinejä. Vaihdevuodet menossa ja viimeiset menkat. Jos nyt olisin raskaana, niin en kyllä tiedä mitä tekisin. En kannata aborttia tällaisissa hups, kävi vahinko-tapauksissa. Mutta olen aika raihnainen, on perussairaus jne., niin en myöskään jaksaisi raskautta ja yövalvomisia, tai erityislasta. Ja pelottaisi myös se, että lapsi jäisi nuorena ilman vanhempiaan. Toisaalta taas, hänellä olisi sisaruksia. Voi olla että teettäisin kaikki mahdolliset testit ja antaisin raskauden edetä.
Onnittelut, ap! Sinun iässäsi raskaaksi tulo ei ole mikään tavallinen tarina, joten ole ensinnäkin kiitollinen kehollesi, joka yhä toimii.
Alkushokki ja tunnemyrsky on tietysti valtavaa, kun raskaus alkaa yllättäen. Varmasti pelottaa, jännittää, ahdistaa ja huolestuttaa monikin asia. Toisaalta voit hyvinkin kokea jo vastuuta, uteliaisuutta, jopa rakkautta uutta lasta kohtaan. Kaikenlaiset tunteet ovat sallittuja.
Raskaus on vasta alussa, joten teillä on onneksi hieman aikaa sulatella asiaa ennen päätöksiä. Ensisijaista on tietysti terveysnäkökohdat, niin omasi kuin mahdollisen tulevan vauvan terveys. Saat varmasti kattavat tutkimukset ikäsi vuoksi raskauden tilasta, mutta itse ehkä haluaisin vielä laajempiin tutkimuksiin, etenkin jos omassa terveydessäsi on jotain tarkistamisen arvoista. Kaikkea ei voi etukäteen selvittää, mutta mitä paremmin krempat sun muut uniongelmat ovat tiedossa ja hallussa ennen raskasta vauva-aikaa, sen parempi.
Pyytäisin päästä myös psykologin juttusille yhdessä miehesi kanssa, jopa ihan perheenä. Oletteko valmiita vauvaan? Mitä se tarkoittaa kaikkien kannalta?
Voit myös tehdä mielikuvaharjoitteen, jossa kuvittelet mahdollisimman konkreettisesti ja syvästi raskauden menevän kesken ja menettäväsi siis vauvan. Mitä ajatuksia nousee? Helpotusta vai surua?
Muutoin en suosittelisi uhkakuviin keskittymistä tulevaa ajatellessasi. Turha murehtia kahteen (tai sataan) kertaan sellaista, jota ei tiedä tulevaksi. Vauva-arki voi toki olla ajoittain raskasta ja kamalaa, mutta entäpä jos ei olekaan? Sehän voi olla myös ihanaa!
Tsemppiä päätöksen tekoon!
Jos riski 5 %:n luokkaa, mitä pidetään korkeana, niin toisinpäin se kuitenkin tarkoittaa että 95 %:n todennäköisyydellä saat terveen lapsen. Paljon paljon suurempi tn saada terve lapsi kuin sairas. Nämä ihan vääristyy jotenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vau, itse en ole vielä halunnut perustaa perhettä, mutta tulen sellaisen perustamaan. Hienoa, että tuon ikäisenä voi raskautua, tuli heti mieleen Laura Malmivaarakin.
Vierailija kirjoitti:
Mä täytän 50v ja teini täyttää 15v. Ehdottomasti jos olisin sinä, niin ottaisin lapsen vastaan.
Siinä on vielä aika iso ero, että tuleeko vanhemmaksi 35-vuotiaana, vai 48-vuotiaana.
Kannattaisi miettiä myös, että miltä lapsesta tuntuu isompana, kun äiti on eläkkeellä ja lapsi vasta täysi-ikäistyy.
Hankala tilanne..itse todennäköisesti sinun asemassa teettäsin ne nipt-testit ja päättäisin vasta sitten.Jos raskaus siis etenisi niin pitkälle. Miehen kanssa myös kävisin vakavan keskustelun. Jos vauva pidettäisiin,niin se pitäisi olla kummallekkin ok.