**SYYS04 MAMMAT JA MUKSUT KEKSIVIIKKOON**

jihaa!!! Vain kaksi syöttöä + 2 tutin laittoa. Ihan eri olo.



En muista mitä piti kommentoita. Lyhyestä virsi kaunis.

Äitikuulle hyvää syntymäpäivää (tai syntypäivää niinkuin Ee sanoo)!!



Kukkuulle jaksua homeen kanssa.



Lilalle voimia, toivottavasti Rosan elo helpottuisi.



Toivottavasti Nea pian tottuu vauvaan.



Nämä ainakin jäi mieleen pinon lopusta...

Keksiä on kaapissa, mutta ei vielä aamupalaksi. Typy heräsi hieman ennen kuutta, ihan pirteänä ja valmiina menossa leikkimään päiväkotikamujen kanssa.

Eilen olikin Typyllä kuumeeton päivä *kop*kop*.

Käytiin kuitenkin labrassa ja tulehdusarvot korkealla, joten tänään vielä lekurikäynti.



Ynks: Typy sai vesirokkorokotuksen. Oli kallis, mutta näiden poissaolojen jälkeen ei enää kaipaa parin viikon rokkopoissaoloa...



Tästä lähtien älköön kenkään pyytele anteeksi kirjoitusvirheitä.

Minä kun osaan lukea väärin, vaikkei minkäänlaisia kirjoitusvirheitä olisikaan :-) Luin mm., että Hilun lapset ovat kasvaneet pullamaidolla. Joku toinenkin hauska lukihärö iski eilisestä tekstistä :-)



Ampi: hauskaa, että olet Nasun kanssa mukana joukoissa!



Äq:lle paljon onnea syntymäpäivänä!!!

Pienistäkin asioista kuuluu marmattaa, jos se yhtään parantaa oloa.



Vauvakuvat ovat kyllä lutumutusia. Niin suloisia marrasprinsessoja on tullut maailmaan. Iiks!

Enkeli: komppaan vielä siinä, että tärkeintä on vauvan hyvinvointi. Ethän turhaan murehdi imetyksen sujumista. Voihan jopa olla, että Nea kokee vauvan läheisemmäksi ja oman roolinsa perheessä tärkeämmäksi , kun voi auttaa syöttämisessä.



Keilin

Siis vielä, Paljon Onnea, Äitikuu!!! Hemmottele itseäsi! :)



Mimmuli, ihana kuulla, että jonkun muunkin lapsen uniaika on vähemmän kuin nukutuksien summa. *huokaus*



Enkeli, ihanaa että jo parempaa! \O/



Aavis, toivottavasti mahapöpö ei iskenyt. :(



Eikä Yniksen silmät. Kuinka hymiöidään silmätulehdus? Näinkö ó)



Manteli, valokynä on poikaa! Valvotun yön jälkeen, kun sitä taitojeni mukaan kaikkiin kasvojen uurteisiin oikein sivelen, voi heijastimetkin jättää kotiin. :) Kotiäidin pelastus.



Tomera. Kyllä täytyy hattua nostaa opintoahkeruudellesi. Huhhuh. Kerrassaan ihailtavaa!! Onnea tenttiin! Minä aloin rv 13:n tietämillä kantaa tyynyä mukanani minne ikinä meninkin ja näytin siltä, miltä kuvittelin tuskaisen, koko maailman takkaa mukanaan kuljettavan äidin näyttävän. Kuljin toinen kulmakarva hieman koholla, huulet kevyessä mutrussa, mutta annoin sisäisen rauhan loistaa silmistäni. Älä huoli sikiö pieni, äitisi tuntee tämän maailman, mutta välillä on vain niin raskasta olla se, joka ymmärtää koko maailmankaikkeutta, antaa kaikkien kukkien kukkia, kantaa maailman valoa sisällään *twink twink silmät Viisautta loimuten*. Odotapas nyt hetki sikiöiseni, " hyvä herra, ettekö huomaa, että bussissa on kantava nainen. Luovuttakaa paikkanne oitis, vatsani *selkä notkolle naks ja maha pömpölle puks* tarvitsee lepoa. Työntäisittekö vielä tämän tyynyt ristiselkääni vasten. Olen uupunut. Paransin juuri maailman."



Ja että miksihän Nasu oli vähän vaativa vauva...





Mukavaa päivää KAIKILLE! Annetaan kaikkien kukkien kukkia jne. :)

kiitokset ihanaiset onnitteluista ja tuesta ;-) Te saatte kyllä kenet tahansa aina hyvälle mielelle!!



Pojalla edelleen 39 kuumetta. Annoin illalla panadolia yöksi ja nukkui hyvin klo 22-08.30 heräämättä kertaakaan. Nyt aamusta mittasin taas ja sama 39 tuli mittariin. Meillä on NIIN vähän sairastettu tän kahden vuoden aikana että tää on ihan kummallista, olisko tää ehkä pojan kolmas (?) kuume ikinä. Muita oireita ei ole, sanoo kyllä että kurkku on kipeä kun kysyy mutta sanoo paljon muutakin mikä ei aina välttämättä ole totta.... Kauanko odotan ja koska lääkäriin? Ei nuhaa, ei yskää yms.



Että tänään leikin sairaanhoitajaa ja perun omat menoni tältä erää. Mummu tulee onneksi kohta siksi aikaa että pääsen edes kauppaan käväsemään. Pöh ja Pöh. En oikein voi kutsua edes kahvivieraita kun tuo pieni on kipeä. Ehkä ostan itselleni ison leivoksen ja keitän hyvät kahvit, palaan jakamaan sen kanssanne tänne iltapäivällä :-) Tulee piiiitkä ilta taas...



Voimia ja jaksuja kaikille tarvitseville, nyt pitää kiitää jo että ehdin syödä ja imuroida ennnen mummin tuloa...tsau!



äk

Harmi että poika vielä kipeänä mutta osta ainakin oikeinoikein ihanaleivos :-)



Kiitos Ynis verirokkolinkistä,täytyy tuota miettiä..



Taas yskittää ja nenä tukossa,missähän kunnossa oon vklna?!

Väsyttäki,poika tullu 3yönä peräkkäin väliin..ei ennen harrastanu tällästä mut nyt...



KAverit ei pääsekään itsenäisyyspäivänä :-( Harmi,just tän ystävän kans oisin tahtonu arvostella puvut ;-))



Nyt pitäs kauppaa mennä ja poika jo 12kotii.Illalla taas sen jumppa.

Siivotaki täytyy,miehen vanhemmat tulee la-su.Tietty vähä turhan aikasta siivota mut to tai pe ei ehi,täytyy pe yrittää vähä sit järkkäillä paikkoja.



Eilen päikkäriaikaa sovittelin vaatteita Tamperetta vartenmut ei,einiiiiin mitää päällepantavaa!Luulin et matkan suurin ongelma ois raha ja se että käykö vkl reissulle...Sitä ku on kotiäiti,paisunu sellanen ja ikinä ei käy missään!!!!Tätyy huomen ap:lla raahata neit Itiksee shoppaa äipälle jotain...



jatu

ÄK, melkolailla suoraan copy-pastella olisin voinut eilisiä tuntojasi kopioida. Paitsi että meillä mies ei tee noin pitkää päivää. Kahdenkeskinen aika on hyvin vähäistä ja sellaista huolten ja pohdinnan täyttämää. Ja mekään ei Todellakaan aleta Koskaan omakotitaloa rakentamaan - nytkin vessan lattia auki, lattialämmityksen sähkökaapeli oli kolhiintunut poikki ja sitä nyt korjaillaan. Suihkuun ei pääse, mur. Tuo vessaremppa oli sata kertaa hankalampi projekti kuin luultiin!



Vaikkei yhtään kenellekään toivoisi huonosti nukahtavia lapsia eikä varsin uhmaisia taaperoita, niin kyllä vaan kummasti helpottaa kun huonona hetkenä voi ajatella, että tällaista tämä on monilla muillakin.



Venna on päättänyt nyt testata äitiään oikein kunnolla. Ja tällä äidillä kun on tämä jaksaminen siinä pisteessä, että sitä ei oikeastaan ole ollenkaan, niin Venna+äiti=huutoa. Mulla tämä väsymys ja raskaushormonit päälle tekee sen, että ensin menee hermo ja myöhemmin tulee itku. Tänään itkin matkan päiväkodilta tänne mummolaan (tulin remonttimiestä pakoon tänne), oli sellainen tahtojen taistelu tuo aamu. Oon oikeasti aika viilipytty luonteeltani, ihan outoa tällainen tunteiden vuoristorata.



Pullantuoksuisissa unelmissani olin ajatellut olevani sellainen äiti, joka ei hermostu eikä varsinkaan kaada omaa väsyään pienen lapsen niskaan. Nyt on periaatteet karisseet oikein urakalla. Toisaalta, eihän lapsen voi antaa kiljumalla ja temppuilemalla antaa ohjailla maailmaa ja meidän perheen elämää, rajat täytyy olla ja pelisäännöt tehdä selväksi. Mutta jotenkin uskon että jaksavampana niistä tilanteista voisi noita desibelejä vähän vähentää. Vahvasti on huono-äiti-tunnelmia ollut siis liikenteessä. Itse itselleni kyllä taakkaa kasaan, kun yritän olla täydellinen asiassa, jossa täydellisyyttä ei edes kaivata.



Onpas noita kuumetauteja nyt liikkeellä! Vennahan oli kans juuri korkeassa kuumeessa kolmisen päivää. Sitten silmäluomet turposivat ja iho alkoi näppylöidä, vauvarokko tai vastaava virus siis.



Kunpa Enkelillä jatkuisi samaa vauhtia asioiden helpottaminen. Ihanaa, että ainakin ruoka+uniasiaan pikkuisemmalle neidille löytyi ratkaisu.



Kukkuulle isosti halauksia! Itseäni välillä melkein huvittaa, kun manailen tuota meidän kylppäriremppaa - onhan se lopulta aika pieni ongelma. Voimia palauttavaa evakko-oleilua!



Huomenna meen kokeilemaan jaksanko olla töissä. Ehkä se tekee hyvääkin, tiedä häntä. Voipahan keskittyä muitten ongelmiin eikä omiinsa ;) Meidän ylilääkäri on kyllä osoittautunut ihanaksi ihmiseksi, niin kovasti vannottaa ja pitää huolta, etten välipakolla yritä töissä jaksaa. Eiliseen uhmahuutoväsypäivään verrattuna töissäolo on ihan lepäilyä.



- tea rv 25+6 -



ps. manteli, onnea vauvantekoon!

Pitäs kohta hakea poika tarhasta.. Huomenna on viimeinen tarhapäivä, sit jää Lennikin äidin kans kotiin ja tietty vauvan. Yllättävän hyvin on mamman yksinäiset illat mennyt kahden lapsen kanssa. Pelkäsin ja itkeskelinkin että en varmaan selviä mitenkään mut niinhän nuo meni.. Nukutus hieman ongelmallista jos tytteli hereillä mut muuten meni hyvin.



Tyttö painoi 3200g ja oli 50cm pitkä Enkeli. Eli ei jättiläinen, mut kun viime to kävi terkka niin painoa oli jo 3340g eli kova on syömään ja täällä yksi suihkutissimamma. Meillä ongelmana lähinnä tuo kun valuu maitoa vaikkei ehdi edes tisdsi suuhun ja sit tyttö kakoo syödessään ja pulauttelee tosi paljon syötyään. Sit tuota maitoa taitaa olla nenäontelotkin täynnä kun niiskuttaa ja hengitys rohisee.



Mut nyt herättelemään miestä. En vielä viitsi vauvaa mukaan ottaa tarhalle. Paranemista sairastuneille, luin pikana eiliset ja potilaita siellä tuntui jokunen olevan. Jaksua Kukkuulle ja ihanaa Enkeli että Nea jo ottaa kontaktia vauvaan!!!



Reeli ja vauva reilu vko ikää

Paljon onnea Äitikuulle!



Mulla pää ihan tyhjä, ei oikein mitään sanottavaa. Oon ollut ihme flunssassa sunnuntaista lähtien, ääni on ollut pois, ei mitään muita oireita. Sinnikkäästi olen töihin tullut,oon ottanut pelkkiä sähköposteja, puhelimeen en ole voinut vastata. Ehkä ois pitänyt jäädä kotiin, jotenkin sitä vaan tyhmästi ajattelee että pitää olla nämä viimeiset päivät töissä kun viime viikolla oli pois kun poika oli kipeenä.



Tea, jaksamista uhmiksen ja kasvavan masun kanssa. Meilläkin aamut ihan mahdottomia. Kirkuvaa, velttoa poikaa yritän pukea ja itsellä hiki virtaa. Aina on jo siinä vaiheessa ihan poikki kun on saanut pojan jätettyä tarhaan. Just tein päätöksen että poika jatkaa nyt joulukuussa 2 krt viikossa tarhassa max 7 tuntia kerrallaan. Lähinnä on siellä sellaisina päivinä kun mulla neuvolaa ym. Ympäristöstä on kyllä tullut vähän hämmästelyä kun poika käy tarhassa vaikka olen kotona, mutta tähän nyt kuitenkin päädyin.



Ihanaa Enkeli kun minivauva syö jo paremmin. Äläkä tosiaan murehdi vaikka söisi pelkästään pullosta, pääasia että syö. Toivotaan että Nea pian tottuu vauvaan, ihan hyvältä jo vaikuttaa.



Nyt ruokikselle.



Helli

Uhmakas taapero unilla.



Tea: meillä asuu myöskin TODELLA uhmakas taapero. Tänän tuntui että oli kaikkein vaikein pukeminen. Isänsä puki aamulla ulos, poika huusi aivan raivona, kynsi , löi ihan hysteerisenä. ei suostunut potalle suuttui kun laitettiin vaippa. oli lopulta ivan hiestä mrkänä ja ihan vapisi kun huuto loppui itki vaan lopuksi äitiä. mietin voiko tuo ola ihan normaalia uhmaa? vaikka anoppi on kertonut että miestäni kun taperona puettiin toinen maks päällä ja toinen yritti pukea, hiki vaan valui.



tänään ollut muutenkin kiukkupvä, en tiedä johtuuko nuhastakin, kiukutteli kun tultiin sisälle, lopulta rauhoittui vasta kun sai katsella tomi traktoria ja ruokaa. ja minä haluan vielä toisen lapsen, hulluko?



mä olin eilen jumpasssa ihanaa rentoutusta kiva päästä välillä täältä pois.



Äitikuu: onko pojalla ollut vauvarokkoa vielä? tuo kuume iman muita oireita voisi viitata siihen . meillä pojalle nousi kesällä kuume yhtäkkiä kesti 3pv ilman laskua ja sit parin pvän päästä tuli näåyt. siihenhän voi liittyä myös kurrkukipu.



G:oletteko miettineet vesirokkorokoteta lapsellennne? kannatasko sellanen ottaa?





mutta kohta syömään kinkkukiusausta.

Rahat loppu, lähes, mutta riittävän. Koti Hiroshimana. Äet väsyny. Pulli yheksään asti jaksettava kera Nasun. Ja ihan kahenkesken. Hengessä eletään, Äitikuu.



Kertokaa, miten on mahdollista, että kun on päivät kotona, odottaa aina iltaa. Vahtaa kelloa, laskee tunteja miehen kotiin tuloon. Mitä oli elämä ennen äitiyttä? Ei silloin koskaan ajatellut, tunti tunnilta, että josko saisi istahtaa sohvalle, laittaa silmät hetkeksi kiinni ja vähän huilata.



Päivät olivat silloin lyhyempiä. Siinä se. Siksi ei ollut tarvetta huilaamiseen ja oman ajan saalistamiseen. Olen lähes satavarma (uusi pihan lapsilta opittu nuorekkuutta lisäävä ilmaus), että yöllä kellot tikittävät hurjaa kyytiä alamäkeen. Kun kukonlaulu on saavutettu, alkaa verkkainen ylämäki. Tuntiviisari ei millään jaksaisi nousta kahteentoista, päikkäriaikaan. Yöjuoksu painaa vielä koneiston rattaissa, mutta oottakaas, kun tulee lasten päiväuniaika, kyllä silloin taas vauhtia riittää kun alamäki alkaa. Kun ollaan taas saavutettu alakuutonen, ei enää huvittaisikaan nousta ylös. Tuntiviisaria laiskottaa. Kohtahan se on ilta jo eniwei. Siinä sitten vietetään illan pitkiä tunteja uhmaavien lasten kanssa. Iltatouhuille on runsaasti aikaa, joo-o.



Ja kello raksuttaa mennyttä (omaa) aikaa.



T. Päiväunitainnutuksesta uuvahtanut Ampi.

Kaamea äiti päätti että tänään on se päivä kun tutit viedään kissavauvoille.

Päikkärihuuto on menossa, tunnin huutanut tuttia, peittoa, vettä, äitiä... Ollu aika uhmakasta menoa täälläkin ja eilen päätin illalla että huudetaan sitten tuttikin samaan syssyyn.

Muutenkin kun tammikuussa on tarhaan tutustuminen, niin parempi että on tutistakin siinä vaiheessa päästy.



Äitikuulle Onnea Onnea :)



Kävin laittamassa pikkuhuutajalle peiton päälle, toinen sanoo nyyhkyttäen, äiti, ostetaan kaupasta uusi tutti. Voi toista.



Voimia ja jaksamista kaikille tarvitseville tasapuolisesti.



Hilu

kera berliininmunkin. Nam.



Ei ole sairastettu vauvarokkoja tai muitakaan, tosiaan tämä on pojan koko elämän kolmas kuume vasta, ihan vauvana (olisko ollut puolivuotias) sairasti pahan nuhakuumeen+korvatulehduksen ja sen lisäksi on ollut vain kerran kipeenä, mutta tavallista flunssaa sekin oli, ellei siis ihan pieniä nenänvuotamisisa lasketa. Tosi pirteä ollut koko aamun, leikkinyt ja riehunutkin mummin kanssa täällä kun mä kävin siellä vyöhyketarepiasssa (oli ihanaa!!!!!) ja kaupassa, mutta nyt kun vein päiväunille oli kyllä taas tosi kuuma ja jäi aivan ilman kiukutteluja ja huutoja tappelematta sänkyynsä, selvästi halusi itsekin mennä nukkumaan.



Mulla paljon parempi mieli, kiitos teidän ja hyvinnukutun yön. Kuten joku sanoikin aiemmin pinossa, ei sitä tietenkään toivo kenellekään mitään kurjaa, mutta jostain syystä se vaan helpottaa kun kuulee että muillakin samanlaista joskus, remonttia, yhteisen ajan puutetta, väsymystä tai uhmaa tai mitä nyt sitten milloinkin onkaan.



puhelin soi.... hetki



äk

niin, piti jatkaa vielä jotain. Ajatus taisi vähän katketa nyt.



Niin se vyöhyketerapeutti veikkasi että viikon sisään voisi vauva syntyä, kuuli kuulemma vauvan sydänäänet mun leuasta (sielläkin joku lantion alueen / kohdun vyöhykepiste) ja sanoi että sieltä kuuluu äänet yleensä vasta ihan loppumetreillä. Jalkapohjista sen sijaan kuulee äänet jo aikaisemmin, nytkin kuulemma hyvät ja vahvat sydänäänet, sekä äidillä että vauvalla. Ihmeellistä tuo hänen osaaminen, miten se voi kuulla ne? Mä en tajuu mutta pääasia että kuulemma kaikki hyvin. Ja käsittely oli erittäin miellyttävää taas kerran, olo rentoutunut ja hyvä ja jos se vielä auttaa aukemista ja synnytystä niin loistavaa.



Pikkujouluvaatteista, tiedän ja muistan kyllä tunteen, kun ei ole mitään päällepantavaa, uskokaa pois, mutta ajatelkaapas mua. Mulla ei oikeasti ole mitään mikä mahtuisi päälle. Siispä joudun näyttäytymään jälleen kerran kamalissa äitiyshousuissa ja trikoopaidassa ;-) Ja ne kengät! Tosin eipä mun tartte yökerhoonkaan lähetä, joten en ota stressiä siitä enää miltä näytän, ihan sama, tulen kuitenkin jos vaan vauvalle sopii, pääasiahan on hyvä ruoka ja seura :D



Menen tutkiskelemaan uutta Talo & Koti-lehteä sohvalle hetkeksi, uusi joulunumero tuli juuri.



äk taas

Mursusin Marianne-rakeita ja pakenin koneelle koetteuani ensin lieviä kauhunhetkiä, kun Mini meinas herätä, vaikka vasta nukahti. Se välillä herää kesken unen, taputus saattaa auttaa, tai sitten syliin otto tai tissi sekunniksi suuhun. Ja nyt alkanut tekee sitä, et eipä meinaa nukahtaakaan, ennen kuin kanneltu pitkät tovit sylissä..vaikea uninen lapsonen taitaa olla... Ja Nean nukutukset menneet takapakkia. Osas jo nukahtaa itekseen, mutta nyt vaatii taas viereen. Niin että mukavat ajat edessä, kun miehen isyysloma loppuu..



Eli myötätuntoisia ajatuksia Ampille, Mimmulille ja muille, joilla nukutuksissa mättää!



Kiitos vielä rakkaat tuesta. Meillä on tosiaan jo helpottanut aika lailla ja olen niiiin kiitollinen! Nea käy aika paljon vauvaa kurkkimassa ja ylpeänä siskona antaa pullosta maitoa. Tuntuu todella, et pullo on ollut kaikin puolin nyt hyvä juttu, vauva on enempi yhteinen asia ja ei ainakaan kilju nälkäänsä! Mahavaivaa tuntuu kyllä vähän olevan ja kauhulla olen tarkastellut Minin naamaa; tänään oli oikein rupisen näköinen, saman näköinen, kuin Nekku 4 ekaa kuukautta. No, tarkkailen tilannetta.



Äitikuulle lämmin onnitteluhalaus! Toivottavasti kaikesta huolimatta sulla voisi olla mukava ilta pojan kanssa, paranemisia pienelle!



Muillekin sairastupiin pikaiset tervehdykset!



Tea, voi miten hyvin ymmärrän sun tuntoja! Mä kävin niin samoja tunteita odotusaikana läpi ja tänne kirjottelinkin, kun surin muuttumistani monsteri-äidiksi, joka ensin raivosi ja lopulta itki katkerasti omaa kamaluuttaan. Mutta nyt on olo onneksi tasaisempi. Tosin tunteet pinnassa edelleen, alan aika pian itkeä jos Nea läpsäisee..



Hilu, tsemppiä tutittomuuteen. Kunpa menisi hyvin ja tyttö tottuisi!



Mari, ihanaa et teillä parempi yö! :)



Jatu, voi kurjuus tuota tautia! Sais jo hellittää! Mä haluan jo niin nähdä sua ja oottelen et kylään pääsisitte!



Käytiin Nekun kans tänään ulkona, no satoikin vettä ja piipahdettiin vaan kaupassa. Kurja ilma. Illalla tulee ystävä naapurista lasten kanssa vaavia katsomaan. Nea pitää neljän maissa herättää, kun rytmi mennyt luvattoman myöhäiseksi ja illat venyy, mikä ei oo kivaa, kun unta tarttis saada. Tänään nukuttiin puoli ysiin ja vauva vielä tunnin pidempään.



Mitähän vielä. Ei kai muuta, kuin että tää on niin ihana porukka! Mitä tekisin ilman teitä!? :-)



Enkeli1 ja Nea+Mini reilu vko

ei halua nukkua, ei halua pottailla (pitäisi pissanäyte metsästää taas...)



Typy on kyllä välillä hyvälläkin tuulella ja aulis auttamaan. Ei tarvitse sanoa kuin, että tehdään sitä tai tehdään tätä ja toinen hypähtää siltä seisomalta innoissaan huutamaan:" Minä autan!"



Temperamentti on kyllä sitä rataa yhä edelleen, että pienimmästäkin vastoinkäymisestä (esim. äiti sanoo, ettei hammasharjalla saa harjata kissaa tai vessanpyttyä tai tv-ruutua) seuraa ainakin ulvontahuuto ja närkästyneitä katseita.



Mulla sata tärkeää asiaa rästissä, mutta pidän pinoa pystyssä, kun kotona olen. Allin vuoro pelastaa pino sit perjantaina :-)



Joko TiPi-rassu pääsee sivuille? Meillä tuli vanhaan koneeseen joku cookieshäikkä, että vaan Mozillalla pääsi vauva-lehden sivuille. Ei silloin ilostuttanut elämää yhtään.



Enkeli: oikein ihanaa, että tuntuu helpommalta. Ja hienoa, että tytöt nukkuvat samaan aikaan - edes pikku hetken.



Äitiq: taitavalta kuulostaa vyöhyketerapeuttisi. Toivon kyllä itsekkäästi, ettet ennen sunnuntaita vielä synnärille riennä!



Täälläkin pitkä ilta tiedossa. Mies ylitöissä, kun hän jää huomenna aamupäiväksi kotiin.



Keilin

Tea, toi sun olo kuulostaa aika samalta kuin mulla oli sillon kakkosraskaudessa. Pidä itsestäsi huoli, minä voin toimia varottavana esimerkkinä:)



Reeli, suihkutissit ja pulauttelu. Tuttua puuhaa!



Keillin, samat mietteet rokosta. Rokotus rules:)



Ampi, töissä odottaa iltaa, että pääsee kotiin. Kotona odottaa lasten nukkumaanmenoa, että pääsee huilaamaan:)



Hyvää illanjatkoa, jatkan pyykkirumbaa...



T: Ynis

Itse itseäni olen kognitiivis-behavioraalis-terapoinut, ja päättänyt seuraavaa:



1) aamuisin nautin omasta hetkestäni klo 6.15-7.00.

2) neitillä on uhma, eikä sitä valitettavasti voi kytkeä mistään napista päälle ja pois - joten aamulla kun on kiire, suljen korvani ja mieleni huudolta ja vien tytön päiväkotiin itselleni rauhoittavasti laulellen. Näin meillä huutaa vain yksi, ei kaksi :)

3) en yritäkään käydä kaupassa, olkoon se miehen tehtävä tästä lähtien - en kumminkaan saa ilman tuskanhikeä sekä typyä että ostoksia tänne kolmanteen kerrokseen

4) iltaruoka nautitaan tästä lähtien klo 19 eikä klo 17, päivällisen paikalle muuttaa välipala

5) kieltäydyn stressaantumasta joululahjoista ja joulukorteista

6) syön enemmän suklaata, koska se on raskaanaolevalle hyväksi

7) en kipeytä liitoksiani enää yhdelläkään vaununtyöntelykävelyllä. Auto on keksitty ja bussillakin pääsee, jopa lähikauppaan ovelta ovelle.

8) töissä löysennän aikatauluani, nyt kun siihen on lupa tai melkeinpä vaatimus ylemmältä taholta annettu



eli asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan kuin Ellun kanat.



Typy puki mulle äsken aluspaitatopin t-paidan päälle, aika tyylikäs :D

Oon ajatellut Vennalle ja myöhemmin masutypylillekin antaa. Siinä kai on tilastollisesti vähän isompi riski saada vyöruusu myöhemmin (sama virus aiheuttajana), mutta aika minimaalinen ero. Itselläni ainakin oli aikoinaan 12-v niin inhottava tauti, että mielelläni siltä lapseni säästän. Saisivat lisätä sen Calmeten tilalle rokotusohjelmaan! Se ilmeisesti tuleekin joskus tulevaisuudessa automaattisesti, mutta se vie vielä vuosia.



Toinen mitä mietin on rotarokote pikkutypylille, mutta se on aika kallis pläjäys, 130 euroa.

Upeita päätöksiä. Minä myös allekirjoitan monta juttua listastasi, vaikken ole edes raskaana.



Minä mietin myös rokotuksia, mutta vesirokko oli pojalla suht iisi. Atarax rules. Mutta rotavirus oli kamala. Onko niin, että rotavirusrokotus on alle 2v? Mites toi influenssarokotus? Likka kun on aika herkkä saamaan kaikki taudit. Täytyy varmaan puhua lääkärissä, kun pitäis mennä astmakontrolliin.



Meilläpä oli evakkolaiset kylässä. Kivaa, koko perhe tykkäs :)



PL